Hamina on maailmankin mittakaavassa poikkeuksellinen kaupunki: Haminan keskustan pyöreä asemakaava edustaa renessanssin ajan ideaalikaupunkimallia, jollaisia ei ole maailmassa montaa säilynyt.
Haminan kahdeksankulmaiselta keskusaukiolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita yhdistää kaksi ympyräkatua.
Linnoituskaupunki on rakennettu siihen, missä länsi kohtaa idän. Vanhan asunsa säilyttänyttä keskustaa ympäröi tähdenmuotoinen linnoituskehä bastioneineen. Linnoitusta alettiin rakentaa Ruotsin vallan alla vuonna 1722, Pietari Suuren pelossa.
Työt olivat vielä pahasti kesken 1742, kun venäläiset joukot marssivat kaupunkiin. Seuraavana vuonna tehdyssä Turun rauhassa valtakuntien raja siirtyi Kymijoelle kauas Haminan länsipuolelle, ja Haminasta tuliki Venäjän rajalinnoitus.
Vilkkainta aikaa Haminassa on kesäisin järjestettävä Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaali. Muina aikoina Hamina tuntuu hieman unohtuneen matkailijoilta, vaikka kaupungin keskusta onkin yksi Suomen viehättävimmistä.
Haminassa joka päivä on liputuspäivä
Hamina on isänmaallinen kaupunki. Sitä kertoo jo kaupunkiin saavuttaessa kauas näkyvä suurlippu satametrisessä salossa. Se on Euroopan korkein lipputanko.
Jotta katukuva ei olisi yltiöpatrioottinen, Haminan lippumaailmaan kuuluu kokoelma lippuja myös muista maista sekä historiasta. Lippumaailman lippuja liehuu eri puolilla keskustaa.
Haminan pyöreä Raatihuoneentori
Hamina on siitä mukava kaupunki, että siellä on vaikea eksyä. Lähditpä seuraamaan melkein mitä tahansa katua, päädyt pian todennäköisesti samaan pisteeseen. Näin siis kompaktin keskustan alueella.
Vastaavanlainen ympyräasemakaavainen citadel on Palmanovan kaupungissa, Koillis-Italiassa, aivan Slovenian rajan tuntumassa.
Haminan keskipiste on pyöreä Raatihuoneentori, jonka keskellä on Engelin suunnittelema empiretyylinen Haminan raatihuone.
Aukion reunoilla on kaksi kirkkoa. Vaaleansinisen, kreikkalaiselta temppeliltä näyttävän luterilaisen kirkon on suunnitellut Engel. Oranssin ortodoksikirkon on suunnitellut puolestaan ranskalainen arkkitehti Louis Visconti, jonka käsialaa on myös Napoleonin hauta Pariisin Invalidikirkossa.
Aukion ainoa moderni rakennus on entinen polisitalo, joka on saanut uuden elämän hotellina. Huoneita on myös entisissä putkissa. Nimi on ytimekäs: The Hotel Finland.
Kauppiaantalomuseo – aikamatka 1900-luvun alkuun
Kauppiaantalomuseossa aukeaa skene kokonaiseen 1900-luvun alun kauppiaskortteliin talleineen ja sepänpajoineen.
Haminan kaupunginmuseo – kurkista Katariinan kammariin
Haminan kaupunginmuseon vuonna 1760 valmistunut rakennus on ehtinyt olla monessa käytössä. Se on toiminut asuntona, pakkahuoneena, leipomona ja räätälin liikkeenä.
Kesällä 1783 talossa kohtasivat serkukset Katariina Suuri ja Ruotsin kuningas Kustaa III, jotka kävivät neuvotteluja kolmen päivän ajan parantaakseen maiden välejä.
Kun Katariina tuli kaupunkiin, linnoituksen tykistö ampui hänen kunniakseen 101 kunnialaukasta, ja paimenpukuiset tytöt asettelivat ruusuja keisarinnan eteen. Kustaa saapui seuraavana päivänä juhlallisuuksista pahasti myöhässä; hän oli juuri murtanut kätensä Hämeenlinnassa ratsastusonnettomuudessa.
Neuvotteluja ei voi pitää suurena onnistumisena. Viisi vuotta myöhemmin Kustaa III kävi jo sotaan Venäjää vastaan tavoitteenaan suistaa Katariina valtaistuimelta. Kaksi vuotta kestänyt sota on päässyt historiankirjoihin vain pienenä mainintana, sillä se ei johtanut merkittävään lopputulokseen suuntaan tai toiseen.
Museon kohokohtana on Katariinan kammari, joka on sisustettu kuninkaallisten tapaamista esitteleväksi huoneeksi.
RUK:n päärakennus – Mannerheim sai potkut kadettikoulusta
Melkein kaupunginmuseon vieressä Kadettikoulunkadulla on Puolustusvoimien reserviupseerikoulun (RUK) komea päärakennus. Sen edessä seisoo 1957 pystytetty kaatuneitten upseereiden muistopatsas.
Ennen RUK:ia samoissa tiloissa toimi tsaarin armeijan kadettikoulu, jonka tunnetuin oppilas oli varmasti C. G. E. Mannerheim. Hän sai tosin lähteä laitoksesta kesken koulutuksen päädyttyään surullisenkuuluisalla puntiksellaan väärien setämiesten pöytään.
RUK-museo ja Wanha Veteraani
Kadettikoulunkatua eteenpäin on sotilaskotiyhdistyksen ns. Pikkusotkun kiinteistössä RUK-museo, jossa on esillä niin kuvia, joitain aseita kuin ajoneuvojakin.
Pikkusotkua vastapäätä on Wanha veteraani -museo, joka ohdattaa rauhanturvauksen historiaan.
”1990-luvulla termiksi tuli kriisinhallinta ja rauhaan pakottaminen”, sanoo oppaana toimiva eversti evp. Vesa Kangasmäki. Hän on osallistunut neljään rauhanturvaoperaatioon alkaen 1987. Kyprosta seurasi vuoden pesteinä. Libanon, Bosnia ja Kosovo.
Suomalaiset ovat osallistuneet YK-operaatioihin alkaen Suezin kriisistä 1956 aina tämän päivän Afganistaniin asti.
Esillä on valokuvien lisäksi operaatioissa käytettyjä varusteita sekä kalustoa. Pihalla on hakaristein koristeltu, maallikolle panssarivaunulta näyttävä Aili-rynnäkkötykki ja tavallaan vastapainona sille YK:n operaatioissa käytetty valkoinen Panssari-Sisu.
Haminan linnoituksen vartiorakennus ja keskusbastioni
Pienen keskustan toisella reunalla Mannerheimintie johtaa Raatihuoneentorilta Haminan linnoituksen vanhalle vartiorakennukselle.
Aikoinaan linnoitukseen oli vain kolme sisäänkäyntiä, joista kutakin vartioi samantapainen vartiorakennus. Kaupunkiin saapujien tuli luovuttaa portinvartijoille passinsa ja mahdollisesti mukana olleet aseensa.
Portin oikealla puolen on varsin hyvin säilynyt, maavalleista koostuva bastioni. Vallien viertä kannattaa kävellä oikealle, jolloin saapuu niin sanotulle Keskusbastionille. Se on entisöity ja antaa parhaan kuvan Haminan puolustusmuurista.
Kesäisin Keskusbastionissa järjestetään suuren telttakatoksen alla Hamina Tattoon pääkonsertit.
Haminan seurahuone ja Tove Janssonin upeat maalaukset
Haminan seurahuone on Suomen klassisia, historiallisia hotelleja. Jos tämä paikka sijaitsisi jossain vilkkaammassa matkailukaupungissa, se olisi jo itsessään nähtävyys. Haminan seurahuone avattiin hotelli–ravintolana jo vuonna 1890, mikä tekee yhden Suomen vanhimmista yhä toimivista hotelleista.
Hotellin sisätilat kärsivät pahasti vuoden 1951 tulipalossa, minkä jälkeen Tove Jansson maalasi seinämaalaukset Marski-salin kabinettiin. Viisi metriä leveät, fantasiamaiset maalaukset ovat kerrassaan ihastuttavat. Ne kuvaavat myrskyävää merta ja salskeita upseereita kauniine daameineen. Merenneitokin on päässyt mukaan.
Muumifanitkaan eivät pety – signeerauksensa viereen Jansson on maalannut pikkuruisen Muumipeikon. Kunhan vaan Hamina keksisi mainostaa näitä maalauksia muumihulluille japanilaisille!
Marski-sali on auki vierailijoille kesäisin ti–pe klo 10–18 ja la–su 10–16.
Hotellin sijainti on upea Haminan vanhassakaupungissa, mutta sen 12 huonetta ovat olleet perustasoa. Toivotaan, että hotelli saa uutta potkua hiljattaisen omistajanvaihdoksen myötä.
Katso tarjoukset Haminan seurahuoneeseen.
Tervasaaren satama ja Oolanninpuisto
Vastapainona sotilaalliselle Haminan keskustalle toimii rennompi Tervasaaren satama, joka on ehtinyt julistautua itsenäiseksi, tosin viisumivapaaksi, vyöhykkeeksi. Oppia on mahdollisesti otettu Christianian tai Vilnan Užupisin kaltaisista vapaavaltioista.
Tervasaaren näkyvin hahmo on 25 vuotta maailman meriä seilannut Patu Patanen. Jo 15-vuotiaana vuonna 1960 merille lähtenyt Patu on kapakoitsija, laivanvarustaja ja museon isäntä.
Sarjayrittäjän teemapuisto käsittää muun muassa hänen Tullimakasiiniin perustamansa epävirallisen merenkulkumuseon, joka on yhtä värikäs ja samalla käsittämätön kuin isäntänsä jutut.
Jos museota pitäisi verrata johonkin, niin lähinnä olisi ehkä Helinä Rautavaaran museo Espoossa, mutta astetta överimpänä versiona. Lippuja on tietenkin täälläkin, kun kerran Haminassa ollaan. Tässä tapauksessa tietenkin alusten, kuten Suomen Joutsen, lippuja.
Kaikenlaisen maan ääristä roudatun rojun ja salakuljetusvälineistön seassa on entisen Yhdysvaltojen suurlähettilään Bruce Oreckin kirje Patulle. Siinä hän kehottaa tätä kohdistamaan tykkinsä. Museon edessä seisovan Patun tykin laukauksilla on avattu monet tapahtumat kuten Helsingin silakkamarkkinat ja Kotkan meripäivät.
Lähistöllä on myös puusta veistetty groteski merenneito: Ulrika I (nimetty Vintage-valtakunnan Ulrika Bachérin mukaan). Patsas on Patun mukaan Haminan vastine Kööpenhaminan Pienelle merenneidolle.
Kaijassa lepää S/S Hyöky, alun perin pietarilaisella telakalla 1912 valmistunut ja Latviaan sijoitettu majakkalaiva, jonka jääkärit kaappasivat ja toivat Suomeen keväällä 1918.
Aluksen vaiheet ovat yhtä polveilevat kuin sen omistajan, siis Patun. Patu on myös hyvää pataa toisen tunnetun haminalaisen Petri Tiilen, eli Pelle Miljoonan kanssa. Tämä saattaa joskus päräyttää pyörällään spontaanistikin keikalle Tervasaareen.
Heinäkuussa 2021 Tervasaareen avattiin Oollannin puisto. Sen pääsuunnittelijoihin kuuluu puutarhaneuvos Heikki Laaksonen, joka on suunnitellut myös Kotkan uudet puistot. Oollanninpuistosta löytyy samantyyppisiä vesielementtejä kuin Kotkan Sapokan vesipuistosta ja Katariinan meripuistosta.
Tervasaaresta pääsee tuurimoottorilla, eli vuoroveneellä Haminan saaristoon.
Pelle Miljoonan patsas
Aivan Tervasaaren perällä, Rampsinkarin uimarannan vieressä, rummuttelee Pelle Miljoonan patsas. Elämää suurempi punkkari on saanut kokoaan pienemmän patsaan.
Haminan autogrilli
Haminan linja-autoaseman vieressä toimiva Haminan autogrilli on Suomen maineikkaimpia grillejä – etenkin Haminassa RUK:n käyneiden keskuudessa. Monet entiset aliupseerikokelaat matkustavat grillille pitkiäkin matkoja menneitä muistelemaan – ja tuovat perheensäkin mukanaan.
Mirja Virtasen jo yli 30 vuotta pitämä grilli tunnetaan erityisesti makkaraperunoistaan, mutta mainetta on niittänyt myös lihapiirakka, johon voi valita mielin määrin täytteitä.
Salpalinja – käy katsomassa Suomen Kiinanmuuria
Haminasta kun jatkaa vielä 30 kilometriä itään, saapuu Virolahden bunkkerimuseoon ja vielä hieman syrjemmällä sijaitsevaan Miehikkälän Salpalinja-museoon. Molemmat esittelevät Salpalinjan puolustuksia.
Salpalinja on itärajan ihme. Talvisodan jälkeen Mannerheim käski linnoittaa Suomen itärajan Neuvostoliiton uuden hyökkäyksen varalta. Syntyi 1200 kilometriä pitkä linnoitusketju Salpalinja, Suomen historian suurin rakennustyömaa, pohjoinen versio Kiinanmuurista.
Salpalinjalla ei kuitenkaan koskaan taisteltu: jatkosodassa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin Salpalinjan itäpuolella. Salpalinjaa ei silti rakennettu turhaan: vahvan linnoitusketjun uskotaan vähentäneen Neuvostoliiton intoa hyökätä pitemmälle.
Kummassa sitten kannattaa vierailla, Vironlahden bunkkerimuseossa vai Miehikkälän Salpalinja-museossa? Jos sotahistoria kiinnostaa niin ilman muuta molemmissa. Mutta jos aika on tiukalla ja valinta pitää tehdä, niin annetaan avustajamme, matkailutoimittaja Petri Kososen kertoa:
Salpalinja museo on enemmän historiallisiin faktoihin perustuva, kun taas Virolahden bunkkerimuseo enemmän viihteellinen. Siellä on oppaanakin vanhaan sotapukuun pukeutunut roolihahmo, oikein pätevä hauska Herra Majuri.
Virolahdella on kaikenlaista jälkeenpäin rakennettua rekvisiittaa kuten Tuntemattoman polku, kun taas miehikkälässä kaikki on aitoa kuten panssariesteet.
Pallokorsuja eli bunkkereita, taisteluhautoja ja erilaisia aseita löytyy molemmista paikoista samanlaiset valikoimat.
Ratkaisu on siis vähän makuasia: lapsiperheille suosittelisin ehkä Virolahtea ja historianharrastajille ehdottomasti Miehikkälää.
Lue lisää: Salpalinja
Matka Haminaan
Haminan linja-autoasema sijaitsee kauniissa vanhassa puurakennuksessa keskustan vieressä. Helsingistä ja Kotkasta on hyvät bussiyhteydet. Kotkaan on alle puolen tunnin ajomatka, Helsingiin reilut puolitoista tuntia.
Katso tarjoukset Haminan hotelleihin.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
