Pohjois-Karjalan nähtävyydet

Pohjois-Karjalan nähtävyydet

Kolilta avautuu kuuluisin kansallismaisemamme. Kuva: ninara, Flickr CC
Kolilta avautuu kuuluisin kansallismaisemamme. Kuva: ninara, Flickr CC

Jos etsii Suomesta Karjalan laulumaiden tunnelmia, on suunnattava Pohjois-Karjalan jylhille metsäisille ja vaaramaille.

Karjalaisten runonlaulajien perinteisiin ja toisen maailmansodan taistelutantereisiin voi tutustua Ilomantsissa, ja Lieksassa kohoaa Pohjois-Karjalan korkein vaara Ukko-Koli, jolta avautuu Suomen kuuluisin kansallismaisema.

Lönnrotin petäjä – runonlaulajan uhripuu

Pohjois-Karjalan etelärajalla, liki Savossa sijaitseva, Lönnrotin petäjä on käsin kosketeltavimpia Suomen puolella olevia muistoja Elias Lönnrotin runonkeruumatkoilta Kalevalan maille.

Ensimmäisellä runonkeruumatkallaan vuonna 1828 Lönnrot istui tämän männyn alla Kesälahdella Hummovaaran kylässä ja kirjasi ylös Juhana Kainulaiselta 59 runoa ja loitsua, jotka muodostivat merkittävän osan Kalevalan ensimmäisestä versiosta.

Mänty sijaitsi Kainulaisen kotitalon pihapiirissä ja toimi Kainulaisen suvun uhripuuna, jonka juurelle kovana metsästäjänä tunnettu Kainulainen vei karhun päänluun aina kontion kaadettuaan.

Kainulaisen suvun uhrikivenä toimi puolestaan Pirunpöytänä tunnettu kuppikivi, joka sijaitsee noin puolen kilometrin päässä Lönnrotin petäjästä.

Joensuu – Pohjois-Karjalan keskus

Pohjois-Karjalan keskus on Joensuu, josta tosin puuttuvat maankuulut matkailunähtävyydet. Parhaiten Joensuu tunnetaankin Ilosaarirockista.

Joensuun rakennuksista kuuluisin on Eliel Saarisen suunnittelema komea jugendhenkinen kaupungintalo.

Joensuun taidemuseo Onni toimii puolestaan kauniissa uusrenessanssipalatsissa. Nimensä taidemuseo on saanut Helsingin yliopiston taidehistorian professorilta Onni Okkoselta (1886–1962), joka lahjoitti museolle antiikin esineistön kokoelmansa. Museon kuuluisimpia taideteoksia ovat Albert Edefeltin Pariisitar (Virginie) ja Magnus Enckellin Narkissos.

Joensuun viihtyisintä aluetta on puutaloalue Taitokortteli, jossa on putiikkeja, ravintoloita ja viihtyisä Surakan Baari.

Joensuun seudulla on nähtävyytenä kallionhalkeamassa Törnin-Männistön asekätkö, johon legendaarinen sotilas Lauri Törni kätki yhdessä Arvo Männistön kanssa aseita jatkosodan jälkeen. Kätkettyjen aseiden joukossa oli myös Mauno Koiviston sodassa käyttämä pikakivääri, joka on nykyisin esillä Sotamuseossa Helsingissä. Muistolaatalla merkitylle kätkölle johtaa kyltti seututie 518 varrelta.

Ilomantsi – runonlaulajia ja sotahistoriaa

Suomen ja Euroopan unionin itäisin kunta Ilomantsi tunnetaan paitsi karjalaisista runonlaulajistaan ja kauniista erämaaluonnostaan myös toisen maailmansodan kiivaiden taistelujen näyttämönä.

Lue lisää Ilomantsin nähtävyyksistä.

Lieksa – Kolin maisemissa

Kolin laelta näkyy Pielinen. Kuva: Riekkinen / Shutterstock

Lieksan kuuluisin nähtävyys ovat Kolin kansallismaisemat, jotka ovat innoittivat 1900–luvun vaihteessa Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä taiteilijoita Edefeltistä Sibeliukseen.

Kolin lähettyvillä mielenkiintoinen nähtävyys on vaikuttava Paaterin kirkko. Eriskummallisen näköinen puukirkko on paikallisen taiteilijan Eva Ryynäsen (1915–2001) päätyö.

Vuonna 2013 Lieksaan avatussa Rukajärvi-keskuksessa voi tutustua elokuvastakin tuttuun Rukajärven tien sotahistoriaan valokuvien, haastattelumateriaalien ja esineistön avulla. Varsinaisella Rukajärven tiellä on pituutta 44 kilometriä itärajalle, ja matkan varrella on kymmenkunta opastetaulua.

Lieksassa pääsee myös laskemaan Ruunaan koskia, joita pidetään Suomen parhaana koskenlaskupaikkana.

Tilauksesta voi käydä tutustumassa myös Suomen kuuluisimman karhunkaatajan, edesmenneen Väinö Heikkisen (1922-2011) kotitaloon Lieksan korvessa. Talon seiniä reunustavat Heikkisen kaataman 36 karhun kallot.

Puu-Nurmes ja mahtava Bomba-talo

Puu-Nurmes on Itä-Suomen harvoja säilyneitä puutalokeskustoja. Lähettyvillä sijaitseva Bomban talo on kopionakin komea esimerkki karjalaisesta rakentamisesta.

Bomba-talon esikuvana on itärajan taakse jäänyt, aikoinaan hyvin tunnettu karjalainen, suurista hirsistä rakennettu mahtava talo. Alkuperäisessä Bomban perheen talossa oli kolmessa kerroksessa peräti 27 huonetta ja siinä asui parhaimmillaan 25 henkilöä 1910-luvulla.

Yhteistalo pysyi koossa Bomba-ukin kuolemaan saakka vuoteen 1915. Hänen jälkeensä tila jaettiin viiden pojan kesken, ja vuonna 1934 veljekset purkivat talon ja rakensivat sen hirsistä omat talonsa.

Nurmeksen vuonna 1978 valmistunut Bomba-talon kopio on ulkoapäin esikuvansa mahdollisimman tarkka kopio, mutta sisätilat on tehty palvelemaan ravintolana ja kokouspaikkana.

Murtovaaran talomuseo

Murtovaaran talomuseo sijaitsee Valtimon alueella, jonka kauneutta jo Elias Lönnrot ylisti matkakuvauksissaan.

Murtovaaran talomuseo on ainoa Itä-Suomen vaara-asutuksesta kertova museo merkittävä kulttuuriympäristö. Ja kuten asiaan kuuluu, museotila sijaitsee erämaassa kaukana pääteistä. Loppumatka museolle pitää kävellä pitkin kärrytietä.