Etelä-Amerikka -matkaopas

Hiram Bingham Mach Picchu
Perussa sijaitseva Machu Picchu on Etelä-Amerikan kuuluisin nähtävyys. Kuva: Ville Palonen

Etelä-Amerikka on valtava maanosa, josta löytyy valtavasti nähtävää matkailijalle: palmurantoja löhöilyyn, vuoristomaisemia vaeltamiseen ja sademetsää villieläinten bongaamiseen.

Kaikkea kiinnostavaa ei ehdi nähdä edes usean kuukauden mittaisella omatoimimatkalla.

Kuvajournalisti Ville Palonen on vaeltanut Patagoniassa ja sukeltanut Galapagossaarilla. Amazonilla hän on seilannut kaksi viikkoa matkustajalaivoilla ja tehnyt viikon mittaisen kanoottiretken viidakkoon. Ecuadorissa Ville on ostanut eläinmarkkinoilta marsuja kotimajoituksessa kokattavaksi ja käynyt Boliviassa joulusaunassa vankilassa.

Etelä-Amerikan parhaat seikkailutSalar de Uyunin suola-aavikko Boliviassa

Jännitystä kaipaavalle Etelä-Amerikka on täydellinen matkakohde. Syrjäisiltä seuduilta löytyy luonnonihmeitä ja alkuperäiskansojen perinteitä.

Pelkästään vuoristovaellus legendaarista Inkapolkua pitkin Machu Picchun rauniokaupunkiin on riittävä syy matkustaa Etelä-Amerikkaan.

Yksi Etelä-Amerikan hienoimmista maisemareiteistä on kolme päivää kestävä jeeppimatka Chilen ja Bolivian rajaseuduilla. Seikkailu alkaa Chilen pohjoisosassa sijaitsevasta San Pedro de Atacaman turistikaupungista ja kulkee Bolivian puolelle Eduardo Avaroan kansallispuistoon. Kolmantena päivänä saavutaan Salar de Uyunin suola-aavikolle, jonka maisemat ovat kuin toiselta planeetalta. Salar de Uyuniin voi myös tehdä pelkän päiväretken bolivialaisesta Uyunin kaupungista käsin.

Seikkailujen suhteen Bolivia on koko maailman parasta A-ryhmää. Missä muualla turisti pääsee vierailemaan vuoren sisään louhitussa hopeakaivoksessa tai aidon shamaanin vastaanotolla? Yksi Bolivian suosituimmista adrenaliinipläjäyksistä on ”Kuoleman tie”, jota alas syöksytään täysjousitetuilla maastopyörillä kymmenien kilometrien matka.

Maailman suurimmalla joella paras – ja usein ainoa – tapa liikkua paikasta toiseen on laiva. Amazonilla seilaa yksinkertaisia matkustaja-aluksia, joilla nukutaan kannelle viritetyissä riippumatoissa. Muutaman päivän mittainen laivamatka on monille matkaajille koko reissun kohokohta. Esimerkiksi reilun viikon mittainen matka Brasilian Manausista Perun Iquitosiin ei unohdu koskaan.

Iquitosin lähellä on useita viidakkoleirejä, joilla pääsee tutustumaan sademetsän asukkaisiin: jokidelfiineihin, laiskiaisiin ja kämmenen kokoisiin lintuhämähäkkeihin. Seikkailullisempi tapa ottaa tuntumaa Amazonin sademetsään on viikon mittainen kanoottiretki. Piraijoita kuhisevalla sivujoella telttaillaan viidakon sydämessä.

Etelä-Amerikan rauniokaupungit
Machu Picchu, Peru

Etelä-Amerikassa eivät arkeologiset nähtävyydet lopu kesken. Kiinnostavimmat kadonneiden sivilisaatioiden jälkeensä jättämät rauniot löytyvät Perusta. Kuuluisin niistä on Machu Picchu, inkojen kadonnut kaupunki. Raunioille vielä Inkapolku on yksi maailman legendaarisimmista vaelluksista.

Kuvankauniille vuorenharjanteelle rakennetun Machu Picchun kivirakennukset saavat paatuneimmankin raunionvihaajan herkistymään. Cuzcon lähellä olevasta Pyhästä Laaksosta löytyy lukemattomia muitakin inkaraunioita.

Perun erikoisin arkeologinen kohde on Nasca. Yli 2000 vuotta sitten elänyt kulttuuri kasasi kivistä jättimäisiä geometrisiä kuvioita alueelle, joka on nykyään autiomaata. Nascan linjat näkee parhaiten puolen tunnin maisemalennolla.

Perun ja Bolivian rajalla olevalla Titicacajärvellä voi paitsi vierailla (melko vaatimattomilla) raunioilla, myös ihmetellä Urossaaria. Kaisloista rakennetuilla keinotekoisilla saarilla elää muutama sata asukasta.

Chilelle kuuluvalla Pääsiäissaarella on satoja salaperäisiä moai-patsaita. Nykytiedon mukaan monoliittien takana ovat Pääsiäissaaria aikoinaan asuttaneet polynesialaiset.

Kulttuurielämyksiä latinalaisessa AmerikassaAymara shaman

Etelä-Amerikassa yhdistyvät espanjalaisten ja portugalilaisten siirtomaaisäntien (macho)kulttuuri ja alkuperäiskansojen perinteet.

Suurkaupungeissa meno on kuin Euroopassa, mutta syrjäisemmillä seuduilla esimerkiksi shamanismi on vielä voimissaan.

Alkuperäiskulttuurin suhteen Bolivia painii omassa luokassaan. Maata ei turhaan kutsuta ”Etelä-Amerikan Tiibetiksi”.

Altiplanolla eli Andien vuoristoylängöllä elävien alkuperäiskansojen perinteet ovat yhä osa arkea. Inkojen jälkeläisten kulttuuri on kaikkea muuta kuin turistikohteissa soiva iänikuinen panhuilumusiikki.

Monelle aimaralle ja ketsualle on suorastaan kunnia-asia pukeutua perinnevaatteisiin varsinkin markkinapäivinä. Inkojen ajoista asti popsittu herkkuruoka, paistettu marsu, on yhä arvossaan. Kokapensaan lehteä pidetään pyhänä: sitä paitsi jauhetaan pallona poskessa, myös käytetään shamanistisissa rituaaleissa. Myös arkinen peruna on osa Andien kulttuuria, onhan se täältä kotoisin.

Amazonilla shamaanit turvautuvat kovempiin aineisiin. Ayahuasca-rituaaleissa tajuntaa laajentavat yrtit auttavat poppamiehiä (ja heidän potilaitaan) ottamaan yhteyden henkimaailmaan.

Perinteet lyövät kättä nykyajan kanssa suorastaan absurdilla tavalla Bolivian pääkaupunkia La Pazia ympäröivässä El Altossa. Siellä järjestetään järjestetään perinnevaatteisiin pukeutuneiden rouvien eli cholitojen showpainiotteluita.

Etelä-Amerikan tunnelmallisimpia siirtomaa-ajan kaupunkeja ovat Kolumbiassa Karibianmeren rannikolla sijaitseva Cartagena, Ecuadorin pääkaupunki Quito, sekä Uruguayn Colonia del Sacramento.

Kaikista suosituin kolonialistinen kaupunki on ansaitusti Perussa sijaitseva Cuzco. Inkojen ja siirtomaaisäntien arkkitehtuuria yhdistelevä kaupunki on käytännössä pakollinen pysähdyspaikka matkalla Machu Picchulle. Cuzcossa järjestetään juhannuksen aikaan talvipäivänseisausta juhlistava Inti Raymi -festivaali.

Joulua ja muita kristillisiä pyhiä juhlitaan Etelä-Amerikan katolisissa maissa antaumuksella, mutta voiton vie paastoon laskeutumisen juhla: karnevaalit. Laskiaisen aikaa juhlitaan lähes kaikkialla, mutta hurjinta meno on tietysti Rio de Janeirossa. Myös Karibianmeren rannalla olevan kolumbialaisen Barranquillan karnevaalit ovat huima tapahtuma.

Etelä-Amerikan luonto

Etelä-Amerikan maisemia hallitsevat viidakot ja vuoristot. Amazonin alueella maailman suurin joki virtaa maailman laajimman sademetsän halki. Andien vuorijono kulkee koko maanosan poikki Boliviasta Patagoniaan. Matkalle mahtuu tuliperäisiä geysirkenttiä ja suola-aavikoita.

Luontomatkailijan päiväunien kohde on Ecuadoriin kuuluvat Galapagossaaret.

Pingviinejä, merileijonia ja tappajavalaita näkee myös Argentiinassa Valdesin niemimaalla. Jos lompakko on tarpeeksi paksu, Argentiinan ja Chilen eteläosista voi matkustaa Antarktikselle asti.

Kukapa ei olisi nähnyt televisiosta luontodokumenttia Charles Darwinin tunnetuksi tekemästä Galapagosista? Harva kuitenkin tietää, että saaristo ei ole ainoastaan rikkaiden turistien luontokohde. Myös pienemmällä budjetilla liikkuva omatoimimatkailija pääsee näkemään leguaaneja, jättiläiskilpikonnia ja muita ainoastaan Galapagosilla eläviä otuksia. Saaristo on yksi maailman ylivoimaisesti parhaista sukelluskohteista.

Retki maailman kuuluisimpaan sademetsään on takuuvarmasti unohtumaton kokemus. Amazoniin voi tutustua Brasiliassa, Boliviassa, Perussa, Ecuadorissa ja Kolumbiassa. Yksi suosituimmista viidakkoretken aloituspaikoista on Perussa sijaitseva Iquitos.

Maailman kuivimmassa autiomaassa ei sada juuri koskaan. Paras paikka tutustua Atacaman rutikuiviin kuumaisemiin on Chilen pohjoisosassa oleva San Pedro de Atacaman pikkukaupunki. Turistien suosimassa paikassa pääsee maastopyöräilemään ja hiekkalautailemaan sekä retkelle El Tation geysirkentälle.

Etelä-Amerikan eteläkärjessä odottaa tuulinen Patagonia. Vaellus kuvankauniissa Torres del Painen kansallispuistossa on yksi koko maanosan suosituimpia luontoelämyksiä. Omien polkujen tallaajalle vaellus ei välttämättä sovi, sillä puistossa saa liikkua ainoastaan merkittyjä reittejä pitkin ja telttailla vain leiritymiseen varatuilla alueilla.

Jylhien vuorimaisemien ja jäätiköiden lisäksi Patagoniassa kannattaa käydä tervehtimässä pingviinejä. Mantereen ja Tulimaan välissä Magalhãesinsalmessa odottaa Isla de Magdalena, sadantuhannen pingviinin asuttama pikkusaari.

Voit jättää väliin

Venezuelassa voi kokea sekä Karibianmeren palmurannat että Amazonin viidakot, mutta maan poliittinen tilanne epävakaa. Varsinkin pääkaupunki Caracas tunnetaan mielenosoituksista, ryöstöistä ja express-kidnappauksista. Jopa sissiliikkeistä ja huumekaupasta kuuluisa naapurimaa Kolumbia on rennompi matkakohde.

Caracas, Bogota, vai São Paulo? Etelä-Amerikassa on lukuisia suurkaupunkeja, mutta rento kohde kaupunkilomalle kannattaa etsiä muualta. Maanosan vetonauloja ovat luontokohteet ja siirtomaa-ajan charmia huokuvat pienemmät kaupungit.

Poikkeuksen sääntöön tekevät Rio de Janeiro ja Buenos Aires. Argentiinan pääkaupungissa kannattaa hurrata jalkapallo-ottelussa Bombonera-stadionilla ja heittäytyä tangon pyörteisiin. Riossa odottavat Ipaneman ja Copacabanan hiekkarannat ja vuoden 2016 olympialaisiin valmistautuvan metropolin syke.

Lennot Etelä-Amerikkaan

Suomesta ei ole suoria reittilentoja Etelä-Amerikkaan. Hyviksi havaittuja lentoyhtiöitä ovat KLM, Air France ja British Airways. Usein menopaluulipun saa alle tuhannella eurolla.

Vertaa eri lentoyhtiöiden hintoja Etelä-Amerikkaan.

Viisumia ei tarvita

Suomalainen ei tarvitse etukäteen hankittua viisumia Etelä-Amerikan maihin. Tarkat säännöt (kuten passin voimassaolo, maassa viipymisen enimmäisaika ja rokotusvaatimukset) kannattaa kuitenkin selvittää ennen matkaa.

Etelä-Amerikan-kiertomatkat

Useat suomalaiset matkatoimistot järjestävät parin viikon mittaisia kiertomatkoja Etelä-Amerikkaan. Suosituin kohde on Peru.

Vinkki: älä ahnehdi kerralla liikaa

Etelä-Amerikka on valtava, eikä kaikkea kiinnostavaa ehdi nähdä edes kuukausien mittaisella omatoimimatkalla. Jos aikaa on vain pari viikkoa, kannattaa keskittyä ainoastaan yhden maan vetonauloihin. Kuukaudessa ehtii tutustua kahteenkin maahan, kunhan suunnittelee matkan huolella etukäteen.

Vinkki: opettele espanjaa

Suurimmassa osassa Etelä-Amerikan maita puhutaan espanjaa. Omatoimimatkaajalla ainakin perussanaston kannattaisi olla hallussa. Pidemmän kerran elämässä -reissun voi aloittaa viikon mittaisella kielikurssilla.

Hintataso Etelä-Amerikassa

Monet Etelä-Amerikan maat – varsinkin Ecuador, Bolivia ja Peru – ovat suomalaisittain erittäin edullisia.

Liikkuminen Etelä-Amerikassa

Maasta toiseen lentäminen on helppoa, mutta ikävä kyllä ei yhtä edullista kuin vaikkapa Kaakkois-Aasiassa. Pidemmällä matkalla voikin tulla edullisimmaksi lentää yhteen maahan, matkustaa reissun ajan maankamaralla, ja palata kotiin mantereen toiselta laidalta. Esimerkiksi Quiton ja Santiago de Chilen välillä saa helposti kulumaan kolmekin kuukautta.

Etelä-Amerikassa ei ole käytännössä ollenkaan junaliikennettä. Poikkeuksia ovat muutama kuuluisa turistireitti, kuten matka Machu Picchun lähellä sijaitsevaan Aguas Calientesiin sekä Ecuadorissa sijaitseva Devil’s Nose -reitti.

Busseja löytyy joka lähtöön. Andien syrjäseuduilla istutaan täyteen ahdetuissa ja kuoppaisilla teillä pomppivissa chicken busseissa, mutta esimerkiksi Brasiliassa ja Chilessä matka taittuu mukavasti jopa pari vuorokautta yhteen putkeen kiitävissä luksusbusseissa. Niiden makuuasentoon kääntyvät istuimet tuovat mieleen lentokoneen bisnesluokan.

Nuhjuiset kaksi- ja kolmikerroksiset matkustajalaivat ovat ikimuistoisin tapa liikkua Amazonin varrella olevien pikkukylien välillä. Pikaveneitäkin löytyy, mutta ne ovat meluisia ja epämukavia. Laivoista löytyy muutama pieni hytti, mutta suurin osa matkustajista nukkuu kansille viritetyissä riippumatoissa. Laivoissa on vessat ja suihkut, ja pari kertaa päivässä tarjoiltavat yksinkertaiset ateriat kuuluvat hintaan. Laivoissa on yleensä pieni kanttiini, josta voi ostaa limsaa, olutta ja keksejä.

Etelä-Amerikan hotellit ja majatalot

Majoitus Etelä-Amerikassa on monipuolista ja edullisimmillaan niin halpaa, ettei köyhinkään reppureissaaja joudu nukkumaan dormissa. Suurkaupungeista löytyy majoitusta laidasta laitaan: viiden tähden luksushotelleista rupuisiin ”tuntihotelleihin”, joiden huoneita käyttävät lähinnä prostituoidut ja vanhempiensa luona asuvat nuoret parit.

Syrjäseuduilla majoitus on usein suorastaan karua. Halvimmissa budjettihotelleissa pitää varmistaa, että ovet ja ikkunat saa kunnolla lukkoon. Telttailua ei kannata harrastaa muualla kuin luonnonpuistoissa vaeltaessa.

Luontomatkailijan kannattaa harkita eco-lodgeja. Ne ovat usein tyyriitä, mutta erittäin mukavia sekä ympäristöystävällisiä.

Ruoka Etelä-AmerikassaPeru_marsu

Etelä-Amerikan ruokakulttuuri ei vedä vertoja vaikkapa Kaakkois-Aasialle (mikäpä sille pärjäisi?), mutta valtavaan maanosaan mahtuu monta kokeilemisen arvoista erikoisuutta.

Andeilla turisti törmää jatkuvasti kokalehdestä uutettuun teehen (jolla ei ole huumaavaa vaikutusta) sekä kokonaisina paistettuihin marsuihin (joita pidetään todellisena herkkuna). Molempia kannattaa maistaa ennakkoluulottomasti! Laamalihapullatkaan eivät ole hassumpia.

Perun ”kansallisruoka” on ceviche, sitruunamehussa ”kypsytetty” raaka kala. Herkulliseen ja terveelliseen kalakoktailiin tuovat lisämakua valkosipuli ja korianteri.

Perun Pyhässä Laaksossa sijaitsevassa Perunapuistossa viljellään lähes tuhatta perunalajiketta. Ikivanhat lajikkeet ovat paljon terveellisempiä kuin suomalaiset jauhoperunat.

Argentiina on kuuluisa pihveistään, eikä Brasiliassa voi välttyä syömästä hampurilaisia. Raskasta ateriaa tasapainottavat tuorepuristetut mehut: usein brasilialaisen pikkuravintolan ruokalistalla onkin vain hampurilaisia ja jopa kymmenistä erilaisista hedelmistä puristettuja mehuja.

Matkalukemista Etelä-Amerikkaan

Moottoripyöräpäiväkirja: Ernesto ”Che” Guevara nuoruuden seikkailu moottoripyörän kyydissä.

Chasing Che: toimittaja Patrick Symmes seuraa Che Guevaran legendaarisen moottoripyöräretken reittiä.

Journey of the Pink Dolphins: luonnontieteilijä ja kirjailija Sy Montgomery etsii Amazonin vaaleanpunaisia delfiinejä.

Cloud Road: John Harrison patikoi inkojen muinaista tietä pitkin viisi kuukautta.

Trail of Featers: Tahir Shah seikkailee Andeilta Amazonille selvittäessään lentävien inkojen arvoitusta.

Marching Powder: toimittaja Rusty Young kertoo Thomas McFaddenin, kokaiinin salakuljettamisesta bolivialaisessa vankilassa istuneen brittiläisen salakuljettajan, tarinan.

Lonesome George: Henry Nichollsin loistava kirja kertoo Galapagosin jättiläiskilpikonnista ja luonnonsuojelusta yleensäkin.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!