Ähtärin eläinpuisto – Suomen paras eläintarha

Ähtärin eläinpuisto – Suomen paras eläintarha

Karhut kuuluvat Ähtärin kohokohtiin. Yksi karhuista tunnetaan jopa ympäri maailmaa joogaliikkeistään.
Karhut kuuluvat Ähtärin kohokohtiin. Yksi karhuista tunnetaan jopa ympäri maailmaa joogaliikkeistään.

Ähtärin eläinpuistoa voi hyvällä omalla tunnolla kutsua Suomen parhaaksi eläintarhaksi. Ähtäri keskittyy olennaiseen eli kotoisiin pohjoisiin lajeihin, joilla on laajat ja luonnonmukaiset tilat metsän keskellä. Ähtärissä oikein lumoutuu, kuinka upeita eläimiä Suomenkin metsissä elää.

Teksti ja kuvat Antti Helin

Missä se karhu on? Hetkeen ei näy mitään, karhun iso valtakunta näyttää tyhjältä. Sitten kontion pää nousee vesialtaasta. Se katselee ympärilleen, heiluttelee päätään, pärskii vettä.

Karhu nousee ylös altaasta ja lähtee kävelemään ympäri suurta tonttiaan, jossa on kontion huviksi keinuja ja muita härveleitä kuin paremmassakin leikkipuistossa.

Karhu on suomalaisten pyhä eläin, mikä on helppo ymmärtää, kun katselee kaikessa rauhassa karhun toimia. Se on samaan aikaan söpö ja pelottava, olemukseltaan hämmästyttävän ihmismäinen.

Vieressä on toinen suuri karhulinna, jossa asustaa Ähtärin kuuluisin asukas, Mimmi-karhu, joka on saavuttanut kansainvälistäkin mainetta venyttelyliikkeillään, jotka muistuttavat joogaa.

Tällä kertaa Mimmi kuitenkin laiskottelee kaikessa rauhassa.

Ähtärin eläintarha panostaa pohjoisen eläimiin

Susilla on Ähtärissä laajat laitumet jolkotella.
Susilla on Ähtärissä laajat laitumet jolkotella.

Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla sijaitseva Ähtäri on eläintarhojen aatelia. Eläinpuisto keskittyy olennaiseen eli kotoisiin pohjoisiin lajeihin, joilla on laajat ja luonnonmukaiset tilat metsän keskellä. Kaikkiaan lajeja on noin 60.

Ähtärissä oikein lumoutuu, kuinka upeita eläimiä omissakin metsissämme elää. Tiikereitä tai leijonia ei kaipaa, kun katsoo oman kissapetomme, jalon ilveksen käyntiä.

Komeita otuksia ovat myös sudet, ahmat, mäyrät, metsot, maakotkat ja huuhkajat. Kohokohtiin kuuluu myös saukko, jota on hauska seurata uimassa veden pinnan alla. Meno on perin sulavaa.

Aitoja ja häkkejä ei Ähtärissä juuri ole, vaan eläimet pysyvät alueillaan vallihautojen ansiosta. Suuret tilat aiheuttavat toki sen, ettei kaikkia eläimiä aina välttämättä näe, vaan osa saattaa lymytä piilossa.

Toisaalta eläinten etsiminen tuo seikkailun tuntua, ja vaikkapa haukottelevan ketun bongaaminen luonnollisessa ympäristössään metsämättäällä on elämys.

Hyvä vinkki on ajoittaa vierailu ruokinta-aikaan, jolloin eläimet ovat aktiivisimmillaan.

Vieraita Himalajalta

Himalajan asukas, uhanalainen kultapanda on Ähtärin söpöimpiä asukkaita.
Himalajan asukas, uhanalainen kultapanda on Ähtärin söpöimpiä asukkaita.

Pohjoisten lajien lisäksi Ähtärissä asustaa lumileopardeja ja muutamia muita harvinaisia eläimiä Himalajan vuoristosta. Eläinpuisto osallistuu niiden suojeluun.

Eläintarhan ihastuttavimpia asukkeja taitaakin olla kultapanda, jolla on huvittavan tuuhea häntä ja liikuttavan söpöt kasvot.

Himalajalta ovat kotoisin myös erittäin harvinaiset ja kummallisen näköiset takinet, Bhutanin kansalliseläimet, joita länsimaiset eläintieteilijät näkivät ensimmäisen kerran vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1910.

Ähtäri – keskellä ei-mitään?

Vuonna 1973 avatun Ähtärin eläinpuiston syntyhistoria on mielenkiintoinen ja sympaattinen. Ähtärin silloinen kaupunginjohtaja Väinö Jaakola sai idean luonnonmukaisesta eläinpuistosta kunnan taloutta pelastamaan ja maaltapakoa estämään.

Monet kuntalaiset pitivät ideaa tietenkin älyttömänä ja ihmetteli, kuinka nyt Ähtäriin metsän keskelle Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalle kukaan matkailija löytäisi.

Mutta Jaakola piti päänsä ja Ähtäristä tuli menestys. Ähtäri oli Suomen ensimmäinen luonnonmukaisuuteen pyrkivä eläinpuisto, ja ensimmäisen kymmenen vuoden aikana siellä vieraili kaksi miljoonaa suomalaista, puolet silloisesta väkiluvusta.

Ähtärin kaupungissa tuli Suomessa tunnettu ja kunnan väkilukukin kääntyi nousuun. Suosio on jatkunut: vuosittain Ähtärissä on vierailijoita noin 150 000, ja eläinpuistosta on tullut tärkeä työllistäjä kunnalle.

Ähtärin eläinpuisto sopii niin perheille kuin treffipaikaksikin

Suurin osa Ähtärin vieraista on lapsiperheitä, mutta eläinpuisto sopii treffipaikaksikin: nuorilla pareilla tuntui olevan hauskaa ihastella söpöjä eläimiä.

Luonnonystävän on ilo katsella eläimiä ja seurata niiden toimia luonnollisessa ympäristössä. Maltti on valttia. Ähtäriin kannattaa varata aikaa, jotta voi rauhassa odottaa mahdollisesti piilosalla olevien eläinten ryhtymistä touhuamaan.

Ähtärissä kierretään kolmen kilometrin pituinen polku. Perheiden avuksi saatavilla on kärryjä, joissa voi vetää lapsia.

Eläinpuistosta löytyy niin ravintola ja kahvila kuin grillikatoskin, jossa voi paistaa omat retkieväänsä.

Yöksi voi jäädä Hotelli Mesikämmeneen.

Matka Ähtärin eläintarhaan

Ähtärin eläinpuisto sijaitsee noin viisi kilometriä Ähtärin keskustasta. Eläinpuistolla on oma rautatiepysäkki, jolle pysähtyy päivittäin kolme junavuoroa Seinäjoen ja Jyväskylän suunnasta.

Ähtäri lasketaan Pohjanmaahan, mutta maastoltaan seutu muistuttaa jo Keski-Suomea, jonka rajalla Ähtäri sijaitsee. On mäkiä, metsiä ja järviä.

Ähtäristä on lyhyt ajomatka Virroille Torisevan kapeille ja jyrkille rannoille sekä Helvetinjärven kansallispuiston maisemiin.

Ähäri on auki ympäri vuoden.