Kouvolan nähtävyydet – ihastu Suomen rumimpaan kaupunkiin!

Kouvolan nähtävyydet
Kouvolassa on outoa lumoa. Kuvassa Kouvolan kaupungintalon yksi monista kasvoista. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kouvolaan on aivan pakko matkustaa omin silmin katsomaan, kumpaan porukkaan itse kuuluu: niihin, jotka pitävät Kouvolaa Suomen rumimpana kaupunkina, vai niihin, joiden mielestä Kouvola on arkkitehtoninen mestariteos?

Kouvolan keskustassa on sellaista brutaalia julmuutta, jota ei pikkukaupungista osaisi odottaa. On ylikulkutunneleita ja korkeita tornitaloja, samanlaista futuristista tunnelmaa kuin DDR:ssä parhaimmillaan tai pahimmillaan. Tarkoituksena on selvästi ollut tehdä tulevaisuuden mallikaupunki.

Hämmästyttävän karun kaupunkikuvan vastinparina Kouvolan nähtävyyksinä ovat ihastuttava Verlan tehdasmuseo, Unescon maailmanperintökohde, sekä kaunis Repoveden kansallispuisto.

Kouvolan kaupunkikuvaan sopii mitä parhaiten syksyinen ja sateinen baarikierros, mitä varten Kouvolassa onkin sopivasti ainakin kolme erittäin legendaarista juottolaa.

Yksi asia Kouvolassa on varma – matkakohteena Kouvola ei jätä ketään kylmäksi. Suosittelemmekin vahvasti viettämään ainakin yhden kotimaan kaupunkiloman Kouvolassa. Mieluiten vieläpä marraskuussa, kuukausista kurjimpana.

Kouvolan keskusta – arkkitehtuurin mestariteos?

Jimmy Pagella oli kenties mielessään juuri nämä portaat, kun hän sävelsi teoksen Stairway to Heaven. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Arkkitehtuuria ei voi taiteenalana kun rakastaa. Sillä mikä muu taiteenlaji jakaa yhtä paljon mielipiteitä – ja jättää yhtä näkyviä jälkiä?

Kouvola on siitä hyvä esimerkki. Kansanmiehen silmissä Kouvolan keskusta voi edustaa pahimmanlaatuista laatikkoarkkitehtuuria, mutta arkkitehtuurin hienouksiin vihkiytyneet näkevät Kouvolassa modernin rakentamisen mestariteoksen.

Kouvolan kaupungintalo

Raimo Utriaisen veistos Polvesta polveen seisoo ylväänä Kouvolan kaupungintalon edustalla. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Erityisen paljon kehuja kerää Kouvolan monikerroksellinen kaupungintalo, joka näyttää joka suunnalta erilaiselta. Se on kuin moderni fantasialinna, joka muuttaa alati muotoaan. Eri puoliltaan katsottuna sitä on vaikea tunnistaa yhdeksi ja samaksi rakennukseksi.

Juha Leiviskän ja Bertel Saarnion suunnittelema rakennus on ulkonäöltään iätön. On vaikea uskoa, että se on valmistunut jo vuonna 1969.

Erityisen hieno on rakennuksen oikeastaan jo postmoderni paraatijulkisivu. Tunnelmaa vahvistaa Raimo Utriaisen mahtipontinen veistos Polvesta polveen.

Kouvolan kaupungintalon sisäpihalla kasvaa maailman yksinäisen puu. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Tunnelma muuttuu, kun astuu kaupungintalon karulle sisäpihalle. Siellä kasvaa yksinäinen puu kuin jonkin itämaisen palatsin kätköissä. Sitä katsellessa mielen valtaa surumielisyys. Ajatella, jos se olisi maailman ainoa puu.

Torikatu – Kouvolan nähtävyytenä on Suomen Karl Marx Allée

Torikatu on Kouvolan paraativäylä, Suomen oma Karl Marx Allée. Kadun päässä häämöttää Pohjolatalo kuin Dracula linna.Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kaupungintalon kulmalta alkaa Torikatu, joka on kuin Kouvolan oma Karl Marx Allée, suuruudenhullu pääkatu toisesta ajasta ja paikasta. Katua reunustavat neuvostohenkiset tornitalot ja sen päässä häämöttää mahtava ja kolkko Pohjola-talo kuin modernin ajan Draculan linna.

Se ken tästä ovesta astuu, eksyy ikuisiksi ajoiksi virastoon. Kouvolan Pohjolatalo on jylhän pahaenteinen byrokratian linnake. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kannattaa kävellä katu päästä päähän. Tunnelma on jylhä, kun viimein kävelee jalankulkuramppia pitkin aivan Pohjolatalon eteen. Oven yllä kookkaat kirjaimet julistavat: Virastot.

On helppo kuvitella Kouvolan Kafka astumaan ovista sisään ja kuinka hän sisällä murskautuu byrokratian kasvottomissa jättiläisrattaissa.

Kouvolan keskuskirkko – onko tämä Suomen rumin kirkko?

Kouvolan keskuskirkko
Kauniita kirkkoja on Suomessa monta. Rumia myös. Mutta on vain yksi Kouvolan keskuskirkko. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kouvolan kaupunkikuvan kokonaisuuden täydentää Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelema Kouvolan keskuskirkko, jota pidetään Suomen rumimpana kirkkona. Kirkko valmistui vuonna 1977, samana vuonna kuin Pariisin Pompidou-keskus. Rakennuksia yhdistää se, että molemmissa on jätetty rakennustekniikka näkyville.

Mutta siinä missä Renzo Pianon Pompidou-keskus on mestariteos, Kouvolan kirkko on… no, Kouvolan kirkko.

Kannattaa käydä myös sisällä. Erikoisen alttaritaulun on suunnitellut toinen kirkon arkkitehdeista, Jaakko Laapotti. Metallisommitelman punaiset symbolit kuvaavat Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan.

Kouvolan paras hotelli

Kouvolan tunteita jakavasta arkkitehtuurista pääsee nauttimaan myös sopivalla hotellivalinnalla. Hotelli Turistihovi kruunaa kokonaisvaltaisen Kouvola-elämyksen.

Turistihovi on ulkoapäin juuri niin ruma – ja kaukana hovista – kuin Kouvolalta sopii odottaakin.

Kouvolan asemalle on muutaman minuutin kävely.

Kouvolan parhaat baarit

Speden saluuna Kouvola
Speden saluunan perusti Kouvolaan maestro itse, Spede Pasanen. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Hotelli Turistihovi saa lisäpisteitä hotellin yhteydessä toimivasta, ihastuttavan perinteisestä ja räkäisestä Pub 23 -baarista, joka on toiminut jo vuodesta 1975. Baari avaa arkisin jo kello 6! Nimensä baari on saanut sijannistaan (Kouvolankatu 23). Hyvällä onnella voi nähdä sopivan alakultturelleja bändejä soittamassa. Täydet pisteet!

Vieläkin klassisempi baari on Spede Pasasen ja Simo Salmisen Kouvolaan vuonna 1967 avaama Speden saluuna. Luit oikein: Speden perustama baari!

Nimensä baari on saanut Speden pari vuotta aiemmin tekemältä 13-osaiselta huumoriohjelmalta, Speden Saluuna, josta ei ole säilynyt ainakaan Makkarin arkistoissa yhtään kokonaista jaksoa, ainoastaan yksittäisiä sketsejä. Mystistä!

Speden saluuna sijaitsee mainiolla paikalla Huoltokadulla Kouvolan modernistisessa sydämessä, vain kivenheiton päässä Kouvolan kaupungintalosta. Sen sisällä on pyritty säilyttämään alkuperäinen saluunatunnelma.

Kouvolan kolmas klassikkobaari on Pyöreä torppa eli tuttavallisesti Mutteri (Kivimiehenkatu 2), joka on iät ja ajat kuulunut Suomen parhaiden karaokebaarien joukkoon.

Museokortteli ja kahvila Onnenkukko – Kouvolan mini-idylli

Kouvolasta löytyy myös pikkuruinen, idyllinen puutaloalue, aivan keskusta kupeessa. 1900-luvun alun koristeellisissa puutaloissa asui aikoinaan rautatieläisiä. Nykyisin taloissa on käsityöläisten pajoja.

Alueella toimivat myös kulttuurikäytössä oleva Kouvola-talo sekä Kouvolan Koti- ja Radiomuseo, joka esittelee paitsi radiotoimintaa, myös asumista Kouvolassa eri aikoina.

Vaikkeivät museot kiinnostaisikaan, kannattaa tänne tulla istuskelemaan kahvila Onnenkukossa. Ja kas, Kouvolahan alkaa tuntua maailman parhaalta paikalta.

Nipan grilli ja Kouvolan vesitorni

Kouvola vesitorni
Tornionmäen vesitornikin osoittaa kohti taivastta kuin rautanyrkki. Kuva: Nimimerkki951 / Wikimedia Commons

Grilliruuan ystävien kannattaa koukata keskustan ulkopuolella Tornionmäellä herkuttelemassa Nipan grillissä, joka on ollut paikallaan jo puolivuosisataa. Hinnat – ja tunnelma – ovat kohdallaan.

Samalla voi piipahtaa katsomassa lähettyvillä kohoavaa Kouvolan vesitornia. Se on kuin taivasta kohden osoittava rautanyrkki.

Verlan tehdasmuseo – Kouvolan paras nähtävyys

Verlan tehdas kosken rannalla
Verlan tehdas sijaitsee komean kosken vieressä. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä
Verlan tehdas kuivaamo
Synkkä yhdyskäytävä vie Verlan tehtaalla kuivaamoon, jossa oli kuumaa kuin pätsissä. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kouvolan paras nähtävyys on Verlan tehdasmuseo, Unescon maailmanperintökohde. Kauniin kosken rannalla lepäävä tunnelmallinen vanha pahvitehdas sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä Kouvolan keskustasta.

Tehdasmuseossa saa hyvän kuvan pohjoisen metsäteollisuuden varhaisvaiheista, siitä, millaisissa oloissa Suomen vauraus luotiin.

Alvar Aallon Tehtaanmäki, Ankkapurhan teollisuusmuseo ja Anjalan kartano

Wrede-suvun hautakammio
Wrede-suvulla on oma hautakammionsa Kartanon mailla. Kuva: Ninara / Wikimedia Commons

Kouvolasta löytyy myös Alvar Aallon nuoruusvuosinaan 1930-luvulla suunnittelema asuinalue, paperi- ja kartonkitehtaan työntekijöille rakennettu Tehtaanmäki.

Aalto opittiin myöhemmin tuntemaan arkkitehtina, jolle rakennusten demokraattisuus oli tärkeä ohjenuora. Nuoruudentyö Tehtaanmäki on kuitenkin kaukana tasa-arvoisuudesta: tehtaan mestarit asuivat Mestaritaloissa, insinöörit Insinööritaloissa ja työläisille tehtiin Tervalinja-niminen asuinalue. Aalto suunniteli myös Tehtaanmäen koulurakennuksen.

Kannattaa ihailla myös 1900-luvun alussa valmistunutta jugendtyylistä Inkeroisten tehtaankirkkoa.

Tehtaanmäki sijaitsee Kouvolan ja Kotkan puolimatkassa, Kymijoen rannalla. Aivan Tehtaanmäen vieressä Kymijoen katkaisee komea vanha voimalaitos, jossa toimii nykyisin Ankkapurhan teollisuusmuseo.

Vastarannalla onkin sitten jo Anjalan kartano, jossa avattiin kesällä 2020 kartanon historiaa esittävä virtuaalinäyttely. Kartano kuului aikoinaan Wrede af Elimä -suvulle, yhdelle Suomen mahtavimmista aatelissuvuista.

Suku sai aatelisarvonsa – ja laajat läänityksensä – 1600-luvun alussa, kun balttiansaksalainen ratsukapteeni Henrik Wrede pelasti Ruotsin kuninkaan hengen Kirkholman taistelussa nykyisessä Latviassa.

Miesluvultaan huomattavasti pienempi Puolan ratsuväki oli lyönyt ruotsalaiset ja pakovaiheessa hevonen ammuttiin kuningas Kaarle IX:n alta. Wrede antoi tälle oman ratsunsa, ja kuningas pääsi pakenemaan. Wrede jäi sen sijaan vihollisten jalkoihin ja sai surmansa.

Museomajatalo Rauhala Inn – Myllyskosken kummallinen majatalo

Matkustajakoti Rauhala Kouvola
Matkustajakoti Rauhala henkii vanhaa aikaa. Tällaisessa huoneessa Olavi Virtakin on kaiketi makoillut kankkusessa. Kuva: Aaveecloud / Wikimedia Commons

Kouvolan alueen erikoisin majapaikka löytyy Myllykoskelta, Tehtaanmäen ja Kouvolan välistä. 1930-luvulla valmistunut pieni, funkkishenkinen talo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut matkustajakoti.

Majatalo lymyilee Myllykosken rautatatieaseman vieressä puiden takana. Rillumarein aikakaudella talossa vierailivat niin Olavi Virta, Tapio Rautavaara kuin Esa Pakarinenkin.

1950-luvun lopulla huoneessa numero 2 asui myös pitkät ajat Kitty Linder, joka tunnetaan parhaiten romanssistaan Mannerheimin kanssa. Kittyn velipuoli oli aikoinaan Suomen rikkain mies Mustion linnan kartanonherra Hjalmar Linder, mutta tämän traagisen kohtalon jälkeen perheen varat olivat huvenneet ja Kitty joutui asustelemaan vaatimattomassa matkustajakodissa.

1960-luvulla majatalossa viihtyi puolestaan Myllykoskella kansakouluopettajana toiminut Juha ”Junnu” Vainio. Majatalon baari oli aikoinaan paikkakunnan ainoa luvallinen kuppila.

Varaukset suoraan Rauhalan sivuilta. Hjalmar Linderistä voit lukea lisää sivulta Mustion linna.

Repoveden kansallispuisto

repovesi
Repoveden kansallispuisto. Kuva: Yulia B / Shutterstock

Repoveden kansallispuisto tunnetaan jyrkistä kallioseinämistään, joista nauttii niin kävellen kuin melomallakin. Kajakkeja ja kanootteja vuokrataan Hillosensalmen melontatukikohdassa.

Jylhä Olhavanvuori on Suomen hienoin kalliokiipeilykohde. Pystysuoralla jyrkänteellä on kymmeniä kalliokiipeilyreittejä, joista legendaarisin lienee Kantti (6a+). Kesäisin Olhavanlammen rannalla on sporttisten kalliokiipeilijöiden telttoja.

Olhavanvuori on ollut pyhä muinaissuomalaisille: siitä kertoo punainen (tosin haalistunut) kivikautinen kämmenenjälki.

Repoveden kansallispuiston maisemat ovat loistava koko perheen vaelluskohde. Lapinsalmen parkkipaikan vieressä on komea riippusilta, jonka luota alkaa perheen pienimmillekin hyvin soveltuva viiden kilometrin pituinen Ketunlenkki. Polku vie Katajavuoren näköalapaikalle. Matkalla on hyvin varusteltuja nuotiopaikkoja, joissa voi paistaa eväsmakkarat.

24 kilometrin pituisella Kaakkurin kierroksella näkee puolestaan puiston kaikki suosituimmat näköalat. Upein maisema avautuu Mustalamminvuoren näkötornista. Reitin varrelle pääsee kaikilta kansallispuiston sisäänkäynneiltä.

Lue lisää Repoveden kansallispuistosta.

Tykkimäen huvipuisto – Kouvolan paras kohde perheille

Aivan Kouvolan kupeessa sijaitsee Tykkimäki, Suomen neljänneksi suurin huvipuisto. Puistosta löytyy lähes 40 härveliä sekä kiipeilystä pitäville seikkailijoille Atreenalin-seikkailuradat, leikki-ikäisten suosiossa oleva sisäleikkipuisto Mukkelis Makkelis ja ulkoleikkipaikka Seikkailumaa.

Vieressä on Tykkimäki Aquapark -vesipuisto ja Tykkimäki Camping -leirintäalue.

Matka Kouvolaan

Kouvola syntyi 1800-luvulla rautateiden solmukohtaan, Riihimäen ja Pietarin välisen rataosuuden välipysäkiksi. Kouvolan kautta kulkevat edelleenkin junat Helsingistä Venäjälle. Rautatieasema on aivan keskustassa.

Helsinkiin on alla kahden tunnin ajomatka, Kotkaan ja Lahteen vajaa tunti.

Katso tarjoukset Kouvolan majoitukseen.

Kouvola kokemuksia

Mitä itse pidät Kouvolasta? Entä onko Verla Suomen hienoin ruukki? Kerro omia kokemuksiasi alta löytyvässä kommenttiosuudessa.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

2 KOMMENTIT

  1. 50 vuotta Kouvolassa. Täältä löytyy koti. Täällä ei ole muille paikkakunnille tyypillistä tyhjää uhoa. Täällä saa olla rauhassa se mikä on. Ei tarvitse kehuskella turhia. Kaikki tarpeellinen löytyy ja autolla pääsee jokaisen palvelun eteen parkkiin. Jos haluaa joskus pääkaupunkiin mellastamaan tai töihin, junalla pasilaan pääse 1h12 min. Kouvolalaiset eivät ole syrjässä, he eivät vain tarvitse muuta kuin Kouvolan.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi