Suomen ihmeet: Tampereen tuomiokirkko

Suomen ihmeet: Tampereen tuomiokirkko

Tampereen tuomiokirkko. Kuva: Igor Grochev / Shutterstock

Lars Sonckin suunnittelema Tampereen tuomiokirkko on Suomen upeimpia kirkkoja ja huikein jugendrakennus, jossa riittää ihasteltavaa niin sisältä kuin ulkoa. Ja etenkin sisältä.

Tampereen tuomiokirkon koristelun saivat tehtäväkseen aikansa taiteen kauhukakarat Hugo Simberg ja Magnus Enckell, eikä heille asetettu minkäänlaisia ehtoja tai rajoituksia. Taiteilijat saivat vapaasti toteuttaa Tampereen tuomiokirkossa suunnitelmiaan.

Hugo Simberg oli maamme symbolistisen maalaustaiteen päämestari, ja Magnus Enckell kuului hänkin aikansa etevimpiin suomalaisiin taidemaalareihin.

Lopputulos on huikea.

 

Hugo Simberg sai vapaat kädet koristella Tampereen tuomiokirkon. Kuva: Wikimedia Commons.
Hugo Simberg sai vapaat kädet koristella Tampereen tuomiokirkon. Kuva: Wikimedia Commons.

Kirkon pääholvin keskelle kattoon Simberg maalasi kuin synnin vertauskuvaksi nahkasiipisen käärmeen, joka tuijottaa katsojaa omena ammottavassa kidassaan. Kirkon seiniin Simberg teki 40 metriä pitkän monumentaalifreskon, jossa kaksitoista alastonta poikaa kannattelee köynnöstä. Maalaus kuvannee sitä, miten meistä kukin kannamme tavallamme elämämme taakkaa.

Simberg maalasi freskoiksi myös kaksi jo aikaisemmin käsittelemäänsä aihetta: Kuoleman puutarhan ja Haavoittuneen enkelin. Kuoleman puutarhan kukkien on sanottu kuvaavan ihmisten sieluja, joita tuonelan puutarhurit hoivailevat. Enkeli kuvastaa puolestaan sitä herkkää, puhdasta ja kauneinta ihmisyyttä, jota me ihmiset niin helposti haavoitamme.

Alttarifresko on puolestaan Magnus Enckellin käsialaa. Se kuvaa ihmiskuntaa ylösnousemuksen aamuna.

Tampereen tuomiokirkko ja jugendin mestari Lars Sonck

Turun Mikaelinkirkon suunnitteli Lars Sonck, joka myöhemmin toteutti jungendvisionsa täydellisinä Tampereen tuomiokirkossa.
Ennen Tampereen tuomiokirkkoa Lars Sonck suunnitteli Turun Mikaelinkirkon, jossa näkyvät vielä vahvasti uusgoottilaiset vaikutteet. Jugendvisionsa Sonck pääsi toteuttumaan täydellisinä Tampereen tuomiokirkossa.

Tampereen Tuomiokirkon piirtänyt Lars Sonck oli Suomen jungedarkkitehtuurin kultasormi. Tampereen tuomiokirkko on hänen komein työnsä, mutta Lars Sonck piirsi monta muutakin hienoa jugendrakennusta kuten Kallion kirkkon ja Eiran sairaala Helsingissä, Sibeliuksen Ainola-huvila Tuusulassa sekä presidentin kesäasunnon Kultarannan Naantalissa.

Lars Sonckin töistä kiehtovimpia on kuitenkin pienelle huomiolle jäänyt Turun Mikaelinkirkko. Sonck oli vain 23-vuotias arkkitehtuurin opiskelija, kun hän voitti kilpailun kirkon suunnittelutyöstä vuonna 1894.

Sonckin suunnitelma jätti taakseen jopa hänen opettajansa kilpailuehdotuksen, mikä herätti niin pahaa verta vanhemmissa arkkitehdeissä, että nämä hautoivat jopa Lars Sonckin erottamista polyteknillisestä opistosta.

Sonckin alkuperäinen ehdotus edusti uusgotiikkaa. Mutta kun kilpailutyöstä kirkon rakentamisen aloittamiseen meni viisi vuotta, ehti Sonck innostua Keski-Euroopan-vierailullaan uudesta arkkitehtuurin suuntauksesta, jugendista.

Sonck olisi halunnut muuttaa kirkon piirustukset radikaalisti jugendin mukaisiksi, mutta siihen eivät kirkon tilannut seurakunta ollut valmis. Lopputuloksena kirkosta tuli uusgotiikan ja jugendin kiehtova sekasotku.

Valmistuessaan kirkko sai osakseen valtavasti ihailua, mutta Sonck ei itse ollut siihen lainkaan tyytyväinen. Niinpä hän aina Turussa käydessään piti huolen, ettei tullut päätyneeksi lähellekään Mikaelinkirkkoa.

Tampereen tuomiokirkossa Sonck pääsi lopulta toteuttamaan täydellisesti kansallisromanttiset jungendvisionsa, jotka saivat innoituksensa keskiaikaisista linnoista ja karjalaisesta puuarkkitehtuurista.

Myöhemmällä iällään Sonck siirtyi jugendin koukeroisista linjoista suoraviivaisempaan art deko -henkiseen arkkitehtuuriin, jota edustavat esimerkiksi Sonckin kortteli Helsingin Etu-Töölössä ja Kordelinin hautakappeli Rauman hautausmaalla.

Lue lisää Tampereesta.