Espoon nähtävyydet – tällainen on Suomen utopiakaupunki

Hotelli Hanasaari
Ihana Hotel Hanaholmen olisi jo yksin hyvä syy tehdä viikonloppumatka Espooseen. Kuva: Hotel Hanaholmen

Espoo on Suomen utopistisin kaupunki, eräänlainen Pohjolan Singapore. Espoo on vauras, siisti ja elää omassa kuplassaan. Espoon varsinainen keskusta, Tapiola, suuniteltiin 1960-luvulla oikeastikin uusimpien kaupunkiutopioiden mukaisesti.

Ja niin kuin Singaporessa on sademetsää, myös Espoo voi ylpeillä komealla metsällä, Nuuksion kansallispuistolla. Vastaavanlaista erämaa-aluetta ei kovin monen maailman metropolin edustalla ole. Siitä sopii helsinkiläistenkin olla ylpeitä.

Espoon huippunähtävyyksiä ovat Akseli Gallen-Kallela museo Tarvaspää ja Tapiolassa sijaitseva museokeskus Emma, mutta niiden lisäksi löytyy muutakin nähtävää ja koettavaa: Espoossa on Suomen oma miljonäärimaili, Westend, ja Otaniemessä voi ihailla huippuarkkitehtuuria.

Ja kuten jokaisella utopialla, myös Espoolla on varjopuolensa. Bodomjärvi on Suomen kuuluisin murhapaikka.

Espoossa vierailua on helpottanut Länsimetron avaaminen. Yhtäkkiä Otaniemi ja Tapiola on melkein kuin osa Helsinkiä.

Tarvaspää – Akseli Gallen-Kallelan koti

Gallen-Kallelan museo Tarvaspää.
Gallen-Kallelan museo Tarvaspää.Kuva: Antti Helin

Espoon ykkösnähtävyys on Suomen kansallistaiteilija Gallen-Kallelan kotina toiminut Tarvaspää. Keski-iän kynnyksellä 48-vuotiaana Gallen-Kallela toteutti nuoruuden unelmansa ja rakennutti itselleen pienen linnan torneineen kaikkineen.

Tarvaspää ei toimi varsinaisena kotimuseona, vaan vaihtelevien näyttelyiden pitopaikkana, mutta toki Tarvaspäässä silti kurkistamaan myös Gallen-Kallelan elämään.

Tarvaspää sijaitsee Turuntien varrella lähellä Helsingin Munkkiniemeä, vain nipin napin Espoon puolella. Helsingin keskustasta – ja Espoon Tapiolasta – ajaa perille vartissa.

Otaniemi – huippuarkkitehtuuria ja pienpanimoita

Jos lähtee tutustumaan Espooseen länsimetrolla, kyydistä kannattaa jäädä ensimmäisenä Aalto-yliopiston kohdalla ja käydä ihastelemassa Otaniemen upeaa arkkitehtuuria.

Yliopiston rakennuksista kuvatuin on Alvar Aallon suunnittelema Kandidaattikeskus, entiseltä nimeltään Teknillisen korkeakoulun päärakennus. Rakennukselle antaa näyttävän muodon auditorio, joka on ulkoa kuin moderni versio Colosseumista. Vaan kun pääsee lähelle, ulkona oleva amfiteatteri kutistuu silmissä yllättävän pieneksi.

Sisällekin sopii mennä käyskentelemään, joskin aulatiloja vaivaa sama matala synkkyys kuin monia muitakin Aallon rakennuksia.

Vieressä on myös Aallon suunnittelema kirjasto eli Aalto-yliopiston oppimiskeskus.

Kampuksen vaikuttavin rakennus on lyhyen kävelymatkan päässä sijaitseva, Dipoli, jonka ovat suunnitelleet Reima ja Raili Pietilä. Rakennusta on vaikea kuvata sanoin. Se on metallin, puun ja kiven fantastinen, retrofuturistinen liitto.

Jos Kalevalasta kuvattaisiin tieteisversio, Dipolissa asuisi Väinämöinen.

Dipoli rakennettiin alun perin teekkarien ylioppilastaloksi. Nykyisin se toimii Aalto-yliopiston päärakennuksena.

Kun on aikansa ihaillut Otaniemen arkkitehtuuria, on aika suunnata pienpanimoihin. Teekkareilta käy myös oluenteko. Hipsterihenkinen Olarin panimo tuppaa olemaan panimoista eläväisempi. Fat Lizard Brewing Company on puolestaan kuuluisampi oluistaan.

Tapiola – näe ja koe Espoon utopiakaupunki

Tapiolan keskusta edusti aikansa kaupunkiutopiaa.
Tapiola edusti aikansa kaupunkiutopiaa. Oikealla Tapiolan kulttuurikeskus ja vasemmalla Keskustorni. Kuva: Antti Helin

Aalto-yliopistolta metro suhauttaa seuraavaksi Tapiolaan, joka on Espoon keskusta kaikilla muilla mittareilla paitsi paperilla. Rakennustaiteen tuntijoille Tapiola on upea kokonaisuus – ja kaikille muille hyvä paikka testata, ymmärtääkö mitään modernista arkkitehtuurista.

Aarne Ervin johdolla Tapiolasta rakennettiin 1960-luvulla modernin kaupunkisuunnittelun mallikaupunki, ja se on säilynyt ilmeeltään varsin yhtenäisenä kokonaisuutena. Uudetkin rakenukset mukailevat sopivasti Tapiolan alkuperäistä eetosta.

Kannattaa kävellä ympäriinsä ihailemassa kaupunkimaisemia, niin ostoskeskus Ainoan yläpuolelle kohoavia kaupunkipuutarhoja kuin Tapiolan kirkkoakin, joka on äänestetty aivan suotta Suomen rumimpien joukkoon.

Monelle suurin syy käydä Tapiolassa on upea modernin taiteen museo Emma. Niin hyvää ruokaakin täältä löytyy, että Tapiola toimii hyvin viikonloppukohteena.

Näistä kaikista kerrotaan tarkemmin sivulla Tapiola.

Westend – Espoon oma Beverly Hills

Tapiolasta nähden Länsiväylän toisella puolen on Westend, Espoon ja ehkä koko Suomen myyttisin rikkaiden kaupunginosa, kotimaamme oma Beverly Hills. 02160 Espoo on Suomen suurituloisin postinumero.

Vai pitäisikö sanoa Suomen Monaco, sillä Westendissä asuvat vuorineuvosten ohella entiset kilpa-autoilijat Juha Kankkunen ja Jyrki Järvilehto. Viihdemaailman tähtiä ovat Tapani Kansa ja Mikko Leppilampi.

Westendissä on talo jopa Mohamed Al-Fayedilla, entisellä Lontoon Harrodsin tavaratalon omistajalla, miljardöörillä, jonka poika Dodi Al-Fayed kuoli auto-onnettomuudessa prinsessa Dianan kanssa. Al-Fayedin yhteys Suomeen on hänen suomalainen vaimonsa.

Hulppeita omakotitaloja pääsee ihailemaan ajamalla – tai pyöräilemällä – pitkin Westendin rantaa seurailevaa Westendintietä. Matkalla voi pysähtyä uimarannalle.

Haukilahden vesitorni ja ravintola Haikaranpesä

Westendin rantatie johtaa Haukilahteen, jonka nähtävyyksinä ovat huvivenesatama sekä ufolta näyttävä Haukilahden vesitorni.

Tornissa on toiminut jo vuodesta 1969 näköalaravintola Haikaranpesä, Espoon kaiketi klassisin ravintola. Avoinna lounasaikaan.

Iso Omena ja Duudsonit Activity Park

Metrolla kun jatkaa Tapiolasta eteenpäin Matinkylään, saapuu Ison Omenan ostoskeskukseen. Vetonaulana on Duudsonit Activity Park, jossa on trampoliineja, ninjarata ja monenlaista puuhaa lapsille. Tai niiden henkisille.

Ison Omenan vieressä on uudenpuoleinen ja viihtyisä Hotelli Matts, jos syystä tai toisesta haluaa asua alueella.

Espoon keskus ja Helinä Rautavaaran museo

Espoossa on myös kaupunginosa nimeltä Espoon keskus, jossa sijaitsevat Espoon hallintorakennukset. Alue on yksiselitteisesti ruma. Metron sijaan tänne pääsee Helsingistä lähijunalla.

Suurin syy käydä Espoon keskuksessa on Helinä Rautavaaran museo, joka on muuttanut kauppakeskus Entressen yhteyteen. Museo esittelee suomalaisen tutkimusmatkailijan ja seikkailijattaren keräämää etnografista kokoelmaa ja järjestää maailman kulttuureista kertovia vaihtuvia näyttelyitä. Ilmainen.

Espoon keskuksen toinen nähtävyys on keskiaikainen Espoon kirkko, jonka sanotaan olevan pääkaupunkiseudun toiseksi vanhin rakennus. Se vanhin on Pyhän Laurin kirkko Vantaalla – Espoo jää siis naapurilleen jälkeen ainakin yhdessä asiassa!

Espoon keskukseen ajaa Tapiolasta vartissa. Julkisilla aikaa tuhraantuu paljon enemmän, mikä tuo elävästi mieleen autoilevan Espoon menneen ”kulta-ajan” ennen Länsimetron rakentamista.

Espoon keskuksesta voi jatkaa matkaa bussilla Nuuksion kansallispuistoon.

Nuuksion kansallispuisto – erämaa pääkaupungin vieressä

Kanootilla Nuuksiossa. Kuva: Outdoors Finland, CC

Helsinkiläiset tapaavat vitsailla, että Espoo on maaseutua. No, ainakin Espoosta löytyy kunnon erämaa! Nuuksion kansallispuistosta löytyy upeita vaellusmaastoja, joiden äärelle pääsee joukkoliikenteellä.

Nuuksion polku- ja taukopaikkaverkosto on todella kattava. Neljän kilometrin mittainen Nuuksion Haukankierros kuuluu Suomen parhaisiin päivävaelluksiin. Pitemmälle kierrokselle pääsee kulkemalla kahdeksan kilometrin mittaisen Korpinkierroksen.

Kannattaa huomioida, että kauniina kesäpäivinä Nuuksio on todella suosittu, varsinkin Haukankierros. Kannattaa saapua varhain, jotta saa parkkipaikan – ja ehtii nauttia aamuun heräävän luonnon kauneudesta ennen patikoijien kansainvaellusta.

Nuuksion kansallispuiston etelälaidalta (tarkemmin ottaen Kirkkonummen puolelta Veikkolasta) löytyy kehuttu majapaikka, Nuuksio Hostel and Camping.

Patikoinnin ja makkaranpaistamisen lisäksi kannattaa tutustua kansallispuiston viereen avattuun luontokeskus Haltiaan, joka esittelee Suomen upeimpia luontokohteita.

Luontokeskus Haltia

Nuuksion viereen avattu Luontokeskun Haltia on komea jo ihan rakennuksena. Sen on suunnitellut Suomen johtaviin nykyarkkitehteihin lukeutuva Rainer Mahlamäki. Kalevalan tarujen inspiroima rakennus kuvaa ihmisen ja villin luonnon kohtaamista. Haltia on myös Suomen ensimmäinen kokonaan puusta tehty julkinen rakennus.

Nuuksioon ja Luontokeskus Haltian luokse pääsee bussilla 245(A) Espoon keskuksesta, jonne pääsee Helsingistä lähijunilla (E, L, U ja Y).

Bodominjärvi – Suomen kuuluisin murhapaikka

Bodomjärven murhamaisema. Kuva: Kimmo Räisänen, CC

Suomen hyytävimmän yön teltassa voi viettää Bodominjärven rannalla. Sopivaa telttapaikkaa voi etsiä järven etelärannalta – jos uskaltaa.

Helluntaina 5. kesäkuuta 1960 järven rannalla telttailleet kolme teini-ikäistä surmattiin julmasti heidän nukkuessaan. Suomen kuuluisimpiin kuuluvaa murhaa ei ole koskaan selvitetty.

Murhiensa lisäksi Bodomjärvi tunnetaan tietysti myös maailmalla mainetta niittäneestä Children of Bodom -bändistä.

Nykyisellään Bodomjärvi on tosin varsin viehättävän oloinen retkeilyalue.

Jos ei uskalla telttailla järven rannalla, voi lähistöllä yöpyä myös viehättävässä Backbyn kartanossa.

Espoon automuseo

Pahamaineisen Bodominjärven vieressä sijaitsee myös yksi Suomen vanhimmista ja laajimmista automuseoista, Espoon automuseo.

Vesipuisto Serena ja Hotelli Korpilampi

Serena on pohjoismaiden suurin aina lämmin vesipuisto. Serenan houkutuksina ovat huima vesiliu’ut ja kallioon louhittu saunaluolasto. Kesäisin ulkoa löytyy lisää (ja vielä isompia) vesiliukuja. Talvisin Serenassa toimii pieni laskettelukeskus.

Serenan naapurissa on 1970-luvun klassikko Hotelli Korpilampi. Hotelli rakennettiin varta vasten ulkomaisia turisteja varten ajatuksella, että heille voitaisiin tarjota korpimaisia elämyksiä pääkaupunkiseudun kyljessä. Miten moderni ajatus kuin suoraan nykypäivän kiinalaisia turisteja varten räätälöity!

Hotellia varten sen nimikko lampeakin syvennettiin ja suurennettiin. Mutta ulkomaalaisia asiakkaita ei tullut. Jotenkin hotelli sentään sinnitteli vesipuiston ja laskettelukeskuksen perustamiseen asti.

Pian hotellin avaamisen jälkeen siellä pidettiin pääministeri Kalevi Sorsan johdolla talouspoliittinen Korpilampi-seminaari, johon kutsuttiin mukaan puolueiden, etujärjestöjen ja elinkeinoelämän eliitti. Taloudessa elettiin epävarmoja aikoja ja Sorsa halusi koko Suomen yhdessä hänen elvytyspakettinsa taakse. Se onnistui, ja suomenkieleen jäi elämään konsensusta tarkoittava termi Korpilammen henki.

Hotellin rakennuksen ovat suunnitelleet pariskunta Martti ja Marjatta Jaatinen, jotka tunnetaan parhtaiten Oulun teatterista ja pääkirjastosta.

Keran hallit – Espoon padel- ja graffitikeidas

Keran hallit on entinen S-ryhmän jättimäinen logistiikkakeskus, josta lähetettiin ruokaa ympäri Suomea. Kun logistiikkakeskus muutti Sipooseen, Keran hallit täytyivät taiteella ja liikunnalla. Täällä on niin padel-kenttiä kuin Espoon komein kattaus katutaidettakin.

Oman hienon muraalinsa on saanut Himalajalla kuollut suomalainen kiipeilijä Samuli Mansikka.

Palveluihin kuuluvat myös kahvila ja useampikin panimoravintola. Perille pääsee lähijunalla Helsingistä.

Keran hallien vieressä on Kauniainen, Suomen Liechtenstein.

Kauniainen – retkeile Suomen Liechtensteinissa

Kokonaan Espoon ympäröimä Kauniainen on Suomen pienin ja rikkain kunta. Siis ilmiselvä kotimainen versio lilliputtivaltio Liechtensteinistä.

Siihen nähden, että Kauniainen on rikkaiden asuttama huvilakaupunki, on sen keskusta sangen ruma, vähän kuin rikkaiden ihmisten minikokoinen Kouvola. Keskustan ainoa kauneudenpilkahdus on Kauniaisten söpö vanha asemarakennus.

Suurin syy käydä Kauniaisissa on se, ettei kenellekään tule normaalisti mieleen käydä Kauniaisissa. Täällä et taatusti törmää kiinalaisiin turistiryhmiin! Kauniaisissa ei ole ensimmäistäkään hotellia.

Syrjemmällä on sentään musiikkiopistona toimiva Lars Sonckin suunnitelema Villa Vallmogård ja niin ikään jugendia edustava Kaunialan sotavammasairaala, jossa hoidetaan edelleen Suomen viimeisiä sotaveteraaneja.

Ja metsän siimeksessä, Kauniaisten hautausmaa vieressä, ovat arvoitukselliset Stockmannin rauniot.

Konsuli Frans Stockmann kuului rikkaaseen Stockmannien kauppiassukuun ja hän alkoi rakennuttaa paikalle vuonna 1918 mahtavaa huvilaa. Vaan pari vuotta myöhemmin hän kuoli espanjantautiin ja jäljelle jäivät vain rakennuksen liinnamaiset perustukset.

Hotel Hanaholmen – Espoon paras hotelli

Hotelli Hanasaari ravintola
Visiitin Hotel Hanaholmenissa kruunaa hotellin erinomainen ravintola Platz. Kuva: Hotel Hanaholmen

Espoon paras hotelli on Hanasaaressa melkein Lauttasaaren vieressä. Perille pääsee pitkin Länsiväylää.

Hanasaaren perällä upeissa merimaisemissa on Hotel Hanaholmen. Taiteella koristeltu ja arkkitehtuuriltaan kiehtovasti 1970-lukua henkivä designhotelli toimii ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen yhteydessä. Kokemuksen kruunaa hotellin erinomainen ravintola Platz.

Tähän kulttuuriaarteeseen kannattaa tulla vartavasten Helsingistä – tai kauempaakin – staycationille, jos kaipaa viikonloppuun vaihtelua.

Espoo kokemuksia

Kerro alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi Espoosta. Mistä löytyvät Espoon parhaat ruokapaikat, entä mitä muuta Espoossa pitää nähdä ja kokea?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

2 KOMMENTIT

    • Joo, Otaniemestä haluaisin tuohon lisätä, mutta se on jäänyt toistaiseksi itseltä kerta toisensa jälkeen kokematta (ja nyt asun ulkomailla). Ehkä syynä on ollut sellainen vieraskoreus, etten ole ollut aivan varma, kuinka vapaasti korkeakoulualueella saa käppäröidä. Mutta kyllähän siellä saa. Lupaan käydä heti kun seuraavan kerran mahdollista!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi