Tuol Slengin vankilamuseo on yksi koskettavimmista paikoista tutustua Kambodzhan julmaan lähihistoriaan. Punakhmerit muuttivat Phnom Penhissä sijaitsevan Tuol Slengin lukion pahamaineiseksi S-21-vankilaksi, jonne kerättiin kuulusteltavaksi ja kidutettavaksi vallankumouksen vihollisia.
Teksti ja kuvat Ville Palonen
Sääntö numero 6: ”Raipaniskuja tai sähköshokkeja saadessa ei saa valittaa.”
Tuijotan epäuskoisena kylttiä. Aurinko porottaa vieressäni kohoaviin rapistuneisiin rakennuksiin, joiden sisällä tuhansia ihmisiä ”kuulusteltiin”: nöyryytettiin, pahoinpideltiin ja kidutettiin.
Kun Punakhmerit nousivat valtaan vuonna 1975, Tuol Slengin lukio muutettiin pahamaineiseksi S-21-vankilaksi, jonne kerättiin kuulusteltavaksi kaikenlaisia vallankumouksen vihollisia: opettajia ja opiskelijoita, toimittajia ja taiteilijoita, insinöörejä ja maanomistajia.
Alueen ympäri kiersivät sähköistetyt piikkilanka-aidat, ja piikkilankaa oli myös katolla. Siellä piikkilangan tarkoitus ei kuitenkaan ollut estää vankeja pakenemasta, vaan tekemästä itsemurhaa hyppäämällä.
Luokkahuoneet muutettiin alle kahden neliömetrin selleiksi tiilistä tehdyillä väliseinillä. Ympäröivissä rakennuksissa sijaitsivat erityiset kuulustelu- ja kidutustilat. Kidutuskeskuksen säännöt löytyivät jokaisesta sellistä.
Punakhmerit kouluttivat vartijoiksi myös kymmenvuotiaita lapsia, joista kehittyi poikkeuksellisen julmia. Vankien piti rangaistuksen uhalla kysyä lupa kaikkeen tekemäänsä – jopa asennon vaihtamiseen yrittäessään nukkua.
Yleensä vangitsemisaika oli 2–4 kuukautta, jonka jälkeen vanki vietiin kaupungin ulkopuolella oleville ”Kuoleman kentille”. Siellä hänet teloitettiin lyömällä vasaralla päähän (luotien säästämiseksi) ja haudattiin matalaan kuoppaan kymmenien kohtalontovereidensa joukkoon.
Vauvat lyötiin hengiltä puunrunkoa vasten.
Kuoleman kenttien matalien joukkohautojen keskellä kohoaa nykyisin teloitettujen pääkalloista pinottu muistomerkki.
Tuol Slengistä tehtiin kansanmurhamuseo
Tuol Slengin seinältä tuijottavat tutut kasvot. Kymmenet, sadat, tuhannet kasvot jotka olen nähnyt aiemmin. Kambodzhan kidutettujen ja kuolleiden kuvat.
Punakhmerit ottivat vangeistaan valokuvat ennen selliin sulkemista ja heidän elämäntarinansa kirjattiin ylös. Nyt yhden rakennuksen alakerta on täynnä arkistoista löydettyjä kuvia. Kärsiviä, kameraan tuijottavia kasvoja.
Kolmen vuoden aikana S-21:n läpi kulki yli 10 000 vankia, joista vain kourallinen selvisi hengissä.
Kansanmurhamuseoksi muutetun rakennuskompleksin yläkerrasta löydän valokuvanäyttelyn, jossa omaiset kertovat punakhmerien hirmuhallinnon aikana kadonneista sisaruksistaan, aviopuolisoistaan ja lapsistaan.
Näyttely on jaettu kolmeen osaan: armeija ja turvallisuushenkilökunta, peruskansalaiset ja toimihenkilöt. Myös punakhmerien hallinnon virkamiehet ja sotilaat omaisineen joutuivat kärsimään kansanmurhan silmittömässä väkivallassa.
Tuol Sleng Museum (S-21) löytyy Phnom Penhin eteläosasta, kadulta numero 113.
Kuoleman kentille, 15 km kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan Choeung Ekin kylään, on helpointa mennä mopotaksilla.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
