Häme – suomalaisuuden ytimessä

Näitä Aulangolta avautuvia hämäläisiä maisemia Sibelius mietti Finlandiaa säveltäessään.
Näitä Aulangolta avautuvia hämäläisiä maisemia Sibelius muisteli Finlandiaa säveltäessään.

Häme on suomalaisuuden sydänmaata; hämäläisiin yhdistetään monet suomalaisuuden yleispiirteet kuten rauhallisuus ja harkitsevaisuus. Häme on myös monipuolinen matkakohde, joka on suotta jäänyt hieman Suomen matkailumaantieteen katveeseen: nähtävää on paljon!

On Hämeen linna ja sitä edeltäneitä linnavuoria, kiehtovia museoita, perinteisiä kylämaisemia ja yksi Suomen kauneimmista teistä. Ja kaikki tämä lyhyen ajomatkan päässä Helsingistä, Tampereelta tai Turusta.

Hämeen kaupunkikohteet

Hämeen linna on Suomen ainoa tiililinna.
Hämeen linna on Suomen ainoa tiililinna.

Hämeen perinteinen keskus on tietenkin Hämeenlinna, jonka maisemat kruunaa komea Hämeen linna. Hämeenlinnassa on paljon muitakin nähtävyyksiä kuten kiehtova vankilamuseo, Sibeliuksen synnyinkoti ja Aulangon maisemat, jotka inspiroivat Sibeliusta säveltämään Finlandian.

Hämeen todellinen keskus on tosin nykyisin Lahti, joka ei välttämättä tule ensimmäisenä suomalaisille mieleen kaupunkikoloman kohdetta miettiessä. Ennakkoluulot on kuitenkin syytä heittää syrjään: legendaarisen lihamukin lisäksi Lahden elämyksiin kuuluu esimerkiksi Urheilumuseo, jossa pääsee kokeilemaan mäkihyppysimulaattoria.

Parolan panssarimuseo – Hämeen hauskin nähtävyys perheille

Parolan Panssarimuseo
Parolan Panssarimuseon tankkeja rivissä. Kuva: Antti Helin

Hämeenlinnan lähellä sijaitseva Parolannummen panssarimuseo on hauska vierailukohde perheille: lapset pääsevät kiipeilemään panssarivaunujen päälle ja tutustumaan tankkien sisätiloihin.

Peheitä kutsuu Hämeeseen myös nostalgisen vanhahtava Puuhamaa.

Hattulan Pyhän Ristin Kirkko ja Suomen kiehtovimmat seinämaalaukset

Hattulan-pyhan-ristin-kirkko
Ulkoa Hattulan pyhän ristin kirkosta ei arvaisikaan, millainen kansantaiteellinen ilottelu sisällä odottaa. Kuva: Antti Helin

Hattulan Pyhän Ristin Kirkko on Suomen upeimpia kirkkoja. Poikkeukselliseksi keskiaikaisen Pyhän Ristin Kirkon tekevät sen sisätiloissa säilyneet fantastiset, 1500-luvun seinämaalaukset, joissa pirut kirjaimellisesti tanssivat seinillä.

Hakoisten linnavuori

Häme on ollut tärkeää seutua pitkään – siitä muistuttavat Hämeen linnaakin vanhemmat linnavuoret, joista muinaiset hämäläiset hakivat turvaa hyökkääjiä vastaan.

Hämeen linnavuorista komein on Hakoisten linnavuori, joka nousee peltomaisemien keskeltä pystysuorana kallionjärkäleenä kuin Suomen versio Sri Lankan Sigiriyasta.

Hakoisten linnavuori onkin muodoltaan täydellinen linnavuori – ylös pääsee vain jyrkkää polkua pitkin. Huipulla odottaa linnavuoren laaja, tasainen laki, joka kasvaa nykyisin korkeaa heinikkoa, jykeviä mäntyjä ja harmaita keloja.

Arkeologisissa kaivauksissa linnavuorelta on löydetty 1200-luvun vallituksia mutta niistä ei ole huipulla merkkiäkään.

Voisikin toivoa, että maisemia jonain pävänä entisöitäisiin ja Hakoisten linnavuoren laelle perustettaisiin kunnon näyttely siitä, miltä suomalaiset muinaislinnat ovat aikoinaan voineet näyttää. Niin komea on paikka. Nyt ei ole oikein kunnon kylttiäkään perille, vaan on osattava kääntyä kartanon maille.

Kun miettii, kuinka hyvin kansallispuistoja Suomessa hoidetaan, niin miksei samalla pieteetillä voisi vaalia maisemallisia kulttuurinähtävyyksiä?

Puutteistaankin huolimatta Hakoisten linnavuori on upea nähtävyys. Kun ylhäältä katselee peltomaisemia, tuntee todellakin olevansa kukkulan kuningas. Yrittäkääpäs tulla valtaamaan!

Porras – Hämeen kaunein kylä

Suomen kaunein kylä
Porras voi hyvinkin olla Suomen kaunein kylä. Kuvassa 200 vuotta vanha Syrjälän talo. Kuva: Antti Helin

Hämeessä on säilynyt useampikin kaunis kyläympäristö. Erityisen kaunis kylä on Tammelaan kuuluva Porras, jonka tunnelmia Albert Edelfelt ikuisti kankaalle teokseensa Veräjällä (1889). Maalaus on nykyisin esillä Turun taidemuseossa.

Kylä on säilynyt niin hyvin, että Edelfeltin maalaama veräjäkin on edelleen paikoillaan!

Erityisen komea näky on 200 vuotta vanha Syrjälän talo, joka on rakennettu komeista hirsistä perinteisen umpipihan muotoon. Tupaan vie vanhan ajan susiovi, eli ovi, josta saa puolet suljettua. Pihaan sopii rohkeasti kurkata – omistajat eivät pahastu, vaan esittelevät mielellään historiallista taloaan. Testattu on.

Varsinaisena nähtävyytenä on Pohjoismaiden ainoa museoitu vanhan ajan Nahkurin verstas, joka toimii myös tunnelmallisena ruoka – ja majapaikkana (alkaen 100 e/yö).

Tammela – näkötorni ja Hakkapeliittamarkkinat

Tammelanharjun näkötorni
Tammelanharjun näkötorni henkii vanhaa aikaa. Kuva: Antti Helin

Lyhyen ajomatkan päässä Portaasta on Tammelanharjun näkötorni, jolta avautuvat maisemat Edelfelt ikuisti teokseensa Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (1890). Maalauksesta tuli yksi Suomen taiteen kultakauden avainteoksista.

Matkaa kannattaa jatkaa vielä varsinaiseen Tammelaan, jonka keskiaikaisen kivikirkon edustalla on hakkapeliittojen muistomerkki. Jykevän kirkon edessä on helppo kuvitella, kuinka sen luona on kokoonnuttu ja suureen sotaan lähdetty. Eikä aina aivan vapaaehtoisesti.

Todellisiin hakkapeliittatunnelmiin pääsee elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin Tammelassa järjestetään eläväiset Hakkapeliittamarkkinat. Silloin saattaa joutua jopa värvätyksi ja kahleissa sotaväkeen. Markkinat alkavat Tammelan kirkosta, jossa naiset ja miehet istuvat eri puolilla eikä silmäpeliä saa harrastaa. Hakkapeliittamarkkinoitan vietetty jo yli 30 vuotta.

Hauho ja Suomen vanhin vaivaisukko

Vanhan asunsa on säilyttänyt myös Juice Leskisen laulun tunnetuksi tekemä Hauho. Kylämaisemat ovat lähes sydäntäsärkevän romanttiset Vanhanraitin varrella, joka johtaa Hauhon kirkolle.

Vanhan harmaakivikirkon eteisessä seisova vaivaisukko on Suomen vanhin. Kun suurin osa Suomen vaivaisukoista on 1800-luvulta, on Hauhon sokea Bartimeus paljon vanhempaa perua 1600-luvulta.

Bartimeus koki kovia 1700-luvulla, kun venäläissotilas löi sitä kirveellä. Jäljellä on aikamoinen arpi vaivaisukon päälaessa.

Vanhemmilla päivillään Bartimeus on päässyt nauttimaan myös maineen tuomista mukavuuksista: hän on ollut näytteillä esimerkiksi Italiassa. Silloin keräyslippaaseen tarttui mukaan liiroja.

Ikivanha vaivaisukko ei ole vieläkään eläkkeellä. Rahaa kilisee edelleen ukon pitelemään lippaaseen, noin 500 euron verran vuodessa.

Yöpymään Hauhon hämäläisidyllissä pääsee Wanhan raitin kievarissa, jossa on ravintola ja muutama vierashuone.

Evon retkeilyalue – Hämeen paras luontokohde

Evo on Etelä-Suomen upeimpia retkeilyalueita. Kotisten aarnimetsä on ollut suojeltuna toista sataa vuotta, joten kyseessä on melkein jo ikimetsä.

Evon luontopolut ovat hyvin merkittyjä, ja kalastamiseenkin ovat erinomaiset mahdollisuudet.

Torronsuon kansallispuisto

Suomen syvin suo on Etelä-suomen parhaiten luonnontilassa säilyneitä soita. Hyvä paikka päiväretkelle. Suomaisemia voi ihailla luontotornista.

Hämeen jättiläispuut

Keisarinmänty
Keisarinmännyn varjo on kelvannut kuninkaallisille. Kuva: Htm, Wikipedia

Hämeen luonnonnähtävyyksiin kuuluvat myös mahtavat puut – Hämeessä puut tapaavat kasvaa suuremmiksi kuin muualla Suomessa.

Massaltaan Suomen suurin puu on Heinolan Rantapuistossa kasvava Tsaarinpoppeli. Useaan mahtavaan runkoon haarautuvan puun tilavuus on yli 30 kuutiometriä, ja rinnan korkeudelta sen ympärysmitta on liki kuusi ja puoli metriä.

Toinen kuuluisa ja mahtava puu on Hämeenlinnan Pikku-Parolassa sijaitseva Keisarinmänty. 400-vuotiaaksi arvellun paksun ja tuuhean männyn varjossa kerrotaan levähtäneen niin kaksi Ruotsin kuningasta kuin kaksi Venäjän tsaariakin Parolannummella suomalaista sotaväkeä tarkastaessaan.

Heinolan lintutarha

Tsaarinpoppelin, Suomen suurimman puun, ohella Heinolan nähtvyytenä on Suomen ainoa lintujen hoitola: Heinolan lintutarhaan tuodaan hoitoon vuosittain yli 200 lintua, joista reilu kolmasosa voidaan palauttaa luontoon. Loput jäävät asumaan lintutarhaan.

Lintutarha perustettiin jo vuonna 1963, kun Heinolan kaupungin puistotyönjohtaja Anthony Bosley lahjoitti kaupungille 300 trooppista lintua. Niiden peruja lintutarhassa on kotimaisten lintujen ohella myös papukaijoja ja muita eksoottisia siivekkäitä.

Lintutarha on avoinna ympäri vuoden. Eniten lintuja on nähtävillä kesäisin.

Nähtävyys on ilmainen, ja kävijöitä riittää: Heinolan lintutarhassa käy vuosittain lähes 100 000 vierasta.

Päijänteen maisemareitti – Suomen kauneimpia teitä

Suomen syvin järvi Päijänne on suotta jäänyt Suomen suurimman järven, Saimaan, varjoon. Myös Päijänteellä pääsee kokemaan suomalaista järviluontoa komeimmillaan.

Pitkä ja komea Päijänne ulottuu Lahdesta Jyväskylään, ja matkalle osuu useita hienoja luonnonihmeitä kuten Pulkkilanharju, joka on itse asiassa Savossa sijaitsevaa Punkarjuakin komeampi harju, vaikkei yhtä kuuluisa olekaan.

Päijänteen komeimpia näköalapaikkoja on Kammiovuori suunnilleen Päijänteen puolivälissä. Toinen hieno näköalapaikka on Keski-Suomen puolella sijaitseva Oravinvuori, jolla sijaitsee näkötorni.

Päijänteen kaunein saari on Päijänteen kansallispuistoon kuuluva Kelvenne, jolle on kesäisin laivakyytejä. Kelvenne on saareksi muuttunut harju, jolla voi patikoida ja rentoutua hiekkarannoilla.

Päijänteestä voi nauttia myös auton kyydistä – Vääksystä Pulkkilanharjun, Kalkkisten, Sysmän ja Luhangan kautta Korpilahdelle kulkeva Päijänteen maisemareitti on yksi Suomen kauneimmista teistä.

Hämeen parhaat majapaikat

Jo edellä mainittu Portaan nahkurinverstas on varmasti tunnelmallisimpia Hämeen majapaikoista. Mielenkiintoisia majapaikkoja ovat myös 1900-luvun kartanossa toimiva Vanajanlinna sekä kaunis funkkishotelli Scandic Aulanko, jossa on yöpynyt myös Alfred Hitchcock.

Hämeen nähtävyydet kartalla

Hämeen nähtävyyksien sijainnit näet Suomen-nähtävyyskartalla.


 

Varaa hotellisi yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi