Lapin parhaat nähtävyydet

Lapin parhaat nähtävyydet

Revontulia syksyllä. Kuva: SJ Travel Photo and Video / Shutterstock

Lappi on eeppinen matkakohde. Valtava ja harvaan asuttu Lappi käsittää suunnilleen kolmanneksen Suomen pinta-alasta, ja on kooltaan suurempi kuin koko Unkari. Mutta Lapissa asuu vain viitisen prosenttia Suomen muutenkin vähästä väestöstä. Tämän kauemmaksi ei Euroopassa pääse muita ihmisiä, jos niin haluaa.

Suomalainen helposti unohtaa, kuinka eksoottinen matkakohde Lappi onkaan. Lappi on pohjoisimpia asuttuja alueita maapallollamme. Norjan rannikkoa huuhtelevan Golf-virran ansiosta ilmasto on Lapissa talvella toistakymmentä astetta leudompi kuin muilla yhtä pohjoisilla seuduilla. Kesällä ero on muutaman lämpöasteen luokkaa. Näin arktisella alueella ei voi muualla yhtä mukavasti matkustaa.

Vielä muutama vuosisata sitten Lappi oli kaukainen ja mystinen lappalaisten, tunturien ja revontulten maa. Se oli todellinen perimmäinen Pohjola, Ultima Thule, jonne matkustivat vain rohkeimmat seikkailijat.

Niistä ajoista Lappi on muuttunut. Lapista on tullut yksi Suomen suosituimmista matkailualueista, etenkin ulkomaalaisten keskuudessa. Nyky-Lappi on samaan aikaan jylhää yksinäisyyttä ja kaupallisuutta, joka hipoo kitsin rajoja.

Onneksi Lapissa riittää edelleen tilaa ja rauhaa – ja vähän aitoa taikuuttakin.

Rovaniemi – portti Lapin-matkailuun

Joulupukin pajakylä Napapiirillä Rovaniemellä. Kuva: Aleksei Verhovski / Shutterstock

Rovaniemi on portti Lappiin – täältä alkaa monen Lapin-matka. Rovaniemen nähtävyyksistä kiehtovin on erinomainen Arktikum-museo, joka tarjoaa hyvän tietopaketin pohjoisesta luonnosta ja kulttuurista. Arktikum-museon vetonauloja on revontuliteatteri, jonka kattoon heijastetaan kolmiulotteinen animaatio revontulista.

Rovaniemellä pitää tietenkin yöpyä legendaarisessa Hotelli Pohjanhovissa, jossa jo tukkimiehet ryyppäsivät aikoinaan rankalla työllään ansaitsemansa rahat.

Inari ja Inarijärvi, saamelaisuuden keskus

Inarinjärvellä on lukuisia autiosaaria. Kuva: Jarno Holappa / Shutterstock

Euroopan unionin ainoasta alkuperäiskansasta – saamelaisista – kiinnostuneen kannattaa suunnata Inariin ja Inarinjärvelle. Inarin kunta on Suomen saamelaisuuden keskus ja Inarin kirkonkylä sen napa. Inarissa toimii saamelaismuseo Siida, joka esittelee alkuperäiskansan elämää.

Saamelaiskulttuurin lisäksi Inari on muutenkin kiinnostava pikkukaupunki: Inarilla on Lapissa boheemi maine, sillä pikkukaupungissa asustaa pieni mutta näkyvä taiteilija- ja käsityöläisyhteisö.

Inarijärvi on puolestaan Lapin mahtijärvi, saamelaisten maaginen järvi. Inarijärvestä nousee esiin jykevä Ukonkivi, pakanuuden aikainen palvontapaikka. Saaren pohjoissivulla on luola, entinen uhripaikka, josta on löydetty rahoja, koruja, luita ja taikakaluja.

Katso tarjoukset Inarin hotelleihin.

Mikä on Lapin paras laskettelukeskus?

Gondolihissi Ylläksellä. Kuva: Kosorukov Dmitry / Shutterstock

Kysymykseen Lapin parhaasta laskettelukeskuksesta on tietenkin mahdotonta antaa selvää vastausta. Vastaus riippuu paljon vastaajan toiveista ja mieltymyksistä.

Suomen suosituin laskettelukeskus on Levi lipunmyynnillä mitattuna. Tosin laskemistakin enemmän Levi tunnetaan monipuolisista oheispalveluistaan ja vilkkaasta yöelämästään.

Suomen suurin hiihtokeskus on puolestaan Ylläs, ainakin rinteiden lukumäärällä, rinnekilometreillä ja korkeuserolla mitattuna. Ylläksen 3000 metriä pitkät Ylipitkä ja Jättipitkä ovat Suomen pisimmät rinteet.

Mutta jos ihan vain laskemista ajatellaan, on monen suosikki Pyhä, jossa on hyvät rinteet ja erinomaiset mahdollisuudet off-laskuun. Pyhä on myös kooltaan sympaattisen pieni, ainakin verrattuna Leviin ja Ylläkseen.

Pyhääkin rauhallisempi ja luonnonkaunis laskettelukeskus on pikkuruinen Pallas. Pallaksella tuntee olevansa oikeasti Lapin erämaassa eikä vilkkaassa teemapuistossa.

Saariselkä ja Lapin hiihtovaellukset

Lapin maisemissa kelpaa hiihtää. Kuva: Tero Laakso, Flicr CC

Hiihtovaelluksille parasta aikaa on Lapin kevät, jota kestää toukokuulle asti. Suomen parhaita hiihtovaelluskohteita on Saariselän kupeessa sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto.

Suomen toiseksi suurimmassa kansallispuistossa riittää hiihdettävää niin helpoilla ja viitoitetuilla laduilla kuin vaativilla erämaataipaleillakin. Saariselällä on latuja yli 200 kilometriä. Saariselän tunturijonolla voi kokea vuoroin raskaita nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Urho Kekkosen kansallispuistossa on hyvin taukopaikkoja ja autiotupia yöpymiseen.

Katso tarjoukset Saariselän hotelleihin.

Lapin komeimmat tunturit löytyvät Käsivarresta

Näkymä Saana-tunturin laelta. Kuva: Good Mechanic / Shutterstock

Ei ole ihme, että Kekkonen viihtyi juuri Kilpisjärvellä Lapsissa ollessaan: Käsivarressa ovat monen mielestä Suomen Lapin komeimmat tunturimaisemat.

Suomen kaikkein komeimpana tunturina tavataan pitää Kilpisjärven äärellä sijaitsevaa Saanaa – komean ja omaleimaisen suurtunturin tunnistaa linnamaisesta muodosta. Taustalla loimottavat Ruotsin ja Norjan lumihuiput.

Saanan alue on suojelualuetta, ja huipulle saa nousta vain pitkin neljän kilometrin pituista polkua, joka lähtee Kilpisjärven retkeilykeskuksesta.

Tunturin laella on kivikekoja, joita ovat kasanneet Saanalla käyneet. Suurimman kivikeon luona on vieraskirja, johon voi raapustaa puumerkkinsä.

Lapin sodan aikaan saksalaiset olivat asemissa Saanan rinteillä, mistä muistona rinteillä on edelleen saksalaista sotilasromua.

Käsivarren erämaassa kohoava Saivaara on omalaatuisen näköinen, nuppi- tai nännimäinen tunturi. Toistaiseksi Saivaaran tunturiliuskeinen laki on pitänyt, mutta tuhannen tai muutaman tuhannen päästä uhkaa sortua kivikasaksi.

Saivaaralle suunniteltiin Kekkoselle valtavaa muistomerkkiä, lopulta kutistui pieneksi laataksi. Saivaara on kiehtova paikka käydä silti katsomassa ja kuvittelemassa, miltä jättimäinen muistomerkki olisi voinut näyttää. Lue lisää Saivaarasta ja Kekkosesta.

Käsivarressa kohoaa myös Norjan rajalla Halti, jolla on Suomen korkein kohta 1324 metrissä. Missään muualla kuin Haltilla Suomen tunturit eivät kohoa yli tuhannen metrin. Halti, kuten kaikki tunturit, on muisto ajan syömistä vuorista.

Halti on myös saamelaisten pyhiä paikkoja, kuten Haltin nimikin antaa ymmärtää.

Lapin parhaat vaellukset

Pitkospuut Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kuva: Tekijä Pecold / Shutterstock

Urho Kekkonen viihtyi Lapissa Käsivarren alueella Kilpisjärven jylhissä maisemissa, mutta hänen nimeään kantava kansallispuisto on aivan toisella puolen Lappia, Saariselän kupeessa.

Vaikka Kekkonen ei Saariselällä juuri aikaa viettänytkään, on Saariselän kupeessa sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto upea vaelluskohde: UK-kansallispuistoa pidetään yhtenä Euroopan parhaista eräretkeilyalueista.

Saariselkä käsittää useita kymmeniä pääasiassa loivapiirteisiä tuntureita. Alueella on runsaasti jokia tuomassa vaihtelua maisemiin.

Lapin villeimmät vaellusmaastot löytyvät Lemmenjoelta, joka on Suomen laajin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia tiettömiä ja asumattomia erämaa-alueita.

Vaelluksille parasta aikaa on loppukesä ja syksy, jolloin itikka-armeijat ovat jo kadonneet kulkijaa häiritsemästä. Syksyllä pääsee myös nauttimaan ruskan kauneudesta.

Tenojoki ja kalastajan Lappi

Teno virtaa Suomen ja Norjan rajalla. Kuva: Ville Palonen

Suomen ja Norjan rajalla kulkeva Tenon laakso on Suomen mahtavin jokilaakso ja yksi Pohjoismaiden hienoimmista maisemanähtävyyksistä. Komeimmillaan tunturit nousevat jyrkästi molemmin puolin jokea 300–400 metrin korkeuteen.

Mutta ei Tenojoella matkusteta pelkästään maisemia ihailemaan: Tenojoelle matkustetaan kalastamaan. Tenojokea pidetään Euroopan parhaana lokijokena.

Tenojoen varrella, Karigasniemellä, sijaitsee myös Kalastajan majatalo, yksi Lapin legendaarisimmista majataloista ja baareista.

Kullanhuuhdonta Lapissa: Lemmenjoki, Kultala ja Kultamuseo

Lemmenjoella pääsee veneajelulle. Kuva: Scarabaeus / Shutterstock

Lappi on monen muun ohella myös Suomen Klondike.

Lapin kullanhuuhdontapaikoista kuuluisin on Lemmenjoki, jota ympäröi mahtava erämaa. Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan laajimpia tiettömiä ja asumattomia erämaa-alueita.

Ivalojoen Kultala on puolestaan museoksi entisöity hirsitalo 1800-luvulta suuren kultakuumeen ajoilta.

Saariselän lähellä sijaitseva Tankavaaran Kultamuseo kertoo sekä Lapin ja vähän koko maailmankin kullanhuuhdonnan ja kaivuun historiasta. Tutuksi tulevat Suomen kultamaiden legendaarisimmat hahmot. Vaskoolin käyttämistäkin pääsee kokeilemaan.

Lapin parhaat paikat nähdä revontulia

Revontulia. Kuva: Tsuguliev / Shutterstock

Lappi on maailman parhaita alueita nauttia revontulista. Revontulten tuoma turismipotentiaali on myös havaittu Lapissa, jossa on nykyisellään useampikin revontulten katseluun tieten tahtoen suunniteltu hotelli.

Kakslauttanen on Lapin kuuluisimpia hotelleja. Kuva: Greenland Travel, Flickr CC

Hotelleista huikein on Saariselällä sijaitseva lasisista igluista koostuva Kakslauttanen.

Toinen revontuliin matkailunähtävyytenä panostava hotelli on Luostolla sijaitseva Santa’s Hotel Aurora (entinen Aurora Chalet).

Sodankylän elokuvajuhlat

Lapista löytyy vielä tämäkin ihme! Sodankylä on arktinen Cannes – ainakin muutamana päivänä vuodesta.

Sodankylän elokuvajuhlat kuuluvat tunnelmaltaan maailman eksoottisimpiin elokuvajuhliin, mutta muina aikoina Sodankylässä on vain vähän nähtävää.

Matkalla pohjoisemmaksi kannattaa kuitenkin pysähtyä katsomaan Sodankylän puukirkkoa 1680-luvulta; Lapissa kun ei ole montaa vanhaa rakennusta säilynyt saksalaisten jäljiltä toisesta maailmansodasta.

Ja Sodankylän Seita-baari on tietenkin legendaarinen taukopaikka!

Lapin vuodenajat: ruska, kaamos, kevät ja keskiyön aurinko

Korvatunturi syyskuun alkupuolella. Urho Kekkosen kansallispuisto, Lappi. Kuva: Ville Palonen

Eino Leinon Lapin kesän mukaan ”Lapissa kaikki kukkii nopeasti / Maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin…”

Lapissa vuodenaikojen vaihtelut ovat nopeita, rajuja ja värikkäitä. Elävimmin tämän kokee Lapissa ruskan aikaan, jolloin Lapissa on parin viikon ajan sadunomainen tunnelma. Puut ja pensaat muuttuvat kirkkaan keltaisiksi ja punaisiksi, kaikkein pienimpiäkin varpuja myöten.

Ja sitten ruska on ohi yhtä äkisti kuin se alkoikin.

Koittaa talvi ja sanomalehtiin ilmestyy 26. marraskuuta outo ilmoitus: ”Utsjoella aurinko nousee seuraavan kerran 17. tammikuuta.”

Väliin mahtuu melkein kaksi kuukautta Lapin auringotonta kaaosta. Talven pimeys ei kuitenkaan ole lohdutonta: Lapin peittämä lumi heijastaa kuun ja tähtien valoa ja luo ympärille kauniin sinisen, salaperäisen tunnelman.

Toukokuun alkuun kestävä Lapin kevät on upeaa aikaa. Päivät pitenevät silmissä ja aurinko lämmittää. Maaliskuussa on jo valoisampaa kuin Etelä-Suomessa. Hanget kutsuvat hiihtovaelluksille.

Talven kaamoksen vastinparina on valoisa kesä, jolloin aurinko ei laske 70. leveyspiirin pohjoispuolella laisinkaan toukokuun 17. ja heinäkuun 28. päivän välillä. Aurinko loimottaa putkeen 73 vuorokautta.

Lapin matkailun vinkit ja kokemukset

Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi Lapin-matkoiltasi ja auto lukijoitamme suunnittelemaan täydellinen Lapin-matka.