Albanian nähtävyydet kertovat tarinaa Albanian värikkäästä historiasta. Albaniaan ovat jättäneet jälkensä Bysantti ja ottomaanien valtakunta. Mutta niin teki myös viisi vuosikymmentä jatkunut kommunistinen diktatuuri.
Rauniokaupunki Butrint – Albanian kuuluisin nähtävyys
Albanian kuuluisin nähtävyys on rauniokaupunki Butrint. Unescon maailmanperintökohteessa historiaa on monessa kerroksessa: makedonialaisista ja helleeneistä roomalaisiin, venetsialaisin, Bysanttiin ja ottomaaneihin.
Butrint sijaitsee Albanian eteläisimmässä kolkassa, vain 18 kilometrin päässä Sarandan rantalomakohteesta.
Sesongin aikana Butrintissa saattaa syntyä jonoja ja romanikerjäläiset ahdistella turistibusseja, mutta sesongin ulkopuolella rauniokaupungin saa jakaa vain roomalaisen amfiteatterin lauteilla päivää paistattelevien vesikilpikonnien kanssa.
Lue lisää Sarandasta tai katso tarjoukset Sarandan hotelleihin.
Albanian erikoisin nähtävyys – puoli miljoonaa bunkkeria
Näkyvin merkki Albanian vainoharhaisesta eristäytyneisyyden ajasta ovat kymmenettuhannet, rannikolle, vuorille ja minne hyvänsä kuviteltavaan paikkaan sijoitetut minibunkkerit. Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen Albaniaan rakennettiin yhteensä noin 700 000 bunkkeria, eli yksi joka neljättä asukasta kohden.
Bunkkereista oli tarkoitus käydä sissisotaa vihollismaan invaasion sattuessa. Ja vihollisia Albanialla riitti – ainakin kuviteltuja. Diktaattori Enver Hoxha (1908–1985) suhtautui vainoharhaisesti sekä Natoon että Varsovan liittoon.
Jo kylmän sodan alkumetreillä Albanian yksinvaltias Hoxha sai sukset ristiin Jugoslavian Titon kanssa ja lähti Stalinin kelkkaan. Neuvostoliiton lähestyttyä länttä Nikita Hrustsovin aikana Hoxha solmi välit Kiinan Mao Tšetungin kanssa. Albaniassa käytiin läpi jopa pienimuotoinen kulttuurivallankumous.
Maon kuoltua Albania jäi yksin ja siitä tuli Pohjois-Korean ohella maailman suljetuimpia maita. Nykyisin näitä paikallisesti sieniksi kutsuttuja betonipömpeleitä näkee uusiokäytössä ― esimerkiksi baareina.
Durresin satamakaupungissa bunkkerissa toimii ravintola Restaurant Bunkeri ja Unescon maailmanperintökohteessa Gjirokastrassa bunkkeri on muutettu kahvilaksi. Albanian pääkaupungissa Tiranassa suuri, ”ydinsodan kestävä” bunkkeri on muutettu museoksi.
Lue lisää Tiranasta tai katso tarjoukset Tiranan hotelleihin.
Gjirokastra ja Berat – Albanian kauneimmat kaupungit
Matkalla Albanian eteläosan rannoille kannattaa pysähtyä Gjirokastran (Gjirokastër) kaupungissa, joka on upean, 1800-luvun ottomaaniarkkitehtuurinsa ansiosta Unescon maailmanperintökohde.
Parhaan yleiskatsauksen kaupungista saa sitä hallitsevan linnoituksen huipulta. Itse linnoituksessa ei ole juurikaan taiteellisia yksityiskohtia, mutta sotahistoriasta kiinnostuneille se tarjoaa katseltavaksi ensimmäisen- ja toisen maailmansodan aikaisia saksalaisia ja italialaisia tykkejä sekä kylmän sodan aikaisen, Tiranaan pakkolaskun tehneen amerikkalaisen ”vakoilukoneen”.
Gjirokastra tunnetaan myös diktaattori Hoxhan syntymäkaupunkina.
Gjirokastran ohella myös keskemmällä maata sijaitseva Berat on ottomaaniarkkitehtuurinsa vuoksi Unescon maailmanperintökohde.
Gjirokastrassa ehtii käydä päiväretkellä rantakohde Sarandasta. Jos kaupungissa haluaa viettää yön tai pari, ensiluokkainen ja erittäin edullinen majapaikka on Hotel Gjirokastra.
Osumin kanjoni
Osumin kanjoni sijaitsee maan eteläosassa noin neljän tunnin ajomatkan päässä Tiranasta. Samanniminen joki on kaivertanut maastoon 26 kilometriä pitkän rotkon, jonka leveys vaihtelee puolestatoista metristä noin 35 metriin.
Rotko on keväisin laskettavissa kumiveneellä. Joen varrella olevat kosket ovat kansainvälisen luokituksen mukaan korkeimmillaankin luokkaa kolme eli mitään erityistä koskenlaskukokemusta osallistuminen ei siis vaadi. Koskenlaskuretkiä järjestää helmikuusta kesäkuuhun ainakin Beratin kaupungissa toimiva Albania Rafting Group.
Osumin kanjonin lähellä erinomaiseksi kehuttu majapaikka on Hotel Kanione.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
