Hamina – harvinaislaatuinen linnoituskaupunki

Haminan raatihuone. Kuva: Estea / Shutterstock

Linnoituskaupunki Hamina on maailmankin mittakaavassa poikkeuksellinen kaupunki: Haminan pyöreä asemakaava edustaa renessanssin ideaalikaupunkimallia, jollaisia ei ole maailmassa montaa säilynyt.

Haminan vanha keskusta. Kuva: Antti T. Nissinen, CC

Haminan kahdeksankulmaiselta keskusaukiolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua, joita yhdistää kaksi ympyräkatua. Keskustaa ympäröi vahva linnoituskehä.

Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Hamina. Kuva: Sergey_S / Shutterstock

Kaupungin keskipisteessä Raatihuoneentorilla ovat Engelin suunnittelemat empiretyylinen Haminan raatihuone ja vaaleansininen, kovasti kreikkalaiselta temppeliltä näyttävä Johanneksen kirkko.

Reserviupseerikoulun päärakennus.
Reserviupseerikoulun päärakennus.

Komea näky on myös Puolustusvoimien Reserviupseerikoulun (RUK) päärakennus.

Haminan linnoitusta alettiin rakentaa Ruotsin vallan alla vuonna 1722, mutta työt olivat vielä pahasti kesken 1742, kun venäläiset joukot marssivat kaupunkiin. Seuraavana vuonna tehdyssä Turun rauhassa valtakuntien raja siirtyi Kymijoelle kauas Haminan länsipuolelle. Haminasta tuli Venäjän rajalinnoitus.

Haminassa järjestetään joka kesä suosittu Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaali.

Merellinen Hamina

Tervasaaresta löytyy monipuolinen vierasvenesatama. Haminan alueella on noin 400 saarta, joista moneen voi rantautua omalla veneellä. Julkisella vuoroliikenteellä pääsee kesäisin Tervasaaresta Tammioon ja Ulko-Tammioon.

Tammiolla on itäisen Suomenlahden parhaiten säilynyt vanha kalastajakylä. Saarta on asutettu 1500-luvulta lähtien, ja siellä on edelleen ympärivuotista  asutusta.

Läheinen Ulko-Tammio kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Saarelta on löytyy muun muassa Metsähallituksen autiotupa.

Haminassa voi myös osallistua kalastusretkelle ammattitaitoisen oppaan kanssa.

Katso tarjoukset Haminan hotelleihin.

Salpalinja, Suomen Kiinanmuuri

Salpalinja on itärajan ihme. Talvisodan jälkeen Mannerheim käski linnoittaa Suomen itärajan Neuvostoliiton uuden hyökkäyksen varalta. Syntyi 1200 kilometriä pitkä linnoitusketju Salpalinja, Suomen historian suurin rakennusmaa, pohjoinen versio Kiinanmuurista.

Salpalinjalla ei kuitenkaan koskaan taisteltu: jatkosodassa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin Salpalinjan itäpuolella. Salpalinjaa ei silti rakennettu turhaan: vahvan linnoitusketjun uskotaan vähentäneen Neuvostoliiton intoa hyökätä pitemmälle.

Salpalinjan puolustuksia voi käydä katsomassa usealla paikalla itärajan tuntumassa. Haminasta on noin 30 kilometrin matka Virolahden bunkkerimuseoon ja Miehikkälän Salpalinja-museoon.


 

Varaa hotellisi yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös pääsyliput, retket ja aktiviteetit. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

array(1) {
  [0]=>
  string(5) "Suomi"
}