Amsterdamin nähtävyydet

Amsterdamin nähtävyydet

Amsterdamissa riittää nähtävää ja koettavaa. Alle on valittu Amsterdamin kiinnostavimmat nähtävyydet.

Van Gogh museo

Vang Gogh -museo, Amsterdam. Kuva: Holland Foto / Shutterstock

Hollannin taiteilijoista rakastetuin on korvapuoli Vincent van Gogh, joka ei saanut eläessään myytyä kuin yhden taulun. Toista on nykyisin: sinikeltaisia Van Gogh -julistekoteloita näkee Amsterdamissa kaikkialla, kun Gogh-fanit kantavat suosikkitöidensä julisteita museokaupasta.

Suosion ei kannata antaa hämätä: van Gogh -museo on mahtava elämys, väentungoksesta huolimatta. Museo kertoo koskettavasti taiteilijan suhteesta taiteeseensa ja kärsimyksistä, jotka hän joutui intohimostaan maksamaan.

Tunnetuimpia museon tauluista ovat Auringonkukat, Arlesin makuuhuone ja Korpit. Kun on nähnyt Vincentin mielisairauden runteleman korpit, ei tahdo oikein enää itsekään pysyä ihan tolpillaan.

Van Goghin omien töiden lisäksi museossa on esillä kiinnostava kokoelma tauluja, joita Van Gogh sai lahjaksi tai vaihtoi taiteilijaystäviensä kanssa.

Paulus Potterstraat 7, avoinna joka päivä 9–18

Rijksmuseum – Hollannin kultakauden taideaarteita

Rijksmuseum on Alankomaiden kansallismuseo. Kuva: Shahid Khan / Shutterstock

Alankomaat on kuvataiteen suurvalta, jonka vanhoista mestareista moni riittäisi yksinkin takaamaan kansakunnan maailmanmaineen.

Amsterdamin kultakauden taiteen mestarit ovat esillä mahtavassa Rijksmuseumissa – kuuluisimpine mestaritöineen. Täällä ne ovat: Johannes Vermeerin herkkä tutkielma Keittiöapulaisesta, Frans Halsin veikeä Hääpari ja tietysti Rembrandtin Yövartio.

Rembrandt on Rijkin kuningas: kokoelmissa on lukuisia amsterdamilaistaiteilijan tärkeimpiä teoksia.

Jan Luijkenstraat 1, avoinna joka päivä 9–17

Anne Frankin talo – maailman koskettavin kotimuseo

Anne Frankin talo on yksi Amsterdamin suosituimmista turistinähtävyyksistä. Kuva: Dennis van de Water / Shutterstock

Kuka olisi kiinnostunut nuoren tytön pohdinnoista? Sitä Anne Frank mietti saatuaan 13-vuotissyntymäpäiviensä lahjaksi päiväkirjan. Juutalaisen yksityisyrittäjän tyttärestä, Annesta, tuntui alkuun hassulta kirjoittaa päiväkirjaa.

Kolme viikkoa myöhemmin Annen perhe piiloutui natsien juutalaisvainoja salaiseen asuntoon, joka oli kätketty varastorakennukseen. Oli vuosi 1942, ja Alankomaat oli kaksi vuotta aiemmin antautunut Saksan armeijalle.

Perheen piilopaikkaan astutaan salaoven läpi, joka on kätketty kirjahyllyn taakse. Ainainen pelko seuranaan Anne joutui perheensä kanssa elämään sisätiloissa hämärässä huoneistossa, johon luonnonvaloa loi vain yksi ikkuna.

Asunnossa ei ole säilynyt huonekaluja, mutta Anne Frankin talon näyttely on rakennettu koskettavasti käyttäen tekstikatkelmia Anne Frankin päiväkirjasta. Alkuperäinen päiväkirja on lasivitriinissä.

Yllättävintä talossa on ”salaisen siiven’” koko: se on paljon suurempi, mitä kirjaa lukemalla olisi osannut kuvitella.

Perhe piileskeli yli kahden vuoden ajan, kunnes heidät ilmiannettiin elokuussa 1944. Anne kuoli Bergen-Belsenin keskitysleirillä maaliskuussa 1945 vain kuukausi ennen Saksan antautumista. Frankin perheestä jäi henkiin vain isä, joka julkaisi piilopaikasta löydetyt päiväkirjat.

Yksi tyttären haaveista toteutui: hänestä tuli maailmankuulu kirjailija, jonka teos on koskettanut miljoonia ihmisiä. Anne Frankin tarina antoi kasvot juutalaisten kärsimykselle. Mutta onko se yhdenkään pienen tytön hengen arvoista?

Anne Frankin talo on Amsterdamin suosituimpia nähtävyyksiä. Vierailu on jonottamisen arvoista.

Prinsengracht 267. Aukioloajat: ma–su 9–22

Rembrandtin talo

Amsterdamin toinen mieleen jäävä kotimuseo on Rembrandtin talo.

Taiteilijamestarin Rembrandt van Rijnin kotimuseo toistaa tuttua tarinaa ylpeydestä ja lankeemuksesta. Sankaritaiteilija muutti pröystäilevään taloon maineensa huipulla 1639, samana vuonna, kun häneltä tilattiin Yövartio-maalaus. Huoneita koristivat komeat nahkahuonekalut ja kaakelitakat. Suurista kadunpuoleisista ikkunoista joutui maksamaan kallista veroa.

Juhlittu taiteilija ei pystynyt suurilla tuloillaankaan ylläpitämään taloaan, vaan ajautui vararikkoon. Parinkymmenen vuoden sinnittelyn jälkeen hän joutui muuttamaan pieneen taloon Rozengrachtin varrelle. Sinne myllärin poika myös kuoli vuonna 1669 unohdettuna ja maineensa menettäneenä.

Jotain hyvääkin vararikosta seurasi. Rembrandtin omaisuus pakkohuutokaupattiin, ja sitä varten hänen tavaroistaan tehtiin pikkutarkka inventaarioluettelo. Tavaralistaa käytettiin hyväksi 1990-luvun lopulla, kun kotimuseo entistettiin muistuttamaan Rembrandtin aikaa.

Mestari sai vihdoin talonsa takaisin.

Rembrandtin ateljee on sisustettu muistuttamaan mahdollisimman tarkkaan Rembrandtin aikaa. Paikoillaan ovat maalausteline, pensselit ja malleina toimineet haarniskat ja rintakuvat. Yhdellä pöydällä on pinoissa savea, kasvin lehtiä, juuria, kiviä ja jopa hyönteisten kuoria – aineita, joista mestarin apulaiset valmistivat värejä maaleihin.

Valokuvauksen ja tuubivärien aikakaudella on mahdotonta kuvitella, millaisen vaikutuksen maalaukset tekivät menneiden vuosisatojen ihmisiin. Luonnoista haalituilla väreillä luotiin taianomaisia kuvia todellisuudesta. Maalaamisen täytyi tuntua lähes alkemialta tai magialta.

Rembrandtin ateljeen lisäksi talossa on toinenkin erityisen kiinnostava huone, kamari, jossa taiteilija säilytti omituisten esineiden kokoelmaansa: antiikin patsaita, aasialaisia koruja, koralleja, eksoottisia aseita ja täytettyjä eläimiä. Aivan kuin huoneessa olisi ollut koko maailma pienoiskoossa. On helppo kuvitella, millaista hämmästystä mursun pääkallo, jättiläiskilpikonnan kuori tai pieneltä lohikäärmeeltä näyttävä gekko-lisko herättivät aikakauden ihmisissä. Ei ole ihme, että taide kukoisti.

Museolla on myös taiteellista annettavaa. Esillä 250 Rembrandtin tekemästä 280:sta etsauksesta. Vaikka taiteilija tunnetaan nykyisin maalauksistaan, elinaikanaan hän oli kuuluisa nimenomaan dynaamisista ja kokeilevista etsauksistaan.

Jodenbreestraat 4, avoinna 10–18

Oude Kerk ja De Wallen – Amsterdamin punaisten lyhtyjen alue

Oude Kerk -kirkko Amsterdamissa. Kuva: Nattee Chalermtiragool / Shutterstock

Näky on renessanssiajan hollantilaismestari Hieronymos Boschin maalauksesta. Punaiset lyhdyt loimuavat keskiaikaisen katedraalin juurella kuin helvetin lieskat, joiden loimussa vääntelehtii puolialastomia naisia.

Amsterdamin vanhin kirkko, keskiajalta periytyvä Oude Kerk, sijaitsee keskellä punaisten lyhtyjen aluetta De Wallenia, ja vanhat on perinteet prostituutiollakin. Satamakaupungissa merimiehet tuhlasivat rahansa viinaan ja naisiin – ja monen hukkuneen seilorin vaimo turvautui prostituutioon perhettään elättääkseen. Keskiajalla bordellien pyörittämiseen oli yksinoikeus kaupungin sheriffillä.

Vuosisatojen ajan Alankomaat on ollut samalla sekä hyvin uskonnollinen että vapaamielinen, eikä aatteiden liitto näy missään yhtä räikeästi kuin Oude Kerkin edustalla. Uskonnollisuus on tosin hiipunut amsterdamilaisten silmistä jo hyvän aikaa sitten, ja moni kirkko on muutettu arkikäyttöön ravintolaksi ja jopa mainostoimistoksi. Myös Oude Kerkissä järjestetään konsertteja ja näyttelyitä, kuten vuosittainen World Press Photo.

Hiljalleen Amsterdamista ovat katoamassa myös paheet. Uusia toimilupia ei enää anneta coffeeshopeille tai ikkunabordelleille: kun joku nykyisistä lopettaa, uutta ei enää saa avata.

Yksi kerrallaan punaiset lyhdyt sammuvat. Mutta Oude Kerk pysyy.

Oude Kerkin sisällä voi nauttia tunnelmasta ja ihailla suuria urkuja ja kultaista kattoa.

Osoite: Oudekerksplein 23

De Hortus – Amsterdamin kasvitieteellinen puutarha

De Hortus, historiallinen kasvitieteellinen puutarha, on Unescon maailmanperintökohde. Kuva: Rudmer Zwerver / Shutterstock

Silmälasit menevät auttamatta huuruun, kun De Hortusin viidakkopaviljongista etsii reittiä aavikkopaviljonkiin, jossa kasvaa yksi Amsterdamin vanhan kasvihuoneen ihmeistä, welwitschia mirabilis, namibialainen aavikkokasvi, joka voi elää äärimmäisen karuissa olosuhteissa yli kaksituhatta vuotta vanhaksi.

Viehättävän De Hortusin kasvitieteelliset kokoelmat saivat alkunsa 1600-luvulla, jota kutsutaan Amsterdamissa kultaiseksi vuosisadaksi. Alankomaat oli silloin maailman kiistaton merimahti, jonka lipun alla purjehti kolme neljäsosaa eurooppalaisista kauppalaivoista. Rikkautta riitti monelle: vauraiden kauppiaiden lisäksi myös tuhannet tavalliset amsterdamilaiset olivat köydentekijöitä ja keittäjiä myöten sijoittaneet säästöjään Itä-Intian kauppakomppaniaan, josta kasvoi montaa valtiota merkittävämpi mahti.

Tavaroiden ohella Itä-Intian kauppakomppanian laivat toivat Amsterdamiin eksoottisia kasveja, joita varten perustettiin vuonna 1638 yksi maailman ensimmäisistä kasvitieteellisistä puutarhoista. Puutarhalla onkin ollut varsin merkittävä rooli maailmanhistoriassa – ainakin kahvinjuojien mielestä. Muuan hollantilainen kauppias salakuljetti kahvipensaan versoja vuonna 1706 Etiopiasta De Hortukseen, josta Euroopan ensimmäisen kahvipensaan perilliset päätyivät muutaman mutkan kautta Brasiliaan ja mullistivat maailman kahvikaupan.

Kasvikunnan muinaishistoriaan voi De Hortusissa puolestaan syventyä seuraamalla evoluutiopolkua, joka näyttää, miten kasvit ovat kehittyneet 500 miljoonan vuoden aikana. Palmuhuoneessa kasvaa esimerkiksi harvinaisia Cycadales-palmuja, jollaiset hallitsivat kasvimaailmaa dinosaurusten aikakaudella.

Vaan miltä se welwitschia mirabilis sitten näyttää? Kasvi on yhtä ruma kuin se on pitkäikäinenkin. Kokemusta voi sulatella vaikka De Hortusin viihtyisässä kahvilassa.

Plantage Middenlaan 2 A, avoinna joka päivä 10–17

Tropenmuseum – kiehtova museo vie tropiikkiin

Amsterdamin trooppisessa museossa pääsee matkalle eteläamerikkalaiseen sademetsään, afrikkalaiselle savannille, valtameren syvyyksiin ja Manilan kaoottiseen suurkaupunkiin.

Museon upeat esinekokoelmat Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta on järjestelty oivaltavasti alueittain ja teemoittain. Väliin on sijoiteltu interaktiivisia elämyspaloja, joissa pääsee tutustumaan afrikkalaiseen kyläkulttuuriin leikkimällä baarin pitäjää tai jatkamaan indonesialaista varjoteatteriperinnettä omalla esityksellään.

Museossa pääsee testaamaan senkin, miltä eksoottiset soittimet kuulostavat. Musiikkiosastolla on vitriinissä mitä mystisimpiä soittimia maailman joka kulmalta, ja nappia painamalla kaiuttimista tulvahtaa ilmoille niiden grooveja rytmejä.

Tropenmuseum on loistava esimerkki hollantilaisten kyvystä tehdä mielenkiintoisia, nykyaikaisia museoita. Varaa museolle koko päivä ja matkusta maailman ympäri.

Linnaeustraat 2, Plantage. Avoinna joka päivä 10–17

Amsterdamin Uudet saaret

Python-kävelysilta Amsterdamin Uusien saarten alueella. Kuva: Melanie Lemahieu / Shutterstock

Amsterdam oli matkan arvoinen jo nykypäivän arkkitehtuurinsa ansiosta. Harvassa eurooppalaisessa pääkaupungissa on heittäydytty yhtä kunnianhimoisesti – ja estottomasti – 2000-luvun arkkitehtuurin vietäväksi.

Hollantilainen luovuus näkyy arkkitehtuurissa, kun historiallisen keskustan ympärille on kilvan rakennettu toinen toistaan hienompia rakennuksia ja uusia asuinalueita.

Arkkitehtuurin ystävän pakollisia vierailukohteita on Uusien saarien, kuten KNSM-Eilandin, asuinalueet, joiden kulmikkaat ja kapeat, kanavien varrelle rakennetut talot kytkevät modernin ajan historiaan.

Uusilta asuinalueilta löytyy mielikuvituksellisia siltoja ja luovaa hulluutta lähenteleviä rakennuksia, jotka ovat hakeneet muotonsa milloin hyönteisistä, kuten vakuutusyhtiö ING Groepin päämaja, tai satamakonteista asuintalo Silodamin tapaan.

Uusille saarille pääsee Amsterdamin päärautatieaseman takaa laivoilla sekä siltoja pitkin.

Arkkitehtuurinähtävyyksiä on myös Jo Coenen suunnittelema, vuonna 2007 valmistunut Amsterdamin uusi pääkirjasto. Euroopan suurin kirjasto löytyy Oosterdokseilandilta päärautatieaseman vierestä.

Heineken Experience

Heineken Experience eli Heinekenin historiallinen panimo Amsterdamissa. Kuva: Anton Ivanov / Shutterstock

Elettiin 1860-luvun puoliväliä, kun parikymppinen nuorimies Gerard Adriaan Heineken lainasi äidiltään rahaa ja perusti Amsterdamiin panimon. Aikojen saatossa Heinekenista kasvoi maailman suurin oluen viejä.

Herra Heineken olisi ihmeissään, jos näkisi vanhan panimonsa nyt. Siitä on tullut Heineken-brändille omistettu teemapuisto, jossa poppi soi ja valot välkkyvät, mutta asiaa on varsin vähän.

Jännintä Heineken Experiencessa on pullotusvideo, jonka katsoja näkee tärisevällä lattialla pullon perspektiivistä – mutta sekin on pieni pettymys. Pullon elämässä kun ei ole muuta kummoista paitsi mittakaava: filmi on kuvattu Zoeterwounden panimossa, jossa täytetään yli puoli miljoonaa olutpulloa joka tunti.

Stadhouderskade 78, avoinna joka päivä 10:30-19

Lue lisää: Amsterdam-matkaopas