Maailman seitsemän ihmettä – mitä niistä jäi jäljelle?

Maailman seitsemän ihmettä – mitä niistä jäi jäljelle?

kirjoittaja -
Bruno Girin, Flickr CC

Luulitko, että antiikin seitsemästä ihmeestä on jäljellä vain Gizan pyramidit?

Kairon pyramidit ovat toki ainoa ehjänä säilynyt ihme, mutta monesta muustakin on jäänyt jäljelle kiehtovia merkkejä ja muistoja matkailijoiden iloksi.

Ihmeistä vain yksi on kadonnut jälkeä jättämättä historian hämäriin.

Seitsemän ihmeen listoja oli antiikin aikana itse asiassa useita, tosin suurin osa niistä esitteli melkein samat kohteet. Ne oli tarkoitettu matkaoppaiksi hellenistisen (kreikkalaisen) maailman matkaajille ennen ajan laskun alkua.

Ihmeistä uusin (ja lyhytikäisin) oli Rodoksen kolossi, joka pysyi pystyssä vain puoli vuosisataa. Muut ihmeet olivat hämmästyttävän pitkäikäisiä, selviten läpi vuosituhannen verran maailman myllerryksiä.

Ennen Rodoksen kolossin rakentamista seitsemän ihmeen listalle tavattiin laskea mukaan Babylonian kaupunginmuuriin kuulunut Ishtarin portti. Koristeellisen portin huikea rekonstruktio löytyy Berliinin Pergamon-museosta.

Maailman kahdeksanneksi ihmeeksi on puolestaan kutsuttu mitä kummallisempia paikkoja.

Teksti Antti Helin

Gizan suuri pyramidi, Egypti

Kairon lähellä sijaitsevista pyramideista suurin, Kheopsin pyramidi, on antiikin ihmeistä vanhin ja pitkäikäisin.

Noin 140 metriä korkea pyramidi rakennettiin 2500-luvulla eaa. ja seisoo edelleen pystyssä. Yli 3800 vuoden ajan se oli maailman korkein rakennus, kunnes Lincolnin tuomiokirkko syrjäytti sen vuonna 1311.

Pyramidien rakentaminen hämmästytti jo antiikin kreikkalaisia matkustajia, eikä siitä ole yksimielisyyttä vieläkään, miten ne rakennettiin.

Vieressä seisovat kaksi pienempää pyramidia, jotka rakennettiin Kheopsin pojalle ja pojanpojalle. Lähettyvillä istuskelee arvoituksellinen sfinksi.

On helppo uskoa, että pyramidi pysyy pystyssä niin kauan kuin tämä pallo pyörii.

Mitä jäi jäljelle: Pyramidin sisällä ollut faarao Kheopsin hauta ryöstettiin ilmeisesti jo muutamia vuosikymmeniä pyramidin valmistumisen jälkeen. Vuosituhansien aikana on kadonnut myös pyramidia alun perin peittänyt kalkkikivipäällyste. Kairon esikaupungit kurottavat rakennusmattonsa jo aivan pyramidien edustalle – pyramidien takana alkaa autiomaa.

Kheopsin pyramidia on osuvasti kuvattu ”tyhjäksi ja mykäksi”. Sen koristelu on lähes olematonta: sisältä ei ole löytynyt hieroglyfitekstejä lukuun ottamatta muutamaa rakentajien jättämää grafiittia.

Tämä jättiläinen ei puhu eikä pukahda. Se puhuttelee vain mahtavan kokonsa – ja ikänsä – kautta. On helppo uskoa, että pyramidi pysyy pystyssä niin kauan kuin tämä pallo pyörii.

Lue lisää Egyptin-matkailusta.

Artemiin temppeli, Turkki

Artemiin temppeli sijaitsi nykyisessä Turkissa lähellä kuvassa näkyvää Efesosta. Kuva: Esther Lee, Flickr CC

Kreikkalaiselle luonnon jumalalle Artemiille omistettua temppeliä rakennettiin yli sata vuotta, ja siitä tuli aikansa mahtavin temppeli. Temppeliä kannatteli 127 mahtavaa, veistoksin koristeltua pylvästä. Korkeutta pylväillä oli 20 metriä.

Temppeli valmistui vuoden 350 eaa. paikkeilla ja jo muutamaa vuotta myöhemmin se koetettiin polttaa (kirkonpolttajat eivät siis ole mikään uusi ilmiö). Tuhopolton takana oli muuan Herostratos, joka tavoitteli teollaan mainetta historian lehdillä.

Tuhopolton takana oli muuan Herostratos, joka tavoitteli mainetta historian lehdillä

Rangaistukseksi Herostratokselle säädettiin, ettei hänen nimeään saisi mainita eikä kirjata ylös kuolemanrangaistuksen uhalla. Mutta nimi eli kansan suussa ja rohjettiin kirjata lopulta ylös 300 vuotta myöhemmin.

Temppeli sen sijaan korjattiin entistä mahtavammaksi. Se pysyi pystyssä tuhat vuotta vuoteen 262, jolloin gootit tuhosivat sen.

Mitä jäi jäljelle: Temppelin rauniot löydettiin vuonna 1869, yli 60 vuoden etsinnän jälkeen. Raunioilta löydetyt patsaat vietiin British Museumiin, jossa ne ovat edelleen Efesos-huoneessa.

Temppeli sijaitsi lähellä Efesosta, joka on Välimeren parhaiten säilynyt antiikin ajan raunio. Nyt paikalla seisoo yksinäinen pylväs, joka on pystytetty Artemiin temppelin raunioista kerätyistä kivistä.

Paremman käsityksen Artemiin temppelin mahtavuudesta saa vierailemalla läheisessä Didymassa, jossa on raunioina Apollon temppeli. Antiikin toiseksi suurimmassa temppelissä oli 122 komeaa pylvästä, jotka seisovat edelleen paikoillaan. Didyman oraakkelia pidettiin toiseksi tärkeimpänä heti Delhin oraakkelin jälkeen.

Lue lisää Turkin parhaista matkakohteista.

Halikarnassoksen mausoleumi, Turkki

Halikarnassoksessa, nykyisessä Bodrumissa, sijainnut mausoleumi antoi nimensä kaikille myöhemmille mausoleumeille eli hautamonumenteille.

45 metriä korkea, marmorinen ja äärimmäisen koristeellinen hautakammio rakennettiin Halikarnassoksen kuningas Mausollokselle vuonna 352 eaa.

Mausollos määräsi itse mausoleuminsa rakentamisesta ja sen rakennustyöt saattoi valmiiksi kuninkaan kuoltua hänen vaimonsa (joka oli myös hänen siskonsa) Artemisia.

Bodrumissa sijainnut mausoleumi antoi nimensä kaikille myöhemmille mausoleumeille

Mausoleumi seiso pystyssä kunnioitettavan 1500 vuoden ajan, kunnes sen romahdutti maanjäristys 1300-luvulla.

Loput rauniot hävittivät Johanniittain ritarikunnan ritarit 1400-luvulla, kun he rakensivat mausoleumin raunioiden kivistä oman linnoituksensa Bodrumin satamaan.

Mitä jäi jäljelle: Mausoleumin raunioilta kaivetut massiiviset patsaat ja koristeelliset seinälaatat ovat esillä Lontoon British Museumissa.

Bodrumissa mausoleumista on säilynyt sisäänkäynti Mausolloksen hautakammioon. Paikalla olevalla aukiolla on puutarha ja näyttely mausoleumista.

Mausoleumin kivet ovat komeassa Johanniittain linnoituksessa, joka seisoo edelleen paikallaan Bodrumin satamassa. Kivien joukossa voi edelleen erottaa mausoleumiin kuuluneita marmoriharkkoja.

Lue lisää Turkin-matkailusta.

Faroksen majakka, Egypti

Seitsemästä ihmeestä Faroksen majakka oli kolmanneksi pisimpään säilynyt Gizan pyramidien ja Halikarnassoksen temppelin jälkeen.

Yli sata metriä korkea majakka rakennettiin vuonna 280 eaa. Aleksandrian vilkkaaseen satamaan, jonne purjehtiminen oli erittäin vaikeaa ja vaarallista. Majakan valo näkyi merelle 50 kilometrin päähän.

Majakka oli aikansa korkein rakennus Kheopsin pyramidin jälkeen ja rakennustaiteen ihme. Se pysyi pystyssä yli tuhat vuotta, kunnes sen kaatoivat vuoden 1303 ja 1323 maanjäristykset.

1480-luvulla Egyptin sulttaani käytti raunion kivet omaa nimeään kantavan Qaitbay-linnoituksen rakentamiseen.

Majakan ulkonäöstä on selkeä kuva, sillä siitä kirjoittivat monet aikansa matkaajat.

Mitä jäi jäljelle: Näyttävä Qaitbay-linnoitus seisoo Aleksandrian satamassa täsmälleen samalla paikalla, jolla majakka kohosi.

Vuonna 1994 ranskalaiset arkeologit löysivät Aleksandrian sataman vesistä uponneita palasia majakasta – kukaan muu ei vaan ollut tullut etsineeksi niitä 700 vuoteen. Palaset ovat alle kymmenen metrin syvyydessä, ja niitä voi käydä ihmettelemässä sukeltamalla.

Aleksandrian satama on muutenkin maailman parhaita sukelluskohteita, jos haluaa nähdä vedenalaisia raunioita. Faaroksen majakan lisäksi nähtävänä on Kleopatran palatsin jäänteet.

Toukokuussa 2015 BBC raportoi, että Aleksandriaan suunnitellaan Faroksen majakan rakentamista uudelleen.

Lue lisää Egyptin-matkailusta.

Rodoksen kolossi, Kreikka

”Harvojen käsivarret yltävät sen peukaloiden ympäri ja sen sormetkin ovat isommat kuin useimmat muut patsaat.” Niin kuvasi ensimmäisellä vuosisadalla roomalainen kirjailija Plinius vanhempi Rodoksen kolossin kokoa.

Muuten pronssita rakennetun, 30 metriä korkean patsaan ulkonäöstä tiedetään vähän varmaa. Sillä uskotaan olleen liekkimäinen sadekehä, enkelimäiset kasvot ja puoliavoin suu.

Kolossi on usein kuvattu seisomaan hajareisin Rodoksen sataman suulla, mutta sellainen asento olisi käytännössä ollut miltei mahdoton rakentaa kyseisen kokoiselle patsaalle.

Plinius vanhemman aikaan patsas makasi jo maassa kappaleina. Se oli silti niin vaikuttava näky, että matkailijat saapuivat varta vasten sitä katsomaan.

Auringonjumala Helioasta esittävä, vuonna 290 eaa. rakennettu patsas ehti seistä pystyssä vain reilut 60 vuotta ennen kuin maanjäristys sen kaatoi.

Patsas oli pystytetty saaren suojelusjumalalle juhlistamaan rhodoslaisten selviytymistä syyrialaisten piiritykseltä. Jättimäinen patsas rahoitettiin myymällä syyrialaisten jälkeensä jättämät piirityskoneet.

Rodoslaiset suunnittelivat rakentavansa patsaan uudelleen, mutta Delfoin oraakkeli neuvoi heitä luopumaan suunnitelmasta.

Rodoksen kolossi lepäsi palasi 900 vuoden ajan, kunnes vuonna 654 arabit valtasivat Rodoksen ja möivät patsaan palaset syyrialaiselle kauppiaalle. Tämä rahtasi pronssiosat Syyriaan myytäväksi romumetallina.

Lopulta patsaan osat myytiin romumetallina

Mitä jäi jäljelle: Rodoksella kolossiasta ei ole säilynyt merkkiäkään. Edes sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Pronssisissa syyrialaisissa antiikkiesineissä voi hyvinkin olla jäljellä metallia, josta antiikin suurin patsas oli tehty.

Rodoksen kolossin näkyvä vaikutus on kuitenkin ihmiskunnan viehtymys jättimäisiin patsaisiin. Eikä rakennusinto ole laantunut: jättimäisiä, uskonnollisia patsaita pystytetään aina vain enemmän. Yli satametrisiä patsaitakin on jo olemassa neljä ja Rodoksen kolossia suurempia on yli sata.

Nykypäivän patsaista suurin on Kiinan Lushanissa sijaitseva, 128 metriä korkea Kevättemppelin Buddha.

Parhaiten Rodoksen kolossin tunnelmiin pääsee kuitenkin ihailemalla New Yorkin Vapaudenpatsasta. Se seisoo Rodoksen kolossin lailla meren äärellä päässään kruunu, joka muistuttaa kovasti Rodoksen kolossin päähän kuvattua sädekehää. Ja olihan Rodoksenkin kolossi tavallaan eräänlainen vapauden patsas. Se muistutti rhodoslaisia vapaudesta, jonka he olivat säilyttäneet.

Jos haluaa fiilistellä Rodoksen kolossin kotoa, voi käydä Rio de Janeirossa katsomassa suunnilleen saman kokoista Kristus-patsasta.

Lue lisää Rodoksesta  ja muista Kreikan saarista.

Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Kreikka

Ateenalainen Feidias (490–430 eaa.) oli antiikin Kreikan klassisen kauden kuuluisin kuvanveistäjä, ja hänen mestariteoksensa oli 12 metriä korkea, norsunluusta veistetty Zeuksen patsas.

Patsas istui seetripuisella valtaistuimella, joka oli koristeltu jalokivillä, norsunluulla ja eebenpuulla. Zeuksen hame oli tehty kullasta.

Patsaan ulkomuoto tiedetään 400-luvulla eaa. käytössä olleista kolikoista, joihin se on kuvattu.

Patsas sijaitsi Kreikan Olympiassa, jossa käytiin kerran neljässä vuodessa urheilukilpailut. Tuhat vuotta valmistumisensa jälkeen, vuonna 394 patsas vietiin Konstantinopoliin eli nykyiseen Istanbuliin, jossa se tuhoutui tulipalossa.

Feidiaan toinen kuuluisa työ on Ateenan Akropoliilla sijaitsevaan Parthenon-temppelin koristelu. Se koitui myös hänen kohtalokseen: hän kuvasi erään Athene-jumalatarta kuvaavan veistoksen kilpeen itsensä ja Ateenan hallitsijan Perikleen, mitä pidettiin jumalanpilkkana. Feidias tuomittiin vankeuteen, jossa hän kuoli.

Mitä jäi jäljelle: Feidiaan toinen kuuluisa veistos, Parthenonin temppelin tärkein patsas, massiivinen Athena Parthenos, on sekin tuhoutunut. Siitä on kuitenkin jäljellä joitakin roomalaisten tekemiä kopioita. Niistä parhaana pidetty on Ateenan arkeologisessa museossa esillä oleva Varvakeion Athena.

Feidiaan suunnittelemat, Parthenonia koristaneet Elginin marmoriveistokset ovat puolestaan esillä British Museumissa, josta Kreikka on kiivaasti koettanut saada ne palautettua Ateenaan.

Feidiaan työpaja löydettiin Olympian raunioista 1950-luvulla, ja sieltä kuppi, johon oli kirjailtu: ”Kuulun Feidiaalle.”

Lue lisää Kreikan-matkailusta.

Babylonin riippuvat puutarhat – totta vai tarua?

Seitsemästä ihmeestä vähiten tietoa on Babylonin riippuvista puutarhoista. Tietoa puutarhoista on niin olemattomasti, että niiden olemassaoloakin on ehditty epäillä.

Puutarhojen uskotaan olleen tekovuoria, jotka kaukaa katsottuina näyttivät kuin riippuvan ilmassa.

Perinteisesti riippuvien puutarhojen on ajateltu sijainneen muinaisessa Babyloniassa, jonne kuningas Nebukadnessar II olisi rakennuttanut puutarhat 600-luvulla eaa. muistuttamaan vaimoaan tämän vuoristoisista kotiseuduista. Mutta Babyloniasta ei ole löytynyt mitään arkeologisia todisteista riippuvista puutarhoista.

Tietoa Babylonin riippuvista puutarhoista on niin vähän, että niiden olemassaoloakin on ehditty epäillä

Uudemman teorian mukaan riippuvat puutarhat olisivatkin sijainneet kuningas Sennacheribin hovissa Ninivessä, muinaisen Assyrian pääkaupungissa, 480 kilometrin päässä Babylonista. Sekaannus nimestä olisi johtunut siitä, että Niniveä alettiin kutsua Uudeksi Babyloniksi sen jälkeen, kun Assyria oli valloittanut Babylonian.

Niniven riippuvat puutarhat olisi rakennettu 700-luvulla 120 metrin levyisiksi ja 25 metriä korkeiksi monitasoisiksi terasseiksi, joita pitkin puutarhojen kasteluvesi valui pohjalla oleviin suuriin vesialtaisiin. 80 kilometrin päästä johdettu vesi olisi nostettu riippuviin puutarhoihin kehittyneen vesiruuvin avulla.

Ihmeeksi Niniven puutarhoja olisi kutsuttu paitsi niiden kauneuden, myös niiden nerokkaan kastelujärjestelmän vuoksi. Puutarhat kukoistivat vuoden ympäri kuivassa maassa.

Puutarhat ehtivät kukoistaa vain lyhyen aikaa. Sennacheribin pojanpojan hallituskaudella naapurivaltioiden liitto hyökkäsi Niniveen ja tuhosi sen maan tasalle.

Mitä jäi jäljelle: Babylonissa puutarhoista ei ole jäljellä merkkiäkään. Ninivenissä on sen sijaan jälkiä laajoista kastelujärjestelmistä ja palatsien raunioissa on kuvattuna puutarhoja, samoin assyrialaisten kirjoituksissa. Molemmat rauniokaupungit sijaitsevat Irakissa – Niniven Isisin hallitsemilla alueilla. Ninivenistä esiin kaivettuja patsaita kuten siivekkäitä härkiä oli Mosulin museossa, jonka aarteita Isisin joukot tuhosivat moukarein helmikuussa 2015.

Kommentoi