Turun nähtävyydet: pääosassa keskiaika

Turun nähtävyydet: pääosassa keskiaika

Nähtävyyksien ystävälle Turku on Suomen tärkeimpiä kaupunkeja. Mistään muusta Suomen kaupungista ei löydy yhtä vanhaa ja komeaa historiaa.

Turun – ja koko Suomen – tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat keskiaikaiset Turun tuomiokirkko ja Turun linna. Molemmat kuuluvat ”Suomen ihmeisiin”.

Edellisten lisäksi Turun huippunähtävyyksiä ovat Luostarimäen käsityöläismuseo.

Taiteenystäville lähes pakollisia vierailukohteita ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen museo ja Turun taidemuseo.

Vaikka Turku on Suomen vanhin kaupunki, ei Turussa ole säilynyt keskiaikaisia taloja lukuun ottamatta Tuomiokirkkoa ja linnaa. Suurin osa Turun vanhan keskustan taloista tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, ja rakennuskanta on sen jälkeiseltä ajalta.

Paljon on tuhottu myös ajattelemattomuutta: Turun taudiksi kutsutaan ilmiötä, jossa vanhaa puretaan uudisrakentamisen tieltä.

Turun taudin ajat ovat onneksi takana. Mainio esimerkki uuden ja vanhan onnistuneesta liitosta on Turun pääkirjasto, jonka uusi puoli yhdistyy upeasti vanhaan puoleen. Yhdistelmän kruunaa Aurajoen ylittävä kaunis, lasinen Kirjastosilta.

Turun Tuomiokirkko – menneiden sankarien hautaholveissa

Turun tuomiokirkko seisoo maamerkkinä Aurajoen rannassa.
Turun tuomiokirkko seisoo maamerkkinä Aurajoen rannassa.

Turun Tuomiokirkko on Suomen tärkein keskiajalta periytyvä rakennus, ja sitä pidetäänkin Suomen kansallispyhäkkönä.

Erityisen kiehtovaksi kirkon tekevät sen hautaholvit. Turun tuomiokirkossa lepäävät sekä hakkapeliittojen legendaarinen johtaja Torsten Stålhandske että Suomessa maanpaossa kuollut Ruotsin kuningatar Katariina Maununtytär.

Lue lisää Turun tuomiokirkosta.

Turun Suurtori ja Aurajoen näkymät

Turun Suurtorilla matka voi mennä päin Prinkkalaa.
Turun Suurtorilla matka voi mennä päin Prinkkalaa.

Tuomiokirkon vieressä Turun Suurtorilla ja Aurajoen varrella, ovat kaupungin kauneimmat näkymät.

Suurtorin maisemia hallitsevat kauniit empire-tyylin rakennukset, joista kuuluisin on Prinkkalan talo. Jouluaattoisin kello 12 Prinkkalan talon parvekkeelta on luettu joulurauhan julistus vuodesta 1827 lähtien. Turku onkin Pohjoismaiden ainoa kaupunki, jossa joulurauhan julistamisen perinne on jatkunut katkeamattomana yli 700 vuoden ajan.

Turun Suurtorilta on myös saanut alkunsa sanonta ”päin Prinkkalaa”. Tarinan mukaan torilla pidettiin sotilasparaateja, ja kun yksi sotamiehistä ei ymmärtänyt vasemman ja oikean eroa, tiuskaisi esimies, että käännyt sitten vaikka päin Prinkkalaa!

Suurtorin katseenvangitsijoita on myös Merikapteeni F. W. Hjeltin rakennuttama talo (Vanha suurtori 5), Turun komeimmin koristeltu empirerakennus. Kylläpä merikapteeneilla onkin aikoinaan ollut hyvät tulot!

Aurajoen rannan nähtävyyksiin kuuluu myös Tuomiokirkosta nähden joen toisella puolen sijaitseva Apteekkimuseo toimii Qwenselin talossa, Turun vanhimmassa puutalossa. 1700-luvun porvaristaloon on kerätty historiallisia apteekkitavaroita ympäri maata.

Turun linna – tarinoiden aarrearkku

Turun linna linnapihalta kuvattuna. Kuva: Francesco, Flickr CC
Turun linna linnapihalta kuvattuna. Kuva: Francesco, Flickr CC

Turun linna ei ole ainoastaan Suomen tärkein linna – se on myös yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä. Turun linna on myös erinomainen paikka käydä tutustumassa Suomen keskiajan ja renessanssin historiaan.

Lue lisää Turun linnasta.

Luostarinmäen käsityöläismuseo

Luostarimäen käsityöläismuseo herättää Turun eloon aikana ennen Turun suurta paloa. Kuva: Rob Hurson, Flickr CC
Luostarimäen käsityöläismuseo herättää Turun eloon aikana ennen Turun suurta paloa. Kuva: Rob Hurson, Flickr CC

Luostarinmäen käsityöläismuseo on Euroopan arvokkaimpiin kuuluva ulkomuseoalue. Poikkeuksellisen alueesta tekee se, ettei ulkomuseoalueen taloja ole koottu paikalle muualta, vaan alue on aito ja alkuperäinen.

Luostarinmäen käsityöläisten alue säilyi Turun palolta (1827), ja täällä näkee ajassa taaksepäin, miltä Suomen kaupungit aikoinaan näyttivät.

Yhtenäisen puutaloalueen talot on rakennettu vuosien 1780 ja 1820 välillä, ja niissä on ihailtavana kymmeniä aitoja käsityöläisten koteja ja työpajoja.

Aboa Vetus ja Ars Nova, kurkistus keskiaikaan

Keskiaikaiseen Turkuun voi tutustua raunioiden ja tarinoiden kautta, joita esitellään viehättävässä Aboa Vetus -museossa.

Jykevien, keskiaikaisten talonmuurien vierellä tekstit kertovat elämästä keskiaikaisessa Turussa. Raunioissa itsessään ei ole kauheasti nähtävää, mutta niitä elävöittävät tekstit ovat kiehtovat. Museo onkin elämyksellinen kohde Turun ja Suomen keskiaikaisesta elämästä kiinnostuneille.

Museon toinen puoli, Ars Nova, on varattu vaihtuville nykytaiteen näyttelyille. Yhdistelmä on hauska: vanhaa historiaa ja uutta taidetta.

Wäinö Aaltosen museo, taiteilijalegendan vieraana

Turkulainen Wäinö Aaltonen oli Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiä kuvanveistäjiä, ehkä jopa kaikkein merkittävin. Parhaiten hänet tunnetaan suurmiestöistä kuten Paavo Nurmen patsaasta.

Wäinö Aaltosen museossa Aurajoen rannalla pääsee kurkistamaan sisään Aaltosen taiteeseen ja elämänä. Aaltonen itse on suunnitellut kauniin, modernin suoraviivaista arkkitehtuuria edustavan talon.

Sisällä on hyvä peruskokoelma Wäinö Aaltosen töistä sekä kiinnostavia vaihtuvia näyttelyitä. Museoon on myös rekonstruoitu kuvanveistäjän Helsingin Kulosaaren-ateljeen takkahuone ja kirjasto.

Kannattaa käydä myös 1970-luvun tyylikkäässä museokahvilassa, joka on kuuluisa sacher-kakustaan ja akvaariostaan.

Turun taidemuseo ja Sammon puolustus

Turun taidemuseo on aikamoinen linna sekin. Kuva: violablom, Flickr CC
Turun taidemuseo on aikamoinen linna sekin. Kuva: violablom, Flickr CC

Mäen päällä kohoava vaikuttava Turun taidemuseo hallitsee Turun keskustan näkymiä. Rakennuksen on suunnitellut professori Gustaf Nyström, jonka oppilaisiin kuuluivat niin arkkitehtisuuruudet Lars Sonck kuin Eliel Saarinenkin.

Turun taidemuseon kokoelmien kruunu on Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1896 maalaama Sammon puolustus. Mahtavan tunnelmallinen maalaus kuvaa Väinämöistä miehineen puolustautumassa veneessä taivaalta lentävää Louhea vastaan, joka haluaa saada takaisin Väinämöisen varastaman Sammon.

Maalauksesta kerrotaan tarinaa, jonka mukaan se olisi alun perin tehty tilaustyöksi erään vauraan talon ruokasaliin. Pian maalaus kuitenkin palautettiin Gallen-Kallelalle. Syyksi kerrottiin, että talon emäntä ei voinut sietää maalausta, joka oli rouvan mielestä liian väkivaltainen ja värikäs katsottavaksi.

Turun Mikaelinkirkko, kummallinen satulinna

Mikaelinkirkon suunnitteli Lars Sonck, joka myöhemmin toteutti jungendvisionsa täydellisinä Tampereen tuomiokirkossa.
Mikaelinkirkon suunnitteli Lars Sonck, joka myöhemmin toteutti jungendvisionsa täydellisinä Tampereen tuomiokirkossa.

Turun Mikaelinkirkko on kumma metamorfoosi, sekasikiö, jossa uusgotiikka sekoittuu jugendiin.

Kirkon piirsi nuori arkkitehtilupaus Lars Sonck, joka kesken rakennustöiden muutti suunnitelmia uusgotiikasta jugendin suuntaan. Kerrotaan, että Sonckille tuotti erityistä tyydytystä se, että hän oli voittanut kirkon suunnittelukilpailussa opettajansa, joka oli vain vähän aiemmin reputtanut hänet tentissä.

Mikaelinkirkon vieressä on viehättävä puutaloalue nimeltä Port Arthur eli Portsa, jonka keskeltä kirkko nousee kuin punainen satulinna.

Nimensä Portsa on saanut itäaasialaisen Port Arthurin satamakaupungin mukaan. Kun työläisille tarkoitettua puutaloaluetta rakennettiin 1900-luvun alussa oli Venäjä juuri menettänyt Port Arthurin kaupungin sodassa Japanille, ja muuan rakennustöihin osallistuneista muurareista murjaisi rakentavansa ”uutta Port Arthuria”.

Merenkäyntimuseo Forum Marinum

Forum Marinum esittelee merenkulun ja merivoimien historiaa useiden vanhojen laivojen kautta.

Laivoista kuuluisin on vuonna 1902 valmistunut Suomen joutsen, kaunis purjelaiva. Fregatti seilasi aikoinaan Atlantilla ja Tyynellämerellä rahtilaivana, kunnes Suomen valtio osti sen vuonna 1930 laivaston koulutusalukseksi.

Forum Marinumin kahvilassa on puolestaan nähtävänä kirjailija Göran Schildtin purjevene Daphne, jolla hän purjehti ympäri maailmaa ja kirjoitti merimatkoistaan suosittuja, filosofisia matkakirjoja.