Hämeenlinnan nähtävyydet

Sibeliuksen patsasta voi käydä ihailemassa Sibeliuksen puistossa. Kuva: Visit Finland

Hämeenlinnassa riittää nähtävä useammankin päivän ajaksi. Varaa siis reilusti aikaa Hämeenlinnan nähtävyyksiin!

Hämeen linna

Hämeen linna on Suomen ainoa tiililinna.
Hämeen linna on Suomen ainoa tiililinna ja jylhä näky.

Ylväältähän komea, punatiilinen linna näyttää Vanajaveden rannalla, mutta kovinkaan kunniakas ei linnan historia ole: Hämeen linna vaihtoi useammankin kerran omistajaa taistelutta.

Linnan historia ulottuu 1200-luvun lopulle, kun ruotsalaiset saapuivat Hämeeseen ja linnan rakentaminen aloitettiin. Linnaa rakennettiin ja muokattiin satojen vuosien ajan, aina kulloisenkin linnoitustyylin mukaan.

1300- ja 1400-luvut olivat Hämeen linnassa enimmäkseen uneliasta aikaa, mutta 1500-luvulla alkoi tapahtua.

Åke Yrjänänpoika Tottista tuli Hämeen linnan käskynhaltija vuonna 1508, ja hänestä kasvoi Suomen vaikutusvaltaisin käskynhaltija. Linnassa alettiin pitää samanlaista hovielämää kuin Turun ja Viipurin linnoissa, ja Yrjänänpoika Tott otti linnassa vastaan jopa Ruotsin valtionhoitaja Svante Niilonpojan.

Yrjänänpojan onni ei kestänyt loputtomiin. Vuonna 1520 Tanskan kuninkaan Kristian II:n joukot ottivat linnan haltuunsa ja teloittivat Yrjänänpoika Tottin. Muutamaa vuotta myöhemmin ruotsalaiset saivat taisteluitta linnan takaisin valtaansa.

Seuraavan kerran linna pääsi historiankirjoihin vuonna 1614, kun Hämeen linnassa vieraili Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Adolf. Siitä pitäen linnan suurta salia on kutsuttu Kuninkaansaliksi.

Kuninkaan vierailusta huolimatta linnan merkitys alkoi vähetä ja Hämeen linna joutui hiljalleen rappiolle. Vuonna 1659 se vielä paloi pahoin. Suuren Pohjan aikaan linna oli jo niin huonossa kunnossa, että ruotsalaisjoukot perääntyivät linnasta lähestyvien venäläisjoukkojen tieltä.

Uudemman kerran venäläiset miehittivät linnan taistelutta Hattujen sodassa vuonna 1741.

Modernina aikana linna on toiminut vankilana. Nykyään Hämeen linna on mukava, joskaan ei ikimuistoinen vierailukohde. Sen näyttelyt ovat vaatimattomat, mutta linnassa on kiva kierrellä tunnelmia henkimässä.

Vankilamuseo

Tältä näytti erään vangin selli ennen Hämeenlinnan vankilan lopettamista. Kuva: Antti Helin

Vankilamuseo sijaitsee Hämeen linnan vieressä jykevässä punatiilirakennuksessa. Sisältä se näyttää yllättävänkin pieneltä: sellit ovat kolmessa kerroksessa avoimen keskuskäytävän laidoilla. Vankila rakennettiin vuonna 1871 Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi, ja vankia näyttää juuri sellaiselta kuin vankiloiden voisi kuvitellakin näyttävän.

Museona Vankilamuseo on paljon Hämeen linnaa kiehtovampi. Useampi selli on jätetty samaan sisustukseen, joka selleissä oli, kun vankila lakkautettiin. Sisustukset ostettiin entisiltä vangeilta.

Erityisesti mieleen jää vajaan viiden vuoden tuomiota henkirikoksesta tuomittu 20-vuotias nuorukainen, jonka selli in koristeltu hevoskortein ja muovikukin. Ei vaikuttanut kovalta murhamieheltä.

Vankilamuseossa näkee myös vanginvartijoiden huoneet, vankilan saunan ja pesutilat sekä karut eristyssellit, käytännössä koko vankilan. Vankikoppien seinissä on säilynyt vankien kirjoituksia.

Alakerran maakerroksessa on myös mainio näyttely suomen vankeinhoidon historiasta.

Vankilamuseo, Kaarle III:n katu 8

Sibeliuksen synnyinkoti

Sibeliuksen synnyinkoti Hämeenlinnassa. Kuva: Visit Finland

Jean Sibeliuksen syntymäkodissa, vaatimattomassa puutalossa, toimii pieni museo, joka kertoo Sibeliuksen nuoruudesta. Talon makuukammarissa Janne syntyi vuonna 1865. Taiteilijanimen Jean hän otti vasta paljon myöhemmin.

Museon lisäksi voi käyskennellä Linnankadulla vanhojen puutalojen tuntumassa aistimassa Sibeliuksen aikaisen Hämeenlinnan tunnelmia. Paljon vanhaa, puista Hämeenlinnaa ei ole säilynyt.

Hallituskatu 11

Palanderin talo

Kotimuseo esittelee porvariston elämää 1920-luvun Suomessa. Luvassa on useitakin kiehtovia anekdootteja, kuten sen, että kunnon porvariskodissa piti olla kaksi sisäänkäyntiä: toinen nuorukaisille ja toinen naimattomille neidoille.

1860-luvulla rakennettu talo on saanut nimensä pitkäaikaiselta asukkaaltaan, lehtori Palanderilta, joka asui talossa 20 vuotta vuodesta 1884 vuoteen 1904.

Linnankatu 16

Korttien talo

Korttimuseo toimii vanhassa koulukodissa Hämeenlinnan talomuseoalueella. Postikortteja on sadan vuoden ajalta – ja niitä katsellessa tulee melkein ikävä aikaa ennen sähköistä viestintää.

Niittykatu 1.

Hämeenlinnan taidemuseo

Hämeenlinnan taidemuseossa on teoksia Suomen kultakauden taiteilijoilta kuten Hugo Simbergiltä. Gallen-Kallelalta on kuuluisa Kalevala-aiheinen taulu Väinämöisen lähtö, ja Edelfeltiltä Larin Paraske.

Osa Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmasta kuului ennen sotia Viipurin taidemuseoon, josta ne evakuoitiin. Taidemuseon kokoelmia on kartuttanut myös muun muassa Vexi Salmi omalla taidekokoelmallaan.

Aulangonvuori ja näköalatorni

Aulangon vuori on Hämeenlinnan kuuluisin luonnonnähtävyys. Metsäisen Aulankonvuoren laella seisoo 33 metriä korkea graniittinen, vuonna 1906 rakennettu jugendhenkinen näköalatorni.

Täällä Sibeliuskin viihtyi katsomassa järvimaisemia, kuinka Aulangonjärvi mutkittelee metsän uumenissa. Sibelius on kertonut ajatelleensa juuri näitä maisemia säveltäessään Finlandiaa. Aulanko onkin Sibelius-fanien pakollinen kohde.

Myös elokuvaohjaaja Alfred Hitchcockin kerrotaan käyneen Aulangonvuorella.

Ja kauan ennen kuin Sibelius ja Hitchcock ihailivat maisemia tällä paikalla, samasta kohtaa kulki Itämeren edeltäjän, Yoldiameren, rantaviiva noin 10 000 vuotta sitten.

Parolan Panssarimuseo

Panssarimuseossa esitellään, yllätys yllätys, panssarivaunuja. Vaikuttavin osa kokoelmasta on toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolta kaapattua. Osaan panssarivaunuista saa kavuta sisälle.

Pohjimmiltaan Parolan Panssarimuseo on aika vanhanaikainen: panssarivaunuja on vieri vieressä rivi toisensa jälkeen. Näytteillä on myös komea panssarijuna.

Muuta multimediaa ei ole kuin yksi pienoismalli kuvaamassa panssarisotaa Talvisota-elokuvan pohjalta. Käytännössä museon tosiasiallinen funktio tuntuu olevan esitellä sotasaalista.

Vaikuttavin osa näyttelyä ovat koivuhalko ja molotovin cocktail, jotka ovat esillä panssarintorjuntahuoneessa. Kun on ensin katsonut pelottavia vaunuja, on helppo ymmärtää, millaista kanttia on Suomen sotasankareilta vaadittu käymään niin vaatimattoman näköisin asein panssarivaunujen kimppuun.

Niin, ja tietenkin lapset pääsevät kiipeilemään monen vaunun päälle käymään sisälläkin. Tosin kannattaa huomioida, että panssarivaunujen päällä kiipeilystä ei tarvitse maksaa, vaan sitä pääsee harrastamaan pihalla ennen lipunmyyntiä olevissa tankeissa. Samalla voi säästää pääsylipuissa.

Hattulan Pyhän ristin kirkko

Suomen upeimpia keskiaikaisia kirkkoja. Hattulan Pyhän ristin kirkko on koristeltu kauttaaltaan kiehtovilla maalauksilla. Yksi Suomen rakennustaiteen ihmeistä.

Hämeenlinnan linnavuoret

Hämeenlinnan läheltä löytyy kaksikin kuuluisaa muinaislinnaa: Rapolan linnavuori ja Hakoisten linnavuori.

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi