5 x uponneet valtakunnat

Uponnutta Atlantista on etsitty turhaan milloin mistäkin, mutta pinnan alla lymyää monta muutakin muinaista rauniokaupunkia, joiden tutkiminen on vasta pääsemässä alkuun.

Teksti Antti Helin

Pavlopetri – Atlantis-tarun esikuva?

Pinnan alla: Varhaisen pronssikauden Pavlopetri, Kreikka

Maineensa huipulla: Peloponnesoksen niemimaan edustalla sijaitsevan Pavlopetrin historia ulottuu 5000 vuoden taakse jo kauas ennen Homeroksen kuvailemaa sankarien aikaa. Vauras satamakaupunki kukoisti vuosituhansien ajan.

Kuinkas sitten kävikään? Kaupunki vajosi veden alle noin vuonna 1000 eaa. Uppoamisen syynä pidetään maanjäristyksiä ja maapinnan vajoamista. Pavlopetria on arveltu jopa Atlantis-tarun esikuvaksi.

Ken löysi? Brittiläinen vedenalaisarkeologi Nicholas Flemming löysi Pavlopetrin vuonna 1967. Neljän metrin syvyydestä paljastuivat kokonaisen rauniokaupungin perustukset rakennuksineen, pääkatuineen ja hautuumaineen.

Räpylät jalkaan: Turha edes uneksia sukellusmatkasta. Kreikka on suojellut vedenalaisia raunioitaan mustasukkaisesti, ja arkeologitkin pääsivät kunnolla tutkimaan Pavlopetria vasta 40 vuotta sen löytymisen jälkeen.

Vedenalainen Aleksandria: Kleopatran palatsi ja Faroksen majakka

Pinnan alla: Kleopatran palatsi, Aleksandria, Egypti

Maineensa huipulla: Antiikin aikana Aleksandria oli maailman sivistyksen keskus. Sen satamaa hallitsi Faroksen majakka, yksi antiikin seitsemästä ihmeestä, ja Aleksandrian kirjasto oli maailman laajin. Saarella kaupungin edustalla sijaitsi kauneudestaan kuulun kuningatar Kleopatran palatsi.

Kuinkas sitten kävikään? Kleopatra tuki valtaansa viettelemällä roomalaisia kenraaleita yksi toisensa jälkeen, kunnes vuonna 30 eaa. kuningattaren rakastaja Antonius hävisi Rooman sisällissodan Octavianukselle ja Kleopatra koki ajautuneensa umpikujaan. Hän lukkiutui palatsiinsa ja surmasi itsensä myrkkykäärmeen puremalla. 400 vuotta myöhemmin hänen hylätyn palatsinsa upotti maanjäristys.

Ken löysi? Vedenalaiseen tutkimusmatkailuun erikoistunut Franck Goddio löysi palatsin vuonna 1996 Aleksandrian sataman mudasta kuuden metrin syvyydestä. Ranskalainen sankariarkkitehti on paljastanut merten kätköistä monia muitakin hylkyjä ja raunioita.

Räpylät jalkaan: Aleksandrian kirjasto paloi poroksi, mutta Kleopatran palatsin ja Faroksen majakan raunioille pääsee sukeltamaan. Sukelluksia järjestää sukelluskeskus Alexandria Divers. Näkyvyys on kymmentä metriä, ja pinnan alla näkee pylväitä, kivipenkkejä ja sfinksejä. Sukellusopettaja näyttää käsimerkeillä, mitkä esineet ovat egyptiläistä, kreikkalaista ja roomalaista perua (vähän kuin muualla sukeltaessa eri kalalajeja).

Japanin mystinen kivimonumentti

Yonagunin salaperäisillä raunioilla Japanissa. Kuva: Vincent Lou, Flickr CC

Pinnan alla: Yonaguni Monument, Yonaguni-saari, Japani

Maineensa huipulla: Yonaguni-saaren vesissä lymyää 30 metrin syvyydessä inkojen temppeleitä muistuttava porrasmainen rakennus. Joidenkin tutkijoiden mukaan temppeli on louhittu kallioihin esihistoriallisena aikana, peräti 10 000 vuotta sitten, mikä tekisi siitä yhden maailman vanhimmista muinaismuistoista.

Kuinkas sitten kävikään? Muinaistemppeli hukkui viimeisen jääkauden päätyttyä, kun merenpinta kohosi kymmeniä metrejä. Toisten tiedemiesten mukaan monumentti ei ole koskaan uponnutkaan, vaan se on luonnon muovaama geologinen ilmiö. Kiistely jatkuu yhä.

Ken löysi? Paikallinen sukellusyrittäjä Kihachiro Aratake ei ollut uskoa silmiään vuonna 1986, kun hän etsi uusia sukellusmaastoja. Märkäpuvun alla hänen ihonsa meni kananlihalle: syvyyksissä näytti häämöttävän massiivinen kivitemppeli.

Räpylät jalkaan: Kovien merivirtojensa vuoksi alue sopii vain kokeneille sukeltajille. Salaperäisen kivimuodostelman lisäksi syrjäiselle Yonagunille, Japanin läntisimmälle saarelle, sukeltajia houkuttelevat vasarahait.

Port Royal – merirosvojen kaupunki Karibialla

Pinnan alla: Port Royal, Jamaika

Maineensa kukkuloilla: Lukemattomien juottoloidensa, uhkapeliluoliensa ja bordelliensa ansiosta Port Royal tunnettiin nimellä Maailman kieroin kaupunki. Asukkaista pahamaineisin oli kaapparikapteeni Henry Morgan, joka poltti Panaman maan tasalle.

Kuinkas sitten kävikään? Henry Morganista tuli lopulta Port Royalin kuvernööri ja hän siisti kaupungin ripustamalla entiset piraattitoverinsa hirteen. Kesäkuussa 1692 mahtava maanjäristys suisti valtaosan kaupungista mereen ja tappoi puolet sen 6000 asukkaasta.

Ken löysi? Port Royal ei koskaan kadonnut historian kirjoista. Sen vedenalaisia raunioita on tutkittu 1960-luvulta lähtien, ja niiltä löytyneet esineet ovat antaneet tärkeää tietoa elämästä 1600-luvun siirtomaakaupungissa.

Räpylät jalkaan: Hiio hoi! Seudulla voi yhä nähdä hurjasti pukeutuneita piraatteja, sillä Port Royal on merirosvofanien pyhiinvaelluskohde. Paikalliset sukellusoperaattorit järjestävät retkiä kymmenen metrin syvyydessä sijaitseville raunioille.

Dwarka, esikuva tieteisromaanille Sarasvatin hiekkaa

Pinnan alla: Hindujumala Khrisnan kotikaupunki Dwarka, Intia

Maineensa kukkuloilla: Hindumytologian mukaan Visnu-jumalan inkarnaatio Khrisna eli kaupungissa 3000-luvulla eaa. Jumalallisten voimiensa ansiosta hän ehti huikeiden seikkailujensa lomassa pitää tyytyväisenä kaikki 16 000 vaimoaan, joilla jokaisella oli oma temppelinsä Dwarkassa.

Kuinkas sitten kävikään? Perimätieto kertoo Dwarkan hukkuneen kuudesti veden alle ja rakennetun aina uudelle paikalle. Nykyinen Dwarka on 30 000 asukkaan viehättävä pikkukaupunki, yksi Intian pyhimmistä paikoista.

Ken löysi? Alkuperäistä Dwarkaa on etsitty veden alta 1930-luvulta lähtien, ja viimein vuonna 1983 Cambayn lahdelta paljastuivat 4000 vuotta vanhat rauniot. Vuonna 2001 alueelta löydettiin merkkejä entistä muinaisemmista vedenalaisista kaupungeista.

Räpylät jalkaan: Gujaratin osavaltiossa sijaitseville Dwarkan vedenalaisille raunioille järjestetään sukellusreissuja. Matkalukemiseksi kannattaa pakata mukaan Risto Isomäen tieteisromaani Sarasvatin hiekkaa, jossa Cambayn lahden löydöt ovat keskeisessä osassa.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi