Loviisa – ihanan salainen puutalokaupunki

Loviisan vanhakaupunki
Loviisan vanhakaupungin idylliä Sepänkujan ja Degerbykadun kulmalla. Kuva: Johanna Holvikallio / Visit Finland

Porvoon tuntevat kaikki, mutta harva tietää, että Uudellamaalla on toinenkin ihastuttava puutalokaupunki, Loviisa. Ja sehän on vain hyvä asia: Loviisan laajalla puutaloalueella ei ole turisteja juuri laisinkaan. Sitäkin enemmän on värikkäitä puutaloja ja menneen ajan romantiikkaa. Ja Loviisan ”modernikin” keskusta on varsin viehättävä ja vanhaa aikaa henkivä.

Vieläkin harvempi tietää, että ilman Loviisaa Suomen kuuluisin säveltäjä ei olisi Jean Sibelius, vaan säveltäjänero olisi opittu tuntemaan paljon maanläheisemmin Sibeliuksen Jannena.

Jos ihastut Loviisaan, et ole ensimmäinen. Vieraillessaan silloisessa Degerbyssä vuonna 1752 Ruotsin kuningas Adolf Frederik piti kaupungista niin paljon, että nimesi sen uudelleen vaimonsa Loviisa Ulriikan mukaan.

Sopivaa seikkailullisuutta Loviisan-vierailuun tuo käynti Svartholman merilinnoituksella, Suomenlinnan hienolla sisarlinnalla.

Loviisaan tutustumisen voi aloittaa vaikka Loviisan kirkolta ja sen vieressä sijaitsevalta Sibeliuksentalolta. Kirkon edessä parkkipaikka, johon voi jättää auton.

Loviisan keskusta ja Sibelius – täällä Jean sai nimensä

Loviisa kaupugintalo
Loviisan kaunis, vanha raatihuone sijaitsee Loviisan torin laidalla lähellä Sibeliuksentaloa. Kuva: Estea / Shutterstock

Loviisan kirkon vieressä on suuri, joskin varsin vaatimattoman näköinen, yksikerroksinen puutalo. Se tunnetaan nimellä Sibeliustalo (Sibeliuksenkatu 10). Hämeenlinnalainen Janne Sibelius (1865–1957) vietti talot monet nuoruutensa kesät isoäitinsä luona.

Ylioppilaaksi päästyään Janne päätti verestää rakkaita muistojaan, ja hän matkusti jälleen Loviisaan. Vierailulla Janne löysi talosta setävainaansa, merikapteeni Johan ”Jean” Sibeliuksen ranskankielisiä käyntikortteja, joista hän omaksui itselleen uuden taiteilijanimen.

Suomalainen musiikin supertähti Jean Sibelius oli syntynyt.

Sibelius vierali isoäitinsä talossa myöhemminkin, vuonna 1892, jolloin hän sävelsi talossa 27-vuotiaana Kullervo-sinfonian.

Sibeliustalo on musiikkiopiston käytössä, ja sitä voi ihailla vain ulkoapäin. Vieressä on pieni Sibeliuksenpuisto, jossa on säveltäjän patsas. Hieman ehkä erikoisesti rintakuvassa Sibelius on kuvattu vanhana ja arvokkaana, vaikka Loviisa liittyi nimenomaan hänen nuoruuteensa.

Loviisan toinen Sibelius-kohde on parin kulman takana sijaitseva Seurahuone (Kuningattarenkatu 24), jonka juhlasalissa Sibelius konsertoi. Rakennus toimi pitkään Loviisan pääkirjastona, mutta sitä ollaan palattaumassa takaisin juhlakäyttöön.

Loviisan keskustassa on muutama mukava majapaikka. Kävelymatkan päässä Sibeliuksentalolta on historiallinen kahden makuuhuoneen talo 1800’s Townhouse, jossa pääsee melkein säveltäjämestarin ajan tunnelmiin.

Keskeisellä paikalla sijaitsee myös Uninen Loviisa.

Bongan linna – taiteilija Riitta Nelimarkan ateljee

Loviisan kirkon vieressä on toinenkin nähtävyys. Bongan linna on komea, vanha huvila, joka toimii taiteilija Riitta Nelimarkan ateljeena ja galleriana. Nelimarkan taidetta täynnä olevat huoneet ovat värien ihastuttavaa ilotulitusta.

Taiteen lisäksi tulee samalla ihasteelleeksi rakennuksen arkkitehtuuria. Alun perin jugendtyyliin rakennettu huvila, melkeinpä kartano, uudistettiin 1920-luvulla klassistisen arkkitehtuurin henkeen. Uudistuksesta vastasi Hilding Ekelund, sama arkkitehti, jonka kädenjälkeä ovat Taidehalli ja Töölön kirkko Helsingissä.

Talo on kesäisin avoinna vierailijoille. Aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen. Dekkarien ystäviä saattaa kiinnostaa sekin, että Riitta Nelimarkka on menestyskirjailija Max Seeckin äiti.

Bongan linnalta on vain kivenheitto Loviisan vanhoille puutalokortteleille.

www.bonga.fi

Puutalokorttelit – Loviisan paras nähtävyys

Loviisan puutaloidylli on säilyttänyt vanhan asunsa. Samoissa maisemissa Sibeliuskin viettin lapsena kesiään.
Loviisan puutaloidylli on säilyttänyt vanhan asunsa. Samoissa maisemissa Sibeliuskin viettin lapsena kesiään. Lukijamme Kalevi Näkki on myös vinkannut, että kuvan vasemman puoleisessa talossa asusti Four Cats -lauluyhtyeen Pentti Lasanen muusikouransa alussa. Kuva: Antti Helin

Loviisan puutalot ovat keskittyneet Kunigattarenkadun ja Mariankadun ympäristöön, vaikka mukavia puutaloakatuja on muitakin. Pitkät kadut yhtyvät Suolatorilla, jonka nimi muistuttaa Loviisan roolista tärkeänä suolasatamana.

Suolatorilta puutaloalue jatkuu vielä pitkän matkaa Puutarhakatua pitkin kohti Loviisan uimarantaa.

Laivasilta (katu) johtaa puolestaan Suolatorilta Loviisan vierasvenesatamaan, jossa on Merenkulkumuseo ja ravintoloita vanhoissa, punaisissa puumakasiineissa. Täältä myös lähtevät laivat upealle Svartholman merilinnoitukselle.

Satamalaiturin päähän on ankkuroitu purjelaiva Österstjernan, talkoovoimin rakennettu kopio samannimisestä laivasta, joka kuljetti 1800-luvulla rahtia Loviisan ja Tukholman välillä.

Rantaa reunustavassa Laivasillanpuistossa voi hämmästellä myös maalle nostettua historiallista Onni-hinaajaa sekä ympäristötaideteosta, joka muistuttaa muinaisia jatulintarhoja. Edellisten vieressä on Onnelin ja Annelin leikkipuisto.

Kukkukivi – Suomen kaunein näkötorni

Loviisan nähtävyyksiin kuuluu myös Suomen kaunein näkötorni. Vuonna 1906 rakennettu, metallista jugendtyyliin taivuteltu Kukkukiven näkötorni sijaitsee Myllyharjulla, mukavan patikkaretken päässä. Tornista aukeavat kauniit näkymät Loviisanlahdelle.

Harjulla voi ihailla myös vanhaa tuulimyllyä.

Loviisan uimaranta ja Willa Björksten

Kukkukiven lähettyvillä on Loviisan uimaranta ja siitä lyhyen kävelymatkan päässä Loviisan kenties viehättävin majapaikka, Willa Björksten, joka tarjoaa majoitusta sekä vanhassa päärakennuksessaan että erillisiä bungaloweissa.

Svartholman merilinnoitus – Loviisan paras retkikohde

Tähden muotoon rakennettu Svartholman linnoitus ei nauti suurta sankarimainetta. Kuva: Visit Loviisa

Loviisanlahden suulla kaupunkia suojelee tähdenmuotoinen Svartholman merilinnoitus. Se rakennettiin 1700-luvun puolivälissä yhdessä Suomenlinnan kanssa Ruotsin valtakunnan puolustukseksi. Totuuden hetki koitti helmikuussa 1808, Suomen sodan alussa, kun venäläisjoukot piirittivät linnoituksen.

Kuukauden piiritys riitti. Linnoitus antautui taistelutta. Antautumisehtoihin kuului, että varuskunta sai poistua linnoituksesta jäätä pitkin musiikin soidessa ja marssia kotiinsa. Miehistö luovutti aseensa, mutta upseerit saivat pitää miekkansa.

Venäjä teki linnoituksesta ensin vankilan ja hylkäsi sen kokonaan Krimin sodan koittaessa vuonna 1855. Englannin laivasto räjäytti linnoituksen käyttökelvottomaksi, samaan tapaan kuin Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaalla.

Viimeisen 50 vuoden aikana linnoitusta on restauroitu, ja se on sangen komeassa kunnossa. Siihen nähden onkin oikeastaan yllätys, kuinka vähän tunnettu Svartholman linnoitus on. Jos siis pitää Suomenlinnasta ja haluaa sen vallituksille vaihtelua, kannattaa suunnata vaihteeksi Svartholmaan.

Linnoituksella kannattaa osallistua opastetulle kierrokselle, jonka tarinat herättävät rauniot eloon. Kierrokset alkavat museonäyttelystä.

Linnoitukselle on laivakyyti kesäisin. Kesäkuun alussa viikonloppuisin ja heinäkuussa tiistaista sunnuntaihin. Elokuun loppupuolella jälleen vain viikonloppuisin. Liput vajaat 20 euroa/aikuinen. Lapset puoleen hintaan. Matka yhteen suuntaan kestää 40 minuuttia.

Venekyyti lähtee Loviisan Laivasillalta klo 10, 11.30, 13.00 ja 15.45. Paluu Svartholmasta 10.45, 12.15, 15 ja 17. Jos haluaa varmasti mukaan venematkalle, lippu kannattaa varata ajoissa, sillä veneen kyytiin pääsee kerralla vain 30 asiakasta.

Tarkista täältä ajat ja päivät.

Ruotsinpyhtään ruukki ja Helene Schjerfbeckin alttaritaulu

Ruotsinpyhtään eli Strömforsin viehättävä ruukkialue sijaitsee 15 kilometrin päässä Loviisasta, pienen kosken rannalla. Kauniissa, vanhoissa ruukkirakennuksissa on käsityökauppoja, pieni museo ja pari kahvila-ravintolaa. Ruukin yhteydessä on myös edelleen toimiva tehdas.

Ruotsinpyhtään ruukki on kuuluisa pienestä, valkoisesta puukirkostaan, jossa on Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu. Vaikka alttaritaulu ei olekaan mestarin vaikuttavimpia töitä, on se mielenkiintoinen kuriositeetti.

Loviisan kahvilat ja ravintolat

Minnne suuntaan sitä lähtisi? Loviisan vierasvenesataman punaisia puumakasiineja. Kuva: Thomas Gartz, Flickr CC

Loviisan puutaloalueelta löytyy muutama kiva kahvila, joissa lorvailla. Mainio on esimerkiksi vanhassa tallissa sijaitseva Tuhannen tuskan kahvila, jolla on viihtyisä sisäpiha. Sisätiloja koristavat kauniit vanhat hirret.

Konditoria-cafe Vaherkylä-Ek on puolestaan aikamoinen nimihirviö, mutta kahvilan porkkanakakulla on legendaarinen maine loviisalaisten keskuudessa.

Huvivenesataman kuniissa puuvajoissa toimii ravintoloita, joissa voi nauttia merenherkkuja.

Joulu Loviisassa

Loviisa on kiva kesällä, mutta tunnelmallisimmillaan talvella. Kuva: Thomas Gartz, Flickr CC

Jos Loviisa onkin mainio kesäinen retkikohde, on Loviisa lumoavimmillaan talvella joulun aikaan, jolloin kaupungissa on useita markkinoita. Joulukuun toisena ja kolmantena viikonloppuna vanhat puutalot koristellaan Wanhan Ajan joulukodeiksi ja asukkaat toivottavat vieraat tervetulleiksi koteihinsa.

Matka Loviisaan

Loviisa on erinomainen päiväretken kohde Helsingistä, josta ajaa Loviisaan tunnissa. Loviisan-reissuun on helppo yhdistää myös vierailu Kotkassa, jonne on Loviisasta vain reilun puolen tunnin ajomatka.

Katso tajoukset Loviisan hotelleihin.

Loviisa kokemuksia

Loviisasta kirjoitti puutalokaupungin rauhaan ihastunut matkailutoimittaja Antti Helin. Kerro alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi ja vinkkejäsi. Mikä on sinusta parasta Loviisassa?

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi