Tampereen nähtävyydet – kattava opas Suomen parhaaseen kaupunkiin

Tampere on täydellinen viikonlopun kaupunkikohde. Itse asiassa Suomen paras. Syitä on useita. Matkakohteena Tampere on tarpeeksi suuri, jotta näkemistä ja tekemistä riittää, ja sopivan pieni, jotta kaikkialle keskustassa pääsee jalan.

Tampereen nähtävyydet kuuluvat Suomen parhaisiin. Tampereella sijaitsevat Suomen kaunein jugendrakennus (Tuomiokirkko), harvinaislaatuisin museo (Lenin-museo) ja ikimustoisin sauna (Rajaportin sauna).

Näkemistä ja tekemistä riittää myös perheille. Särkänniemen huvipuiston lisäksi lapsia kiinnostaa taatusti Suomen ensimmäinen ja ainoa Muumimuseo.

Tampereella on muutenkin museoita vaikka muille jakaa, ja teatterikaupunkina Tampere kilpailee laadussa ja tarjonnassa Helsingin kanssa.

Tampereen ravintolat elävät kukoistuskautta, ja niihin matkataan syömään kauempaakin. Nykyisin Tampere on huikea ravintolakaupunki, jossa pääsee herkuttelemaan niin gourmet-ruuilla kuin huippuluokan läskisoosillakin.

Tampereella on itse asiassa niin paljon näkemistä ja tekemistä, että viikonloppumatkoja voi tehdä vaikka kuinka monta. Ja mikä parasta, niitä on helppo tehdä. Tampere kun on Suomen keskeisin kaupunki, jonne on selvästi lyhyempi matka ympäri Suomea kuin pääkaupunkiin. Sijainti on täydellinen matkailuun.

Tampereelle kannattaakin matkustaa aina kun mahdollista. Manselaisten rento elämänasenne tuo taatusti valoa arkeen.

Alla esitellään Tampereen parhaat nähtävyydet, kohteet ja ruokapaikat. Niiden sijainnit näyttää Tampereen kartta.

Tammerkoski – keskellä Tamperetta

Tampereen sydän on keskustan keskellä virtaava Tammerkoski. Ilman sitä ei olisi Tamperetta. Koko kaupunki perustettiin Näsijärven ja Pyhäjärven välissä virtaavan kosken ansiosta. Kun se padottiin, koskesta saatiin voimaa tehtaiden pyörittämiseen.

Tampereen lempinimi Mansesteri on ansaittu. Kun muut Suomen kaupungit on rakennettu aikoinaan kaupan ja politiikan ympärille, Tampere syntyi nimenomaan teollisuuden takia. Maanviljelys jopa kiellettiin aikoinaan kaupungin alueelta, jotta tehtaille riittäisi tontteja.

Tammerkosken rannoilla vastakkain sijaitsevat vanhat Finlaysonin sekä Tampellan tehdasalueet hallitsevat edelleen Tampereen näkymiä ja antavat sille yhtenäisen, punatiilisen ilmeen.

Molemmat tehtaat toimivat nykyisin kulttuuritehtaina, joissa on oppilaitoksia, luovan alan yrityksiä ja museoita.

Koskea reunustaa molemmilla puolillaan kaunis puistoalue. Kosken yli kulkee useita siltoja, kaikki tunnelmallisia. Aivan tehtaiden edessä kulkee Satakunnan silta, jolta aukeavat hienot näkymät vanhaan tehdasmiljööseen. Tehtaiden takana on puolestaan Palatsinraitin kävelysilta.

Silloista kuuluisin on kuitenkin Hämeensilta.

Hämeensilta – Tampereen keskeisin nähtävyys

Tammerkosken ylittävä Hämeensilta on niin keskellä Tamperetta kuin voi olla. Sillan yli kulkee Tampereen pääkatu Hämeenkatu, joka alkaa rautatieasemalta ja halkoo keskustaa. Täällä ollaan Tampereen aitiopaikalla. Sillalta aukeavat näkymät Tammerkosken klassiseen, punatiiliseen tehdasmiljööseen. Näistä tehtaista Tampere sai alkunsa.

Jos aikaa olisi Tampereella vain yhden nähtävyyden katsomiseen, valinta olisi Hämeensilta. Se on Suomen upein silta – Tampereen oma Kaarlensilta. Siltaa koristavat Wäinö Aaltosen Pirkkalaisveistokset.

Neljä ja puolimetriä korkeat, tyyliltään herooiset pronssiveistokset kuvaavat keskiaikaisia pirkkamiehiä, jotka kävivät Pohjolassa verottamassa lappalaisia.

Kolmen miespatsaan joukossa on yksi nainen, Suomen neito, jonka Tampereen teekkarit lakittavat vappuaattona.

Aivan helpolla patsaat eivät syntyneet: Aaltonen joutui tekemään patsaat kiireessä ja niiden kustannuksetkin viisinkertaistuivat. Mutta hienot ne ovat. Vastaavaa patsaskokonaisuutta ei Suomessa ole toista – paitsi eduskuntatalon istuntosalissa, jonka veistokset ovat nekin Aaltosen käsialaa.

Hämmästele Haarlan palatsia ja nauti parit Pyynikin panimoravintolassa

Hämeensillalta kannattaa poiketa ihmettelemään sillan kupeessa sijaitsevaa Haarlan palatsia. Ylväässä, kreikkalaista temppeliä muistuttavassa talossa asui kauppaneuvos Rafael Haarla (1876–1938), joka lahjoitti sillan herooiset Pirkkalaispatsaat kaupungille.

Äärioikeistolainen teollisuuspohatta oli aikamoinen hahmo punaisessa työläiskaupungissa. Kerran vasemmistoradikaalit puukottivatkin häntä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Haarla rikastui paperitehtailla ja tuki oikeistolaista toimintaa kuten Lapuan liikettä muiluttamisineen. Vuonna 1929 hän pyysi Väinö Tannerta ryhtymään Suomen diktaattoriksi. Tanner kieltäytyi.

Haarlan palatsin sisäänkäyntiä koristaa kaksi graniittista ilvestä.

Vastapäätä rakennusta on mainio panimoravintola Pyynikin Brewhouse. Pienpanimon oluita voi maistella kerralla useita maistelulaudalla. Herkullisen ruokalistan on suunitellut Hans Välimäki. Maista ainakin syntisen kermaista Kaikkien aikojen kalajuttua.

Naapurissa on myös loistavalla paikalla sijaitseva Tampereen hotelliklassikko, iät ja ajat Tammerkosken maisemia koristanut Sokos Hotel Ilves.

Tampereen teatteri ja keskustori

Heti Hämeensillan päässä on Tampereen teatteri komeassa palatsissaan. Teatterin rakennuksessa tavataan viihtyä muutenkin kuin näyttämötaiteen parissa.

Teatteriravintola Tillikan pyttipannulla on paranneltu monen suomalaismuusikon krapulaa. Tillikan pyttipannun reseptiä on vuosien varrella uudistettu moneen kertaan, mutta yksi asia on pysynyt samana. Muusikoiden krapulareseptin mukaan pyttipannun kanssa kuuluu nauttia olut, mutta vain yksi olut.

Teatterin toinen kiva anniskelupaikka on baarimainen Kulttuuriravintola Kivi.

Teatterin takana avautuu Tampereen keskustori, jonka reunalla on Tampereen Vanha kirkko, raatihuone ja kauniita jugendrakennuksia.

Torikaupan sijaan Keskustori toimii bussiasemana – torin laidalta voi napata bussin (eli tamperelaisittain Nyssen) vaikkapa Pispalaan. Kesäisin torin on vallannut kiva katukeittiöalue.

Heti torin kulmalta alkaa Tampereen kauppahalli.

Kauppahalli – Tampereen paras edullinen ruokapaikka

Melkein Keskustorin vieressä on jugendtyylinen Tampereen kauppahalli, jossa kannattaa käydä herkuttelemassa edullisesti katukeittiöhenkeen.

Ohana Grille kokkaa herkullisia hampurilaisia ja Umami vastaa Tampereen parhaista susheista.

Ranskalaishenkinen 4 vuodenaikaa tarjoaa sekä erinomaista boullabaisse-kalakeittoa että mahdollisesti kaupungin parhaan aamiaisdiilin. Kympillä saa erikoiskahvin, tuorepuristetun mehun, eggs benedictin ja croissantin. Päälle tulee ihana, raskalainen tunnelma (ilman pariisilaista töykeyttä).

Kauppahallista saa myös loistavat eväät piknikille: leipä Ohanasta, kalat Nygreniltä, leikkeleet Koivistolta ja juustot Juustosopista. Musta makkara kuuluu sen sijaan ostaa Tammelan torilta, josta lisää tuonnempana.

Kauppahallin pääsisäänkäynti on Hallituskadulla, mutta sisään pääsee myös Hämeenkadun puolelta Sokoksen vierestä.

Finlaysonin tehdas ja Työväenmuseo Werstas

Tamperetta ei voi ymmärtää, jos ei tunne Tampereen teollisuus- ja työläishistoriaa. Tampereen historia on teollistumisen historiaa. Tampere on Suomenkin oloissa sangen nuori kaupunki; Tampere on kasvanut tehtaidensa ympärille, joita Tammerkosken läpi virtaavat vedet ovat pyörittäneet.

Tampereen historian merkkipaalu oli vuosi 1820, jolloin skotlantilainen James Finlayson perusti Tampereelle puuvillatehtaan, josta kasvoi ajan saatossa Suomen suurin alallaan.

Finlaysonin historiallisen tehtaan vetonaulana on ilmainen Työväenmuseo Werstas. Alueella toimii myös Vakoilumuseo.

Ruokaa ja juomaa tarjoilee panimoravintola Plevna, joka on saavuttanut Tampereella jo klassikon aseman. Ravintolatila on iso, olut hyvää ja makkaralautanen maukas.

Tunnelmallinen Tallipiha ja Tampereen kaunein katu

Finlaysonin tehdasalueen takana on Kuninkaankadun varrella sijaitseva Tallipiha, Finlaysonin vanha hevostallien alue, josta on kehittynyt tunnelmallinen putiikkien keskittymä.

Samoilla kulmilla on myös Tampereen kaunein katu. Kuninkaankadun ja Näsilinnankadun välinen osuus Puuvillatehtaankatua on säilyttänyt ihanan, vanhan asunsa. On idyllisiä puutaloja, Finlaysonin työntekijöiden punatiilinen pikku kirkko ja menneen ajan tunnelmaa.

Milavida – museo esittelee tehtaanomistajan elämää

Tampere tunnetaan työläisistään, mutta työväenkulttuuria ei tietenkään olisi myös ilman kolikon toista puolta, vauraita tehtaanomistajia.

Tamperelaisten patruunoiden elämään voi tutustua Milavida-museossa, joka sijaitsee Finlaysonin patruunoiden rakennuttamassa uusbarokkipalatsissa Näsilinnassa.

Museokeskus Vapriikki

Tampellan vanhoissa tehtaissa toimii Museokeskus Vapriikki, johon kuuluvat sekä Suomen jääkiekkomuseo, Mediamuseo Rupriikki että Suomen pelimuseo.

Pelimuseossa voi pelata klassisia videopelejä ja ihmetellä lautapeliä nimeltä Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918. Suomen sisällissotaa kuvaava peli julkaistiin vain muutama kuukausi taistelujen päättymisen jälkeen.

Yksi pelaajista ottaa valkoisten ja toinen punaisten roolin. Molemmilla on mahdollisuus voittaa.

Tampereen keskuspaloasema – jugendin loistoa

Vapriikin vieressä, Satakunnan sillan päässä, on Tampereen toiseksi komein jugendrakennus, Tampereen keskuspaloasema. Vuonna 1908 valmistuneen paloaseman suunnitteli Suomen ensimmäinen oman toimistonsa perustanut naisarkkitehti Wivi Lönn.

Paloaseman valmistuessa paloautojen virkaa hoitivat vielä hevosvetoiset vankkurit – ja paloasema oli suunniteltu niin, etteivät vankkurit törmäilisi toisiinsa.

Paloasemaa vastapäätä on Tampereen upein hotelli, vuonna 1929 avattu art deco -kaunotar Grand Hotel Tammer.

Mikä sitten on Tampereen kaunein jugendrakennus? Se on tietysti Tampereen tuomiokirkko, joka sijaitsee Juhannuskylässä vain kivenheiton päässä paloasemalta.

Tampereen tuomiokirkko ja keskustan paras kaupunginosa

Tampereen tuomiokirkko on ehdottomasti nähtävä sisältä. Sen saivat koristeltavakseen aikansa taiteen kauhukakarat Hugo Simberg ja Magnus Enckell, joille ei asetettu minkäänlaisia ehtoja tai rajoituksia, vaan taiteilijat saivat vapaasti toteuttaa itseään. Lopputulos on huumaava.

Tampereen tuomiokirkko sijaitsee Jussinkylässä, joka voi ensisilmäyksellä vaikuttaa uneliaalta, jopa tylsältä kaupunginosalta. Näin ei kuitenkaan ole. Kun pintaa hieman raaputtaa, huomaa, että Jussinkylä on yksi Tampereen hauskimmista kaupunginosista.

Rumien elementtikerrostalojen vieressä on kauniita rakennuksia vuosikymmenten varrelta: on idyllisiä puutaloja, komeaa jugendia ja sulavalinjaista funkkista.

Jussinkylässä on mukavia ruokapaikkoja. Satakunnankadulla satavuotiaassa Olympia-korttelissa toimii kasvisvoittoinen ravintola Muusa (avoinna kello 16 alkaen. Iltaisin Olympian historiallinen elokuvasali toimii keikkapaikkana.

Vieressä toimii myös viihtyisä cocktailbaari Tiima. Tunnelma on sopivan rento eikä lainkaan pönöttävä kuten joissain toisissa cocktailpaikoissa.

Kulman takana sijaitsevalla kapealla Ojakadulla ovat kirjallisuudenystävien suosikkipaikka Kahvila Runo ja jo vuodesta 1992 toiminut Tampereen Vohvelikahvila, yksi kaupungin ehdottomista klassikoista. Tarjolla on sekä suolaisia että makeita vohveleita.

Tampereen ydinkeskustan korttelit

Hämeensillan länsipäästä alkaa ydinkeskustan kivoin alue. Hämeenkadun molemmin puolin on mukavia ravintoloita ja baareja. Pienimuotoisen baarikierroksen voi tehdä vaikkapa Puutarhakadun ja Näsilinnankadun akselille.

Näsilinnankadulla on Tampereen klassisimpiin kapakoihin kuuluva, Kummeli-sketsisarjastakin tuttu, vuonna 1965 avattu Ohranjyvä. Kun kaikki menee pieleen, mennään Ohranjyvään. Holvimaista tilaa koristavat kanta-asiakkaiden kuvat paperista leikattuina siluetteina. Heti ovella kyltti mainostaa, koska on seuraava läskisoosi-ilta.

Näsilinnakadulla sijaitsee myös Sitko Pizza & Bar, joka tarjoilee roomalaistyylisiä, rapeakuorisia artesaanipitsoja ja sopii hyvin myös kosteampaan tankkaukseen.

Puutarhankadun vetonauloja ovat puolestaan viinibaari Deli 1909 ja mainio gastropub Tuulensuu.

Laukontori – sisävesiristeilyjä ja Kuuma-sauna

Muutama sata metriä Keskustorista etelään on toinen aukio, Laukontori, jolla on Tampereen pieni sisävesisatama. Täältä lähtee kesäisin päiväristeilyjä Pirkanmaan vesistöihin.

Laukontori on Tammelantorin ohella klassisia paikkoja maistella mustaa makkaraa Tapolan kioskista.

Uutena vetonaulana on moderni yleinen sauna Kuuma, jonka yhteydessä toimii anniskeluravintola. Jos Pispalassa sijaitseva Rajaportin sauna tuntuu turhankin perinteiseltä, tämä on hyvä vaihtoehto saunomiseen.

Elämys on erityisen hieno talvella, kun Kuumasta voi pulahtaa avantoon aivan kaupungin keskustassa.

Tampereen työväentalo – kun Lenin kohtasi Stalinin

Jos erikoiset nähtävyydet kiinnostavat, Laukontorilta voi kävellä Satamakatua Tampereen työväentalolle, jossa Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa vuonna 1905 Venäjän työväenpuolueen salaisessa kokouksessa.

Vuotta myöhemmin Lenin vieraili Tampereella jälleen. Tällä kertaa hän lupasi tamperelaisille isännilleen tukevansa Suomen itsenäistymistä.

Samalla paikalla sijaitsee Lenin-museo. Kun muualla maailmassa Lenin-museot suljettiin Neuvostoliiton romahdettua, Tampereen museo on juurtunut jäädäkseen. Entistä ehommaksi uudistettuna se kiiltää kuin Leninin kalju!

Amurin helmi ja Amurin työläismuseokortteli

Vehreä Amuri on Tampereen perinteinen työläiskaupunginosa, jossa myös Väinö Linna asui Finlaysonin tehtailla työskennellessään. Nimensä se sai 1800-luvun puolivälissä, kun kaupunginosa rakennettiin Finlaysonin työläisiä varten. Aluetta pidetiin kaukaisena Tammerkosken tehtaista ja yhtä syrjäisenä kun Amurinmaata Venäjällä.

Työläisille rakennetut puutalot olivat pieniä ja vaatimattomia: perheet asuivat yleensä yhdessä huoneessa ja keittiöt jaettiin useiden perheiden kesken. Lopulta 1970- ja 1980-luvuilla Amurin puutaloalue purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja.

Puutaloalueesta säilyi vain yksi kortteli, joka toimii nykyisin Amurin työläismuseokorttelina. Museo esittelee tamperelaisen työväestön elämää 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun kuvitteellisten kotien ja elämäntarinoiden kautta.

Museokortteleissa toimii yksi Tampereen tunnelmallisimmista kahviloista, Amurin helmi.

Vieressä on Tampereen taidemuseo, jonka kokoelmat ovat Suomen toiseksi suurimmat. Taidemuseo sijaitsee kauniissa, vanhassa viljamakasiinissa. Sille on jo suunniteltu mainion näköinen lisärakennus nimeltä Siilo. Odotamme innolla!

Pyynikintori – läskisoosia ja Tampereen vanhin baari

Amurista nähden Pirkankadun toisella puolen on Pyynikintori, joka on säilyttänyt pitkälti 1900-luvun alkuvuosikymmenten asunsa. Helsinkiläinen voisi kuvitella olevansa täällä Töölössä.

Pyynikintori on kahdessakin mielessä merkittävä paikka. Aukion laidalla on jo vuodesta 1964 toiminut olutravintola Tuoppi, Tampereen vanhin baari. Vuotta myöhemmin perustettiin Ohranjyvä, vuonna 1968 Pispalan Pulteri ja vuonna 1969 Salhojankadun Pub.

Pyynikintorin toinen vetonaula on ihastuttava Ravintola Heinätori, joka sijaitsee heinäkauppiaiden vanhassa, söpössä vaakahuoneessa. Keskiviikkoisin Heinätori tarjoaa herkullista läskisoossia, muina päivinä syödään hienostuneemmin.

Pyynikin näkötorni ja Suomen parhaat munkit

Pyynikintorilta on alle 10 minuutin kävely Pyynikin tornille. Tältä kauniilta harjulta on ihailtu maisemia pitkään: Pyynikiltä avautuvista ihastuttavista näkymistä on säilynyt muistiinpanoja jo ajalta ennen Tampereen perustamista.

Pyynikin puustoakin on suojeltu jo 1830-luvulta lähtien, ja harjun vanhimmat puut ovat yli 200-vuotiaita.

Maisemiaankin paremmin näkötorni tunnetaan tosin munkeistaan, jotka Pyynikin munkkikahvio tekee salaisella reseptillä. Niitä pidetään Suomen parhaina.

Lähistöllä ovat myös suosittu Pyynikin uimaranta eli Pynsä ja kesäteatteri.

Rajaportin sauna – nämä löylyt on pakko kokea

Pispalan kaupunginosassa on Suomen paras sauna. Jo vuonna 1906 avattu Rajaportin sauna on Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna – eikä saunaa ole sen koomin juuri modernisoitu. Peseytyminenkin tapahtuu edelleen kuuppaa käyttämällä.

Varaudu eksoottiseen kokemukseen ja siihen, että teet löylyissä todennäköisesti jotain väärin ja kanta-asiakkaat ohjastavat ystävällisesti Rajaportin tavoille. Älä pelästy, se kuuluu elämykseen.

Sauna sijaitsee Pispalan harjun juurella. Melkein vieressä on Pispalan Pulteri, joka tarjoilee hyviä pihvejä ja maistuvaa kotiruokaa. Pulteri avattiin jo vuonna 1968 ja elää nyt uutta kukoistusta. Varsinkin viikonloppuisin kannattaa pöytä varata etukäteen – ja silloin saattaa nähdä vaikkapa Timo Taikurin esiintymässä pöydästä toiseen.

Pulteri on päässyt myös osaksi suomalaisen populaarikulttuurin kaanonia. Kun Matti Pellonpää vuonna 1995 kuoli yllättäen Vaasassa, Kaurismäen veljekset kävivät hakemassa hänet ruumisautolla Helsinkiin. Tampereen kohdalla he pysähtyivät Pulteriin ryypylle.

Jos kaipaa pikaruokaa, sitä tarjoaa Tampereen legendaarisin grilli, Vaakon Nakki, jonka klassikkoherkku on Kuuma koira eli höyrytetty sokerimunkki makkaralla. Vieressä on ansiokas vaihtoehtorockin klubi Vastavirta.

Jos Pispalan valtatietä jatkaa vielä hyvän matkaa eteenpäin, saapuu lopulta toiseen maineikkaaseen pikaruokapaikkaan, Pizpala. Hauskasti nimetty snägäri tarjoaa juuri sitä, mitä nimikin lupaa.

Pispala – Cafe Pispala on hyvä syy kokea Tampereen paras kaupunginosa

Rajaportin takaa Mäkikadulta alkavat Pispalan portaat, jotka kannattaa ehdottomasti kavuta. Ne vievät Tampereen kauneimpaan kaupunginosaan, harjun rinteellä upeissa järvimaisemissa sijaitsevaan Pispalaan. Idyllisempää asuinpaikkaa saa Suomesta hakea.

Pispalassa ja viereisessä Tahmelassa viihtyneiden kulttuurihenkilöiden lista onkin pitkä ja vaikuttava: alueella ovat asuneet esimerkiksi Yrjö Jylhä, Aaro Hellaakoski, Olavi Virta, Hannu Salama, Aki Kaurismäki, Seela Sella, Pauli Hanhiniemi, Heikki Salo ja Mikko Alatalo.

Pispalaan vahvimmin yhdistetty kulttuurihenkilö on kuitenkin runoilija ja työläiskirjailija Lauri Viita, jonka romaani Moreeni kuvaa erityisesti Pispalaa. Lauri Viidan entinen koti toimii Lauri Viidan kotimuseona, joka on tosin auki hyvin satunnaisesti.

Pispalan portaat johtavat Pyykkimettän puistoon, josta avautuvat Pispalan parhaat näkymät. Graniittimuistomerkki on omistettu punakaartilaisille.

Harjun toiselta puolen, Pispankadulta, löytyy ihastuttava Café Pispala, jonka brunssi saattaa hyvinkin olla Tampereen paras. Kahvila on erinomainen (teko)syy suunnata Pispalan tunnelmasta nauttimaan.

Hiedanranta – Tampereen nouseva kaupunginosa

Jos Pispalasta jatkaa matkaa eteenpäin, saapuu Hiedanrantaan, Tampereen uuteen ja nousevaan alueeseen. Vanhasta selllutehdasalueesta ollaan rakentamassa kokonaan uutta asuinaluetta.

Lielahden vanhan kartanon vieressä sijaitsevat Hiedanrannan entiset tehdaskiinteistöt kuten keikka- ja biletila Kuivaamo ovat hienojen grafftien peitossa ja alueella järjestetään monenlaista boheemia toimintaa.

Tammelantori – Tampereen paras paikka syödä mustaamakkaraa

Elämää on myös Tampereen keskustasta nähden junaradan ”toisella” puolen. Lyhyehkön kävelymatkan päässä rautatieasemalta on Tammelantori, Tampereen ainoa ympärivuotinen tori. Vilinää riittää. Lauantaisin pidetään kirpputoria.

Suurin syy käydä turistina Tammelantorilla on mustamakkara, jota kuuluu syödä Tapolan kioskilla.

Tarkkana tilaamisen kanssa! Missään nimessä ei pidä ilmoittaa kappale- tai grammamäärää, vaan mustamakkara ostetaan kertomalla rahasumma, jolla sitä halutaan. Todelliset konessöörit käyttävät makkarasta termiä menopaluu, mikä viittaa lenkin käyrään muotoon.

Mausteeksi riittää puolukkahillo. Perinteinen ruokajuoma on maito.

Tammela on nykyisin pääosin betonilähiötä, mutta jos haluaa nähdä, miltä alue on vanhoina – kauniimpina – aikoina näyttänyt, kannattaa käväistä torilta Puu-Tammelan raitilla.

Kulman takana on yli satavuotias Annikin puutalokortteli, jonka asukkaat harjoittavat yhteisasumista ja järjestävät kesäisin sisäpihallaan runofestivaalin.

Itsenäisyydenkatu vie Kalevan kirkolle – ja alkuräjähdykselle

Radan toisen puolen pääkatu on rautatieasemalta alkava Itsenäisyydenkatu. Kadun toisessa päässä kohoaa mahtava Kalevan kirkko kuin kompassin neula, joka kutsuu katsomaan, mikä ihmeen monumentti on kyseessä.

Matkan varrelle osuu mainio ravintola Hella & Huone Salhojankadulla, Itsenäisyydenkadun sivukadulla. Samalla kadulla, pääkadun toisella puolen, on yksi Tampereen vanhimmista baareista, vuonna 1969 perustettu Salhojankadun Pub. Sisustus henkii vanhaa aikaa.

Iltaisin ja öisin Itsenäisyydenkadulla voi kokea Suomen gay-historian havinaa Mixeissä, Suomen vanhimmassa yhä toimivassa homobaarissa.

Kalevan kirkko on huikea paikka. Sen suunnittelivat Suomen tärkeimpiin moderneihin arkkitehteihin kuuluvat Reima ja Raili Pietilä. Pietilät voittivat kirkon suunnittelusta järjestetyn kilpailun ehdotuksellaan ”Hellitä mäkivyötä, meridiaani”.

Kirkosta tulikin yhtä psykedeelinen kuin sen työnimestä: monumentaalinen kirkkorakennus näyttää viljasiilon ja aaltomaljakon risteytykseltä. Kalevan kirkkoa onkin kutsuttu myös nimellä Sielujen siilo.

Sisätilat ovat taivaallisen korkeat. Pyydä vahtimestaria päästämään katsomaan hissillä kirkkoa yläparvelta. Huikeaa!

Kirkon edessä on Kalevalaa kunnioittava jykevä pronssiveistos Ensimmäinen runo. Terho Sakkin teos vuodelta 1973 on vaikuttava. Se on kuin ilmaan osoittava nyrkki, kuvaus ensimmäisen runon voimasta.

Sakki itse on kertonut patsaan esittävän Kalevalan ensimmäisen runon kertomusta siitä, kuinka maailma syntyi sotkan munan räjähdyksestä. Patsaan voikin nähdä myös suomalaisen mytologian omana alkuräjähdyksenä, jonka sienimäinen muoto nousee kohti taivaankantta.

Kalevan kirkolta matkaa kannattaa jakaa vielä Kalevankankaan hautausmaalle, jolle on haudattu muun muassa Juice Leskinen.

Tampere-talon ja Telakan kulmilla

Junaradan itäpuolen nähtävyyksiin kuuluu myös Tampere-talo, Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus, jonka yhteydessä toimii nykyisin Muumimuseo.

Tove Jansson lahjoitti Muumimuseon kokoelman Tampereelle jo vuosikymmeniä sitten, mutta kesti kauan, kunnes se sai arvolleen sopivat tilat. Nyt kelpaa käydä Tampereella tutustumassa Suomen rakastetuimpien satuhahmojen maailmaan.

Aivan vieressä, Åkerlundinkadulla, on Tampereen kenties paras edullinen majapaikka, Dream Hostel & Hotel. Kannattaa poikeata myös Yliopistonkadulla sijaitsevaan kahvila Puustiin, jonka korvapuustien väitetään olevan kaupungin, ellei koko Suomen parhaat.

Tampere-talon ympäristö on muuten varsin ilmeetöntä, lähes takapihamaista seutua, mutta säpinää tuo satavuotiaassa makasiinissa toimiva Kulttuuritalo Telakka, jossa on teatteri, boheemi baari ja galleria.

Telakan vieressä on funkkisrakennuksessa toimiva Tullintorin ostoskeskus, jossa sijaitseva Baba’s Kitchen kantaa mainetta Tampereen parhaana kebab-ravintolana. Baba’sin kebabit eivät kalpene edes berliiniläisten dönerpaikkojen rinnalla.

Tampereen pilvenpiirtäjähotelli

Samoilla kulmilla Tampere-talon lähellä sijaitsee myös Tampereen uudehko katseenvangitsija, 88,5 metriä korkea pilvenpiirtäjähotelli Solo Sokos Hotel Torni. Vaikkei hotellissa asuisikaan, kannattaa nousta hotellin katolla sijaitsevaan pilvenpiirtäjäbaariin nimeltä Sky Bar Moro.

Näkymät kattoterassilta ovat komeat ja parhaimmillaan tietenkin auringonlaskun aikaan.  Päätä voi huimata myös hintataso, mutta kyllä täällä ainakin yksi drinkki kannattaa nauttia.

Hotellin katutason Paja Baria koristavat puolestaan kaksi Juice Leskisen kitaraa sekä Olli Lindholmin ja Pate Mustajärven esiintymisasut.

Nokia Arena – Tampereen uusi monitoimiareena

Tampere sai vuonna 2021 uuden ja hienon monitoimiareenan, jossa järjestetään jääkiekko-otteluita ja monenlaista muuta toimintaa.

Areenan yhteydessä toimii myös upea hotelli, Lapland Hotels Arena.

Käpylä ja Rauhaniemen kansankylpylä

Käpylä on nätti puutaloalue Tammelasta pohjoiseen. Kävelymatkan päässä on liki legendaarinen Rauhaniemen uimaranta eli Rompsi, jossa pääsee saunomaan vuonna 1929 rakennetussa Rauhaniemen kansankylpylässä.

Samalla suunnalla sijaitsee myös Tampereen kylpylähotelli, komeaan vanhaan tehtaaseen tehty Holiday Club Tampere Spa.

Viinikan viehättävä puutaloalue

Tampereen kolmas viehättävä puutaloalue – Pispalan ja Käpylän ohella – on Viinikka. Keskustasta kertyy hieman matkaa, mutta sen taittaa näpsäkästi pyörällä, jollaisen voi lainata tunnelmallisesta boutique-majatalosta Lillan Hotel Cafe Boutique.

Hervanta – Suomen suurimmassa lähiössä on Poliisimuseo

Lähiöromantikkojen kannattaa hypätä Tampereen upouuteen raitiovaunuun ja ajaa Hervantaan, Suomen suurimpaan lähiöön. Pysäkki: Hervantakeskus. Asukkaita on 25 000 ja kansallisuuksia yli sata.

Vielä 1970-luvulle tultaessa Hervanta oli vielä metsää, ja se rakennettiin vauhdilla grynderimeiningillä. Lopputulos oli kamala betonilähiö.

Tilannetta parantamaan palkattiin Kalevan kirkosta tutut Reima ja Raili Pietilä, jotka saivat tehtäväkseen tuoda Hervantaan annoksen inhimillisyyttä. Syntyi Hervantakeskus, joka tunnetaan myös Hervannan keskusakselina.

Siinä missä Kalevan kirkon majesteettisuus on maallikonkin helppo ymmärtää, Hervannan keskusakseli näyttää… ööö. Punatiilifuturismilta?

Mutta on sillä kyllä hetkensä, varsinkin kun kokonaisuutta tarkastelee Lindforsinkadun puolelta. Palanen kalliota sulautuu suloisaksi osaksi punatiilikokonaisuutta ja kuin vertailukohtana kadun toisella puolen kohoavat laatikkomaiset elementtikerrostalot. Kallion välistä nousee vielä liki salainen portaikko. Nerokasta!

Kannattaa huomioida, että Hervannan erikoisen kirkon katolle laitettu risti ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin vaan on lisätty jälkeenpäin. Ilman sitä rakennusta ei kaiketi tunnistettu kirkoksi.

Keskusakselin keskusaukiolla on Laila Pullisen upea veistos Muusa.

Kurkista sisään myös kauppakeskus Duoon, jonka vanha puoli on myöskin Pietilöiden suunnittelema ja osa Hervannan keskusakselin kokonaisuutta.

Hervanta-kokemusta voi sulatella vaikkapa Pub Kultaisessa Apinassa, joka löytyy nurkan takaa. Lähettyvillä ovat myös Tampereen teknillinen yliopisto ja Poliisikoulu, jonka yhteydessä on ilmainen Poliisimuseo.

Leinolan Mannerheim – Tampereen yllättävin patsas

Tampereen yllättävin patsas löytyy Leinolasta, vajaan 10 kilometrin päässä keskustasta. Kaikesta punaisuudestaankin huolimatta myös Tampereella on Mannerheimin patsas – tosin keskellä metsää.

Vaikutus on yllättävänkin tehokas, voimakkaampi kuin patsas olisi jollain keskustan aukiolla. Täältä kukkulan laelta Mannerheim seurasi Tampereen valtausta Suomen sisällissodassa.

Yllään Mannerheimilla on pitkä talvitakki, ja kaulalla roikkuvat kiikarit. Kädessä on piippu, ja käsivarrella riippuu kävelykeppi. Asetelma vastaa tarkalleen patsaan esikuvaa, Eero Järnefeltin vuonna 1933 maalaamaa taulua Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä.

Evert Porila veisti patsaan jo talvisotavuonna 1939, mutta se pystytettiin vasta 1956. Yksi syy viivytykselle oli se, ettei Mannerheim halunnut itsestään patsasta ainakaan omana elinaikanaan.

Patsaan oli tilannut kukapas muu kuin Tampereen tunnetuin poroporvari, jo yllä mainittu Rafal Haarla.

Mannerheim ei ole vieläkään Tampereella yksiselitteisesti arvostettu hahmo. Patsasta on silloin tällöin tuhrittu maalaamalla sen jalustaan sana ”lahtari”.

Särkänniemi – Tampereen paras perhekohde

Perhekohteena Tampere on Suomen parhaita. Siitä suurin kiitos kuuluu tietysti Särkänniemelle.

Särkänniemen huvipuistolaitteet tyydyttävät taatusti kovemmankin vauhdinnälän. Myös perheen pienimmille riittää nähtävää ja koettavaa kuten Angry Bird Land ja Mauri Kunnaksen Koiramäki.

Särkänniemen kauas näkyvä katseenvangitsija, Näsinneula, on Suomen korkein rakennus ja toimii sekä näkötornina että ravintolana. Maisemat ovat komeat ja ruokakin on gourmet-tasoa.

Näsinneulan huipulla näkyvät valot ennustavat tamperelaisille säätä: kolme keltaista valoa tarkoittaa aurinkoa ja kolme vihreää sadetta. Välimuodot kertovat puolipilvisestä tai epävakaasta säästä.

Särkänniemen yhteydessä toimii myös Sara Hildénin taidemuseo, jonka pohjana on menestyneen liikenaisen, Sara Hildénin, keräämä moderin taiteen kokoelma, yksi Suomen laajimmista ja merkittävimmistä.

Tampereen joulutorit

Joulun alla Tampereen Keskustori muuttuu joulutoriksi. Toinen tunnelmallinen joulunajan kohde on Tallipihalla pidettävä joulutori.

Lue lisää: Suomen parhaat joulukohteet

Tampereen parhaat ravintolat

Rautatieasemaa vastapäätä komeassa rautatieläisten talossa sijaitsee Ravinteli Bertha, joka luottaa lihaisaan nose to tail -ruokafilosofiaan. Kymmenisen vuotta sitten avattu Bertha on ollut avainravintoloita Tampereen kulinaarisen skenen nousussa ja kukoistuksessa.

Tampereen parhaana pidetty ravintola Ravintola C lopetti yllättäen vuonna 2022 keittiömestarinsa Ilkka Isotalon terveyssyihin vedoten. Sen tilalle on sittemmin avattu uusien omistajien voimin aiempaa rennompi Bistro C, joka sekin kerää hyviä arvosteluja.

Ostokset Tampereella – näe ja koe ostoskeskus Ratina

Tampereen keskustan suurin ja näyttävin ostoskeskus on Ratina, joka sijaitsee kauniilla paikalla Tammerkosken alajuoksulla.

Ratinan katseenvangitsijana on periskoopilta näyttävä Periscope-ravintola, yksi Tampereen parhaista näköalapaikoista. Maisemista voi nauttia vaikkapa hyvin kohtuuhintaisella lounaalla.

Ratina ja Periscope todistavat sen, että Suomessakin osataan panostaa kauppakeskusten ulkomuotoon, jos vain halutaan. Niiden ei tarvitse olla tylsiä laatikoita.

Laatikoista puheen ollen. Jos on liikkeellä autolla, niin 15 kilometriä Tampereesta Helsinkiin päin on valtava ostoskeskus Ideapark Lempäälä, joka tunnetaan julkisuudessa viihtyvästä omistajastaan Toivo Sukarista.

Liikkeitä on paljon, mutta muuten Ideapark ei ole mikään erityinen shoppailuelämys. Satunnaisen kävijän silmissä hauskinta on keskusaulan lattiaa koristava valtava Suomen-kartta. Siitä on kiva bongata tuttuja – ja tuntemattomia – kotimaan paikkoja.

Tampereen parhaat hotellit ja majapaikat

Tampereen hotellien komea vanha daami on vuonna 1929 avattu Grand Hotel Tammer, todellinen art deco -kaunotar, jossa Mannerheimkin viihtyi. Erityisen hieno on hotellin mahtava juhlasali. Hotellin sijaintikin on mainio vanhojen, elämyksellisten tehdaskorttelien ja Tampereen tuomiokirkon välissä.

Mainio, edullinen vaihtoehto on Dream Hostel & Hotel, joka on noteerattu maailman designlehdissäkin. Palkintoja kahminut hotelli on tyylikäs ja kodikas. Alakerrassa on hostelli, yläkerrassa hotelli. Tarjolla on myös perheille sopivia huoneistoja. Sijainti on aivan Tampere-talon ja Muumimuseon vieressä.

Yksi Tampereen parhaista hotelleista perheille on Tampereen keskustassa sijaitseva Scandic Hotel Koskipuisto, jossa alle 13-vuotiaat nukkuvat ilmaiseksi. Bonuksena hotellin edustalla ovat sekä Pikku Kakkosen leikkipuisto että Vohvelikahvila.

Holiday Club Tampere Spa on komeaan vanhaan tehtaaseen tehty kylpylähotelli. Lillan Hotel Cafe Boutique puolestaan on tunnelmallinen boutique-majatalo.

Katso tarjoukset Tampereen hotelleihin.

Tampereen nähtävyydet ja ravintolat kartalla

Tampereen parhaiden paikkojen sijainnit näyttää Tampereen-kartta.

Tampereen rautatieasema – Tampereelle matkustaa kätevästi junalla

Kaikki tiet vievät Tampereelle. Ainakin rautatiet. Siltä ainakin usein tuntuu. Tampere on keskeinen rautateiden risteysasema. Helsingistä matkan Tampereelle taittaa junalla vaivaisessa puolessatoista tunnissa. Tampereen rautatieasema onkin Suomen toiseksi vilkkain heti pääkaupungin jälkeen.

Tampereen rautatieasema ei yleensä herätä ulkomuodollaan suuria intohimoja, mutta katsopa sitä kerrankin kunnolla. Vuonna 1936 valmistunut funkkisrakennus on itse asiassa varsin mainio pastissi Tampereen historiallisista, punatiilisista tehdasrakennuksista.

Rautatieasema sijaitsee keskustassa, Hämeenkadun päässä. Täältä liikkuu kätevästi kävellen eri puolille kaupunkia.

Rautatieaseman vieressä sijaitseva Hotel Scandic Tampere City on mukava perushotelli erinomaisella sijainnilla.

Tampereen kokemuksia

Tampereen kokemuksia kertoi matkailutoimittaja Antti Helin, joka haluaisi muuttaa Tampereelle, niin mainiosta kaupungista on kyse. Kerro kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi ja vinkkejäsi Tampereelle.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!