Mänttä ja Gösta Serlachiuksen taidemuseo

Mänttä ja Gösta Serlachiuksen taidemuseo

ester toivonen patsas
Miss Eurooppa ja filmitähti Ester Toivonen on saanut ikuisen elämän marmorissa Wäinö Aaltosen veistämänä.

Mänttä on Suomen yllättävin taidekaupunki. Miten Keski-Suomen metsien keskellä voikin olla yksi Suomen parhaista taidemuseoista?

Juuri siksi: metsien keskellä. Mäntän metsistä eli Gösta Serlachius, sahanomistaja, teollisuuspatruuna ja Suomen taidehistorian kenties tärkein mesenaatti.

Gösta Serlachius muistuttaa entisaikojen avarakatseisista ja kulturelleista teollisuuspatruunoista, joilla oli mielessään muukin kuin pelkkä voittojen kasvattaminen.

Serlachius tuki Suomen kultakauden taiteilijoita kuten Akseli Gallen-Kallelaa, jonka tauluja onkin laajat kokoelmat Mäntän suurimmassa nähtävyydessä, Gösta-museossa.

Serlachius-museo Gösta

Gosta museo
Gösta-museon futuristisen komea uusi puoli edustaa palkittua puuarkkitehtuuria.

Gösta-museon vanha puoli sijaitsee Serlachiuksen entisessä edustuskodissa. Vuonna 1935 valmistunut kartano edustaa ulkoa klassismia, mutta sisältä se on puhdaslinjaista funktionalismia.

Vieressä on vieläkin vaikuttavampi rakennus, Gösta-museon uusi puoli. Kaunis, futuristinen puupaviljonki valmistui vuonna 2014 ja viisinkertaisti museon näyttelytilat. Esillä on vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä. Rakennus on ollut ehdolla jopa Mies van der Rohe -palkinnon saajaksi.

Kannattaa huomioida, etteivät kaikki Gösta-museon kuuluisimmat teokset ole museossa aina esillä.

Gallen-Kallelan maalaus Symposium

mänttä silta
Museon viereisestä saaresta, näyttävän sillan päästä, löytyy taidepolku..

Kuuluisin Gösta-museon kokoelmiin kuuluva teos on toinen Symposiumin versioista (Göstan versio on itse asiassa nimeltään Probleemi). Se toinen on yksityiskokoelmissa ja vain harvoin nähtävissä.

Vahvasti symbolistinen Symposium on nykyisin yksi Gallen-Kallelan rakastetuimmista maalauksista, tosin valmistuessaan vuonna 1894 se herätti, tietenkin, pahennusta.

Ilkikurinen maalaus kuvaa Suomen kultakauden taiteilijamestareita Oskar Merikantoa, Robert Kajanusta, Jean Sibeliusta ja Akseli Gallen-Kallelaa itseään ravintolan pöydässä pohtimassa elämän tarkoitusta, vahvasti juopuneina.

Suurin ero Probleemin ja Symposiumin välillä on Oskar Merikannon hahmossa. Ensin valmistuneessa Probleemissa Merikanto nauraa juovuksissa, Symbosiumissa hänet on kuvattu nuokkumaan pöytää vasten.

Gallen-Kallela on muuten kertonut käyttäneensä lanttua Merikannon mallina.

Gösta-museon muut mestariteokset

mantta veistokset
Suomalaisten kuvanveiston mestarien työt rinnakkain.

Gösta-museon toinen legendaarinen maalaus on Albert Edefeltin guassimaalaus Porilaisten marssi (1892). Maalauksessa Porin rykmentin rumpalipojat marssivat rumpujaan päristellen. Edefeltin kerrotaan maalanneen maalauksen muutamassa päivässä isänmaallisen konsertin herättämän innostuksen vallassa – elettiin Venäjän vallan aikaisia sortovuosia.

Ateneumin taidemuseossa on Porilaisten marssista Edefeltin myöhemmin maalaama pienempi kopio.

Yhdessä huoneessa on puolestaan vierekkäin Wäinö Aaltosen, Emil Wikströmin ja Ville Vallgrenin veistämät marmoripatsaat. Parempaa tilaisuutta ei olekaan vertailla rinta rinnan kaikkien kolmen Suomen kuuluisimman kuvanveistäjän töitä.

Wäinö Aaltonen taitaa tässä tilanteessa vetää pisimmän korren: hänen veistämässään kuvankauniissa, lumenvalkeassa muotokuvassa Ester Toivonen on kuin jääkuningatar, valmiina heräämään eloon.

Göstan kokoelmiin kuuluu myös teoksia esimerkiksi Helene Schjerfbeckiltä, Hugo Simbergiltä ja Magnus Enckelliltä.

Gösta-museon aito Claude Monet’n maalaus

Claude Monet maalaus suomi
Suomen ainoa julkisiin kokoelmiin kuuluva Claude Monet’n maalaus.

Ulkomaisista taiteilijoista on esillä Claude Monet’n työ Heinäsuova ilta-auringossa. Teos hankittiin museon kokoelmiin jo vuonna 1957, ja sen epäiltiin olevan Monet, mutta varmuus saatiin vasta vuonna 2015, kun Jyväskylän yliopiston hyperspektrikameralla löydettiin maalipinnan alta Monet’n signeeraus. Aitouden vahvistivat myös pigmentti- ja kangaskuituanalyysi.

Gösta – svengaa kuin nuori hirvi

Museovieraat toivottaa tervetulleeksi nuori hirvi.
Museovieraat toivottaa tervetulleeksi Jussi Mäntysen nuori hirvi.

Taidetta riittää myös Gösta-museon edustalle. Kannattaa ihailla esimerkiksi Jussi Mäntysen veistämää teosta Nuori hirvi (1929). Mäntysen ”vanhemmat hirvethän” ovat ilahduttaneet taiteen ystäviä niin Helsingin eläinmuseon kuin Viipurin kirjastonkin edustalla.

Nuoressa hirvessä on samaa, sympaattista svengiä kuin vanhemmissa hirvissä.

Serlachius-museo Gustaf

Mäntässä on toinenkin Serlachiuksen säätiön pitämä museo. Serlachius-museo Gustaf sijaitsee Mäntän keskustassa, G. A. Serlachius -yhtiön entisessä pääkonttorissa. Puhdaslinjaisen kaunis, valkoinen rakennus edustaa pohjoismaista modernismia funktionalistisin vivahtein.

Taiteen sijaan Gustaf-museo kertoo elämästä. Museo esittelee Mäntän ja muiden koskien varrelle rakentuneiden, vahvasti yhtiön varaan rakentuneiden teollisuusyhdyskuntien historiasta. Pääosassa ovat ihmisten tarinat, ja ääneen pääsevät niin johtajat kuin työläisetkin.

Aleksis Kiven patsas Mäntässä

Mäntän taidekierros ei pääty Gösta-museoon. Muista käydä katsomassa myös Aleksis Kiven patsasta Mäntän keskustorilla. Noin metrin korkuinen patsas siirrettiin sinne vuonna 2009 Tuusulan Riihikalliosta, jossa patsas ehti olla 40 vuotta Amerin tupakkatehtaan portin vieressä.

Kyseessä ei ole mikä tahansa patsas, vaan yksi Suomen kiehtovimmista! Tämän näköinen patsas pitäisi koristaa Helsingin rautatientoria, tosin paljon jättimäisemmässä koossa, jos Suomen kuuluisimman kuvanveistäjän Wäinö Aaltosen alkuperäinen, kubistinen ehdotus Aleksis Kiven patsaasta olisi mennyt läpi.

Aaltoselta toivottiin kuitenkin lopulta naturalistisempaa otetta Suomen kansalliskirjailijan kuvaamiseen.

Hautausmaa ja muistokappeli

Jos aika riittää, kannattaa käydä myös Mäntän hautausmaalla, jossa on Serlachiusten sukuhautamuistomerkki vuodelta 1937. Hautamuistomerkin on veistänyt Emil Wikström, hänkin Suomen merkittävimpiä kuvanveistäjiä.

Hautausmaalla on muitakin huomionarvoisia patsaita, kuten Harry Kivijärven veistämä Monoliitti (1971) ja Sakari Tohkan sankaripatsas Kuolema on kulkenut – elämä alkaa (1954).

Mäntän taideviikot

Gösta taidemuseon uuden puolen komeisiin saleihin mahtuu taideteokseksi vaikka kokonainen omakotitalo.
Gösta taidemuseon uuden puolen komeisiin saleihin mahtuu taideteokseksi vaikka kokonainen omakotitalo.

Mäntän perinne kulttuurin vaalimisesta jatkuu: joka kesä järjestettävät Mäntän taideviikot keräävät yhteen monet Suomen kiinnostavimmista nykytaiteilijoista, ulkomaisia taiteilijoita unohtamatta.

Mäntän ravintolat

Herkuttelemaan pääsee ravintola Göstassa taidemuseon yhteydessä. Toinen, hieman edullisempi vaihtoehto on Mäntän Seurahuone, jolla on tavannut olla houkutteleva lounaslista.

Mäntän hotellit

Mäntässä on sen verran paljon nähtävää, ettei ole huono ajatus jäädä yöksi taidepitäjään.

Majoitusta Mäntässä tarjoaa viihtyisä ja tyylikäs, kauniiseen funkkisrakennukseen kunnostettu hotelli Art Hotel Honkahovi.

Teksti Antti Helin