Kainuun nähtävyydet

Kainuun nähtävyydet

Kuhmo susi
Karhujen lisäksi Kuhmossa voi bongata susia. Kuva: Ville Palonen.

Kainuussa pääsee kokemaan villeintä Suomea. Kainuu tunnetaan parhaiten komeista vaaroistaan ja erämaistaan eli Kainuun korvesta.

Kajaanin linnaan lähetettiin jo Ruotsin vallan aikana kruunun vihollisia samaan tapaan pois silmistä kuin Neuvostoliitossa vietiin toisinajattelijoita Siperiaan. Nykyisin Kajaanin linnasta ovat jäljellä vaatimattomat rauniot.

Luontoelämysten lisäksi Kainuussa voi kokea kansallisromanttisia tunnelmia Kalevalan hengessä.

Ja niin, saa Kajaanista myös Suomen parasta ruisleipää.

Kajaani ja Suomen paras ruisleipä

Kajaaniin vie harvan tie varta vasten. Mutta kannattaisi, jos ei muuten, niin maistamaan Suomen parasta ruisleipää.

Sellaista leipoo Välikatu 7:ssä sijaitseva Pekka Heikkinen & Kumpp. Leipomo on toiminut Kajaanin keskustassa 1920-luvulta lähtien, ja leipä paistetaan aidossa, koivuhaloin lämmitettävässä puu-uunissa.

Suurin syy leivän ylivertaisuuteen on kuitenkin harvinaislaatuisessa taikinanjuuressa. Yli 80 vuotta sitten Pekka Heikkisen leipomoon tuli töihin arkangelilainen sotavanki, joka toi mukanaan ikivanhan taikinanjuuren. Sama juuri on käytössä edelleen.

Leipomossa vaalitaan muutenkin perinteitä; kahvinkeitinkin on vuodelta 1965.

Pekka Heikkinen & Kumpp -leipomon lisäksi Kajaanin nähtävyyksinä ovat Kajaanin linnan rauniot, Suomen kauneimpiin kuuluva puinen jugendrautatieasema ja hämmästyttävä, kahdeksan metriä korkea Kekkosmuistomerkki, joka muistuttaa mutkalle väännettyä trumpettia.

Kajaanin raatihuoneella toimiva Lönnrot-keskus vaalii kalevalaista perinnettä.

Kajaanin edustalla, Oulujärven rannalla sijaitsee kaunis Paltaniemen kylä ja museotie. Vuonna 1726 valmistunut Paltaniemen kuvakirkon pyhää ehtoollista kuvaavan alttaritaulun uskotaan maalanneen Suomen ensimmäisen tunnetun naismaalarin, Margareta Capsian (1682–1759). Puukirkon katto- ja holvimaalaukset ovat puolestaan 1700-luvun lopulta ja Emanuel Granbergin kädenjälkeä. Maalaukset vievät matkalle luomiskertomuksesta viimeiselle tuomiolle. Helvetistä kuitenkin poistettiin osia, sillä seurakuntalaiset pitivät maalausta liian järkyttävänä.

Paltamon kuvakirkon lähistöllä on myös Eino Leino -talo, joka on kopio Eino Leinon kotitalosta Hövelöstä, joka purettiin vuonna 1972. Talossa toimii näyttelyitä ja kesäteatteri.

Kajaanin majapaikoista viihtyisimpiä on Kartanohotelli Karolineberg.

Oulujärvi ja Manamansalon hiekkarannat

Kajaanin vieressä sijaitseva Oulujärvi on niin mahtava järvi, että sen Ärjänselällä kerrotaan mellastaneen Suomen viimeiset järvirosvot!

Oulujärvessä sijaitsevaa suurta Manamansaloa kutsutaan puolestaan Onnellisten saareksi. Saaressa sijaitsee kilometrikaupalla hiekkarantoja ja yksi Suomen harvoista viiden tähden leirintäalueista.

Saarella on metsälampia, joissa voi onkia. Suurimpaan lampeen on istutettu kirjolohia.

Manamansalon nähtävyys on lauluntekijä Kassu Halosen taidetalo. Talo toimii Manamansalon entisessä kansakoulussa, jota Kassu Halonen kävi. Taidetalossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja Kassun vanha luokkahuone on muutettu Kultalevyhuoneeksi, jossa voi katsoa ja kuunnella Suomen kevyen musiikin historiaa.

Manamansalossa on leirintäalueen lisäksi useita muitakin majoitusmahdollisuuksia. Manamansalon Portti vuokraa mökkejä ja pyörittää ravintolaa sekä kyläkauppaa. Onnelan matkailumaatilalla on maatilamajoitusta ja latotansseja.

Saarelle on sekä lossi- että siltayhteys.

Vuokatti ja Hiukan hiekkarannat

Vuokatin lomakeskus ja Katinkulta-kylpylä on pala "sivistystä" Kainuun erämaissa.
Vuokatin lomakeskus ja Katinkulta-kylpylä on pala ”sivistystä” Kainuun erämaissa.

Jos Kainuun erämaat tuntuvat liiankin villeiltä, kannattaa suunnata Sotkamossa sijaitsevaan perinteiseen loma- ja urheilukeskukseen Vuokattiin. Vuokatin vaaraselänne on Kainuun maisemallinen ylpeys ja suosittu hiihtokohde. Vuokatin palveluihin kuuluvat muun muassa kylpylöiden klassikko Katinkulta (nykyisin osa Holiday Club -ketjua), laskettelukeskus ja vuoden ympäri auki oleva lumilautailutunneli.

Kesällä Vuokatin seutu palkitsee vierailijan Hiukan hiekkarannalla, jolla on komea lempinimi: Kainuun Phuket. Hienohiekkainen ranta sijaitsee Sotkamon keskustassa. Ranta on matala ja pohja miellyttävä, ja Hiukan uimaranta sopiikin mainiosti perheille. Maisemia komistaa hiekkaharju.

Kuhmo – villieläimiä, erämaajärviä ja Kalevalaa

Kuhmo, Kainuu, Finland
Kukas se siellä puiden välissä pilkistää?

Kuhmo on hyvä kohde Suomen villin luonnon etsimiseen ja kokemiseen. Kuhmon lähimaastoissa voi meloa lumoavalla Lentuan erämaajärvellä ja bongata karhuja ja susia vahtuulavalla.

Luonnonkauniin Lentuan maisemat on ikuistanut suomalaiseen kirjallisuuteen Veikko Huovinen, jonka teos Havukka-ahon ajattelija sijoittuu Lentualle. Lentua-järven rannalla asusteli myös Gallen-Kallela kesällä 1890 tehdessään harjoitelmia suurta Aino-tauluaan varten.

Kuhmon luontokeskus Petola kertoo Suomen suurpedoista. Keskusen lähellä kulkee puolen kilometrin mittainen luontopolku, jolla petoja näkee siluettikuvina.

Kuhmon keskustassa sijaitsee myös Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko.

Lounaskahvila Neljä Kaesassa (Koulukatu 3) kannattaa maistella vuodesta 1968 toimineen Kaesan Kotileipomon tuotteita kuten kainuulaisia rönttösiä, joissa on rapean ruiskuoren sisällä imellettyä perunasosetta ja puolukkaa.

Yöksi kannattaa suunnata kolmen kilometrin päässä Kuhmon keskustasta Lammasjärven rannalla sijaitsevaan, vaikuttavan näköiseen Hotelli Kalevalaan. Hotellin edustalla on hiekkaranta.

Elimyssalon ikimetsät

Kuhmosta itään, aivan itärajan tuntumassa on Elimyssalon luonnonsuojelualue, jossa sijaitsee suurin osa Keski- ja Itä-Kainuun säästyneistä yli 150- ja 200-vuotiaista aarnimetsistä. Elimyssalon naavaiset korpikuusikot, rehevät puronvarret ja suot ovat kainuulaista metsäluontoa upeimmillaan.

Kainuun suurimmalla luonnonsuojelualueella on suuri merkitys suurpetojen kuten karhujen, susien, ilvesten ja ahmojen suojelussa. Elimyssalon suot ovat myös metsäpeurojen tärkeintä elinympäristöä Suomessa. Metsissä asuu myös liito-oravia.

Alvar Aallon Liekkipatsas – Suomussalmen taistelujen muistomerkki

Suomussalmen metsissä sijaitsee Alvar Aallon tekemä Liekkipatsas muistomerkkinä Suomussalmen hurjille taisteluille toisessa maailmansodassa.

Yhdeksän metriä korkean abstraktin patsaan jalustan metallilaattaan on kaiverrettu Suomussalmen taistelupaikkojen lisäksi kenraali Hjalmar Siilasvuon sanat: ”Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa.”

Suomussalmen taisteluilla oli erittäin suuri merkitys Suomen puolustukselle: Suomussalmella suomalaisjoukot estivät hyökkääjää pääsemästä tavoitteiseen, joka oli jakaa Suomi keskeltä kahtia ja marssia sitten Oulusta etelään maan pääarmeijan selkään.

Taisteluiden hinta oli kauhea: Suomussalmen–Kuhmon rintamilla suomalaisten kokonaistappiot olivat haavoittuneineen 6 644 henkeä. Venäläisiä haudattiin noin 22 500 henkeä.

Luonto on hävittänyt lähes kokonaan sodan jäljet maastosta. Raatteen tien varrelta voi kuitenkin vielä löytää maatuneita taisteluasemia, panssariesteitä, konekivääripesäkkeitä ja korsuja.

Hossa – Suomen uusin kansallispuisto

Suomussalmelta hyvän matkaa Suomussalmelta vielä lisää pohjoiseen on Hossan retkeilyalue, josta on tulossa Suomen uusin kansallispuisto.

Hyrynsalmi ja suopotkupallon MM-kisat

Suopotkupallon MM kisat Hyrynsalmella. Kuva: Hannu Huttu, Visit Finland.
Suopotkupallon MM kisat Hyrynsalmella. Kuva: Hannu Huttu, Visit Finland.

Hyrynsalmella Pölhövaaran Vuorisuolla kesäisin järjestettävät suopotkupallon MM-kisat ovat hulvatonta katsottavaa.