Enemmän kuin mitkään muut paikat maailmassa kirjastot kuvastavat ihmisen loputonta tiedon halua. Ja juuri tiedon kaipuu tekee meistä ihmisiä. Kirjastoja voikin hyvin kutsua ihmisyyden symboleiksi.
Maailman upeimmat kirjastot ovatkin todellisia tiedon katedraaleja, joiden rakentamisessa ei ole säästetty vaivaa eikä varoja.
Internet on syrjäyttänyt ratkaisevasti kirjastorakennusten merkitystä, ja kenties jonakin päivänä seikkailemme virtuaalisissa kirjastoissa, joiden ulkonäölle vain mielikuvitus on rajana.
Mutta fyysisetkään kirjastorakennukset tulevat tuskin kokonaan katoamaan. Ne tulevat säilymään paikkoina, joissa tulevaisuuden sukupolvet voivat kokea jotain ainutlaatuista, poimia hyllyltä aavistuksen pölyltä tuoksuvan kirjan, pidellä sitä kädessään, ihmetellä paperia ja painomustetta ja kokea painetun sanan painoarvon, tuntea yhteyden ihmiskunnan ja tiedon yhteiseen historiaan.
Tuhkasta nousi Aleksandrian kirjasto, Egypti
Aleksandrian uusi kirjasto. Kuva: David Stanley Flickr CC
Alkuperäinen Aleksandrian kirjasto perustettiin Aleksanteri Suuren seuraajan, Ptolemaios I:n, toimesta 300-luvulla eaa. Aleksandrian kirjasto oli antiikin ajan suurin ja merkittävin kirjasto.
Aleksandrian kirjaston uskotaan käsittäneen lähes miljoona opusta, kunnes se tuhoutui tulipalossa. Aleksandrian kirjaston tuhon tarkasta ajankohdasta ei ole varmuutta, mutta legendan mukaan kirjasto tuhoutui Julius Caesarin vallattua Aleksandrian 47–48 eaa.
Kirjastojen historia ulottuu toki paljon Aleksandrian kirjastoakin pitemmälle. Jo Sumerin valtakunnassa muinaisessa Mesopotamiassa kerättiin kirjastoihin hallinnollisia tekstejä sisältäviä savitauluja.
Vuonna 2002 Egyptin Aleksandriaan rakennettiin uusi, mahtava kirjasto kunnioittamaan maailman legendaarisinta kirjastoa.
Bibliotheca Alexandrina on matkakohde kaikille, jotka haluavat kunnioittaa sitä ihmiskunnan kollektiivista tietoisuutta, jota kirjat edustavat. Ilman kirjoja emme olisi koskaan kuulleetkaan Aleksandrian kirjastosta.
Lue lisää Egyptistä.
Maailman vanhin julkinen kirjasto: Malatestianan kirjasto, Italia
Keskiajalla luostarien ja yliopistojen yhteydessä sijaitsevat kirjastot oli varattu vain harvojen ja valittujen käyttöön, kunnes vuonna 1452 Pohjois-Italiassa sijaitsevaan Cesenaan avattiin maailman ensimmäinen julkinen kirjasto.
Kirjaston rakentamisesta määräsi itsenäisen kaupungin suojelusta vastannut sotapäällikkö Malatesta Novello. Hän sääti, että kirjaston teokset olivat kaupunkilaisten yhteisessä käytössä ja omistuksessa.
Italialaista varhaisrenessanssia edustava Malatestianan kirjasto on myös vanhin kirjasto, joka on säilyttänyt koskemattomana alkuperäisen asunsa. 44 venetsialaistyylistä ikkunaa tarjoavat täydellisen valaistuksen lukemiseen ja kirjat on kahlittu metalliketjuilla hyllyihinsä.
Malatestianan kirjasto perustettiin ennen kirjapainotaidon keksimistä, kun käsin kopioidut kirjat olivat vielä suunnattoman arvokkaita. Kahlittuja kirjoja luettiinkin hyllyjen vieressä olevien 58 pöydän ääressä.
Kirjasto oli selvästi tärkeä perustajalleen: kuolemansa jälkeen sotapäällikkö Novella on itsekin kuulunut kirjaston kokoelmiin. Hänen hautansa on kirjastossa.
Cesenan turistitoimistosta voi pyytää mukaansa oppaan, joka avaa ovat ikivanhaan kirjastoon komealla vanhalla rauta-avaimella.
Lue lisää Italiasta.
Kun kirjastot eivät olleet rahakysymys: Coimbran yliopiston kirjasto, Portugal
Portugalin Coimbrassa sijaitseva, 1700-luvulla rakennettu Biblioteca Joanina muistuttaa ajasta, jolloin kirjastojen rakentaminen ei ollut rahakysymys.
Kun Portugalin kuningas Juhana V Jalomielinen näki Coimbran kirjaston rakentamiseen varatun budjetin, hän yllätti yliopiston rehtorin iloisesti toteamalla, että budjetti oli turhan vaatimaton. Kirjastosta rakennettiinkin uskomattoman ylellinen.
Portugalin kuninkaalla ei ollut pulaa pikkurahasta: siirtomaasta Brasiliasta oli hiljan löydetty suuret kultavarat.
Upea kirjasto sijaitsee Coimbran yliopiston yhteydessä. Maailman vanhimpiin yliopistoihin lukeutuva Coimbran yliopisto perustettiin Lissaboniin jo vuonna 1290 ja se muutti nykyiselle paikalleen Coimbraan vuonna 1537.
Jos nykyään valitetaan yliopistojen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä, toista oli Coimbran yliopiston kulta-aikoina. Coimbran yliopistolla oli parhaimmillaan oma oikeuslaitoksensa ja vankilansa niskottelevia opiskelijoita ja opettajia varten. Vankila sijaitsi kirjaston alla.
Coimbran kirjaston 250 000 niteen kokoelmalla on yllättävä suojelija: pienet lepakot, jotka ovat asuneet kirjastossa sen perustamisesta asti ja elävät syömällä kirjoja uhkaavia hyönteisiä. Kirjastonhoitajat peittävät edelleen kirjaston huonekalut joka ilta suojellakseen niitä lepakonjätöksiltä.
Lue lisää Portugalista.
Nalle Puhin koti – New York Public Library, New York
Nouseva maailmanmahti Yhdysvallat päätti sivistää itseään kirjojen avulla 1900-luvun vaihteessa. Edustava esimerkki siitä on vuonna 1911 avattu upea, uusklassista beaux-art-tyyliä edustava New Yorkin Public Library.
Viihtyisän Bryant Parkin laidalla sijaitseva kirjaston päärakennus on yksi New Yorkin kauneimmista rakennuksista. Kirjaston komea päälukusali on kahden korttelin mittainen, ja salin kattokin on liki kahdenkymmenen metrin korkeudessa.
New York Public Library kokoelma on maailman suurimpia käsittäen melkein kaiken luettavan mitä voi kuvitella, kuten obskyyrejä taidenäyttelykatalogeja ympäri maailmaa. Ja kirjastonhoitajat kiikuttavat kiltisti kummallisimmatkin toiveet luettavaksi.
New Yorkin Public Libraryn kokoelmien suurin vetonaula on kuitenkin aito Nalle Puh ystävineen. Hellyttävät pehmolelut kuuluivat kirjailija A. A. Milnen pojalle Christopher Robinille, joka toimi Risto Reippaan hahmon esikuva. Nalle Puh ystävineen on nähtävillä kirjaston lastenosastolla.
Lue lisää New Yorkin nähtävyyksistä.
Käsinkirjoitettuja viestejä menneisyydestä: British Library, Lontoo
Prinssi Charlesin mukaan British Library näyttää ulkoa hirviömäiseltä ajospahkalta. Kuva: Rob Glover Flickr CC
British Library sijaitsi pitkään British Museumin yhteydessä, jonka lukusalissa istui pitkiä tunteja muuan Karl Marx tutkiessaan ja kehitellessään teoriaansa historiallisesta materialismista ja sosialismin voittokulusta.
Vuonna 1998 British Library muutti uuteen rakennukseen, jota ei voi kutsua kauniiksi ulkoapäin katsottuna: kirjasto näyttää matalalta tiilibunkkerilta. Prinssi Charles haukkuikin vastarakennettua British Libraryn päärakennusta ”hirviömäiseksi ajospahkaksi”.
Mutta kun astuu sisään, löytää upean kirjaston, jonka ilmavien sisätilojen inspiraationa on toiminut Alvar Aallon arkkitehtuuri. Jo aulassa avautuva suuri, lasinen kirjatorni on näkemisen arvoinen.
Upeinta ovat kuitenkin British Libraryn korvaamattoman arvokas käsikirjoituskokoelma, jonka kohokohdat on kerätty omaan museohuoneeseensa.
Aivan vierestä pääsee konkreettisesti ihailemaan maailman suurimpien nerojen kädenjälkeä. Nähtävänä on niin Da Vincin, Michelangelon, Mozartin, Shakespearen, kapteeni Cookin kuin John Lennoninkin käsin tehtyjä raapustuksia yliviivauksineen.
On uskomatonta, kuinka paljon maailman yhteistä kulttuurihistoriaa mahtuu yhteen huoneeseen kirjainten muodossa. Kynänjäljellään nerot tuntuvat olevan melkein läsnä huoneessa.
Mikä sitten yhdistää kaikkia esillä olevia neroja? Heidän käsialastaan on miltei mahdoton saada selvää.
Lue lisää Lontoon nähtävyyksistä.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
