Maailman seitsemän ihmettä – mitä niistä jäi jäljelle?

Seitsemän ihmettä
Maailman seitsemästä ihmeestä on edelleen olemassa Gizan pyramidit. Mutta monesta muustakin ihmeestä on jäänyt jäljelle kiehtovia muistoja. Kuva: Spencer Davis /Unsplash

Luulitko, että antiikin seitsemästä ihmeestä on jäljellä vain Gizan pyramidit?

Kairon pyramidit ovat toki ainoa ehjänä säilynyt ihme, mutta monesta muustakin on jäänyt jäljelle kiehtovia merkkejä ja muistoja matkailijoiden iloksi.

Ihmeistä vain yksi on kadonnut historian hämäriin täysin jälkeä jättämättä.

Seitsemän ihmeen listoja oli antiikin aikana itse asiassa useita, tosin suurin osa niistä esitteli melkein samat kohteet. Ne oli tarkoitettu matkaoppaiksi hellenistisen (kreikkalaisen) maailman matkaajille ennen ajan laskun alkua.

Ihmeistä uusin (ja lyhytikäisin) oli Rodoksen kolossi, joka pysyi pystyssä vain puoli vuosisataa. Muut ihmeet olivat hämmästyttävän pitkäikäisiä, selviten läpi vuosituhannen verran maailman myllerryksiä.

Ennen Rodoksen kolossin rakentamista seitsemän ihmeen listalle tavattiin laskea mukaan Ishtarin portti, joka oli osa Babylonian kaupunginmuuria. Koristeellisen portin huikea rekonstruktio löytyy Berliinin Pergamon-museosta.

Maailman kahdeksanneksi ihmeeksi on puolestaan kutsuttu mitä kummallisempia paikkoja.

Gizan suuri pyramidi, Egypti

Gizan pyramidi
Gizan pyramidit ovat niin valtavia, että ne ovat kestäneet ajan hampaan ja maanjäristykset. Kuva: Siddhesh Mangela / Unsplash

Kairon lähellä sijaitsevista pyramideista suurin, Kheopsin pyramidi, on antiikin ihmeistä vanhin ja pitkäikäisin.

Noin 140 metriä korkea pyramidi rakennettiin 2500-luvulla eaa. ja seisoo edelleen pystyssä. Yli 3800 vuoden ajan se oli maailman korkein rakennus, kunnes Lincolnin tuomiokirkko syrjäytti sen vuonna 1311.

Pyramidien rakentaminen hämmästytti jo antiikin kreikkalaisia matkustajia, eikä siitä ole yksimielisyyttä vieläkään, miten ne rakennettiin.

Vieressä seisovat kaksi pienempää pyramidia, jotka rakennettiin Kheopsin pojalle ja pojanpojalle. Lähettyvillä istuskelee arvoituksellinen sfinksi.

On helppo uskoa, että pyramidi pysyy pystyssä niin kauan kuin tämä pallo pyörii.

Mitä jäi jäljelle: Pyramidin sisällä ollut faarao Kheopsin hauta ryöstettiin ilmeisesti jo muutamia vuosikymmeniä pyramidin valmistumisen jälkeen. Vuosituhansien aikana on kadonnut myös pyramidia alun perin peittänyt kalkkikivipäällyste. Kairon esikaupungit kurottavat rakennusmattonsa jo aivan pyramidien edustalle – pyramidien takana alkaa autiomaa.

Kheopsin pyramidia on osuvasti kuvattu ”tyhjäksi ja mykäksi”. Sen koristelu on lähes olematonta: sisältä ei ole löytynyt hieroglyfitekstejä lukuun ottamatta kuin muutama rakentajien jättämä graffiti.

Tämä jättiläinen ei puhu eikä pukahda. Se puhuttelee vain mahtavan kokonsa – ja ikänsä – kautta. On helppo uskoa, että pyramidi pysyy pystyssä niin kauan kuin tämä pallo pyörii.

Lue lisää Egyptin-matkailusta.

Artemiin temppeli, Turkki

Turkki rauniot
Artemiin temppeli sijaitsi lähellä Efesosta, joka on Välimeren parhaiten säilynyt antiikin ajan rauniokaupunki. Kuva: Mehmet Turgut Kirkgoz / Unsplash

Kreikkalaiselle luonnon jumalalle Artemiille omistettua temppeliä rakennettiin yli sata vuotta, ja siitä tuli aikansa mahtavin. Temppeliä kannatteli 127 jykevää, veistoksin koristeltua pylvästä. Korkeutta pylväillä oli huimat 20 metriä.

Temppeli valmistui vuoden 350 eaa. paikkeilla ja jo muutamaa vuotta myöhemmin se yritettiin polttaa (kirkonpolttajat eivät siis ole mikään uusi ilmiö). Tuhopolton takana oli muuan Herostratos, joka tavoitteli teollaan mainetta historian lehdillä.

Tuhopolton takana oli muuan Herostratos, joka tavoitteli mainetta historian lehdillä

Rangaistukseksi Herostratokselle säädettiin, ettei hänen nimeään saisi mainita eikä kirjata ylös kuolemanrangaistuksen uhalla. Mutta nimi eli kansan suussa ja rohjettiin kirjata lopulta ylös 300 vuotta myöhemmin.

Temppeli sen sijaan korjattiin entistä mahtavammaksi. Se pysyi pystyssä tuhat vuotta vuoteen 262, jolloin gootit tuhosivat sen.

Artemiin temppeli maailman seitsemän ihmettä
Artemiin temppelistä on Turkissa jäljellä yksi pylväs. Kuva: Ali Gundogdu / Unsplash

Mitä jäi jäljelle: Temppelin rauniot löydettiin vuonna 1869, yli 60 vuoden etsinnän jälkeen. Raunioilta löydetyt patsaat vietiin British Museumiin, jossa ne ovat edelleen Efesos-huoneessa.

Artemiin temppelin paikalla seisoo nykyisin yksinäinen pylväs, joka on pystytetty temppelin raunioista kerätyistä kivistä. Vajaan kolmen kilometrin päässä on Efesos, Välimeren parhaiten säilynyt antiikin ajan raunio.

Kaikkein parhaan käsityksen Artemiin temppelin mahtavuudesta saa kuitenkin vierailemalla Didymassa, jossa on raunioina Apollon temppeli, antiikin ajan toiseksi suurin temppeli.  Temppelissä oli 122 komeaa pylvästä, joiden rangat seisovat edelleen paikoillaan. Didyman oraakkelia pidettiin toiseksi tärkeimpänä heti Delhin oraakkelin jälkeen.

Lue lisää Turkin parhaista matkakohteista.

Halikarnassoksen mausoleumi, Turkki

Borumin linnoitus on rakennettu Halikarnassoksen mausoleumin kivistä. Kuva: Tomasz Czajkowski / Shutterstock

Halikarnassoksessa, nykyisessä Bodrumissa, sijainnut mausoleumi antoi nimensä kaikille myöhemmille mausoleumeille eli hautamonumenteille.

45 metriä korkea, marmorinen ja äärimmäisen koristeellinen hautakammio rakennettiin Halikarnassoksen kuningas Mausollokselle vuonna 352 eaa.

Mausollos määräsi itse mausoleuminsa rakentamisesta ja sen rakennustyöt saattoi valmiiksi kuninkaan kuoltua hänen vaimonsa Artemisia (joka oli myös hänen siskonsa).

Bodrumissa sijainnut mausoleumi antoi nimensä kaikille myöhemmille mausoleumeille

Mausoleumi seiso pystyssä kunnioitettavan 1600 vuoden ajan, kunnes sen romahdutti maanjäristys 1300-luvulla.

Loput rauniot hävittivät Johanniittain ritarikunnan ritarit 1400-luvulla, kun he rakensivat mausoleumin raunioiden kivistä oman linnoituksensa Bodrumin satamaan.

Mitä jäi jäljelle: Mausoleumin raunioilta kaivetut massiiviset patsaat ja koristeelliset seinälaatat ovat esillä Lontoon British Museumissa.

Bodrumissa mausoleumista on säilynyt sisäänkäynti Mausolloksen hautakammioon. Paikalla olevalla aukiolla on puutarha ja näyttely mausoleumista.

Mausoleumin kivet ovat komeassa Johanniittain linnoituksessa, joka seisoo edelleen paikallaan Bodrumin satamassa. Kivien joukossa voi edelleen erottaa mausoleumiin kuuluneita marmoriharkkoja.

Lue lisää Turkin-matkailusta.

Faroksen majakka, Egypti

Herkuleen torni
Faroksen majakka toimi esikuvana antiikin aikana Espanjaan rakennetulle Herkuleen tornille. Kuva: Manuel Torres Garcia / Unsplash

Seitsemästä ihmeestä Faroksen majakka säilyi kolmanneksi pisimpään Gizan pyramidien ja Halikarnassoksen temppelin jälkeen.

Yli sata metriä korkea majakka rakennettiin vuonna 280 eaa. Aleksandrian vilkkaaseen satamaan, jonne purjehtiminen oli vaikeaa ja vaarallista. Majakan valo näkyi merelle 50 kilometrin päähän.

Majakka oli aikansa korkein rakennus Kheopsin pyramidin jälkeen ja rakennustaiteen ihme. Se pysyi pystyssä yli tuhat vuotta, kunnes sen kaatoivat vuoden 1303 ja 1323 maanjäristykset.

1480-luvulla Egyptin sulttaani käytti raunion kivet omaa nimeään kantavan Qaitbay-linnoituksen rakentamiseen.

Majakan ulkonäöstä on selkeä kuva, sillä siitä kirjoittivat monet aikansa matkaajat.

Faroksen majakkaa käytettiin myös esikuvana Espanjassa sijaitsevaan Herkuleen torniin, maailman vanhimpaan yhä pystyssä olevaan majakkaan. 100-luvulla rakennettua Herkuleen tornia on tosin uudistettu sen pitkän hisorian varrella, ja se on ”vain” 50 metriä korkea, kooltaan siis puolet Aleksandrian majakasta.

Qaitbay
Qaitbay-linnoitus seisoo Aleksandriassa Faroksen majakan paikalla. Kuva: Farah Samy / Unsplash

Mitä jäi jäljelle: Näyttävä Qaitbay-linnoitus seisoo Aleksandrian satamassa täsmälleen samalla paikalla, jolla majakka kohosi.

Vuonna 1994 ranskalaiset arkeologit löysivät Aleksandrian sataman vesistä uponneita palasia majakasta – kukaan muu ei vaan ollut tullut etsineeksi niitä 700 vuoteen. Palaset ovat alle kymmenen metrin syvyydessä, ja niitä voi käydä ihmettelemässä sukeltamalla.

Aleksandrian satama on muutenkin maailman parhaita sukelluskohteita, jos haluaa nähdä vedenalaisia raunioita. Majakanpalasten lisäksi nähtävänä on Kleopatran palatsin jäänteet.

Egyptin hallitus on suunnitellut 2000-luvulla Faroksen majakan rakentamista uudelleen.

Lue lisää Egyptin-matkailusta.

Rodoksen kolossi, Kreikka

Rodoksen kolossi on kadonnut jälkiä jättämättä. Sen sijaan Rodoksen vanhaakaupunkia koristaa keskiaikainen ristiritarien linnoitus. Kuva: Philippos Philippou / Shutterstock

”Harvojen käsivarret yltävät sen peukaloiden ympäri ja sen sormetkin ovat isommat kuin useimmat muut patsaat.” Niin kuvasi ensimmäisellä vuosisadalla roomalainen kirjailija Plinius vanhempi Rodoksen kolossin kokoa.

Pronssista rakennetun, 30 metriä korkean patsaan ulkonäöstä, ei tiedetä varmuudella juuri mitään muuta. Sillä uskotaan olleen liekkimäinen sadekehä, enkelimäiset kasvot ja puoliavoin suu.

Kolossi on usein kuvattu seisomaan hajareisin Rodoksen sataman suulla, mutta sellainen asento olisi käytännössä ollut miltei mahdoton rakentaa sen kokoiselle patsaalle.

Plinius vanhemman aikaan patsas makasi jo maassa kappaleina. Se oli silti niin vaikuttava näky, että matkailijat saapuivat varta vasten sitä katsomaan.

Auringonjumala Helioasta esittävä, vuonna 290 eaa. rakennettu patsas ehti seistä pystyssä vain reilut 60 vuotta ennen kuin maanjäristys sen kaatoi.

Patsas oli pystytetty saaren suojelusjumalalle juhlistamaan rodoslaisten selviytymistä syyrialaisten piiritykseltä. Jättimäinen patsas rahoitettiin myymällä syyrialaisten jälkeensä jättämät piirityskoneet.

Rodoslaiset suunnittelivat rakentavansa patsaan uudelleen, mutta Delfoin oraakkeli neuvoi heitä luopumaan suunnitelmasta.

Rodoksen kolossi lepäsi palasina 900 vuoden ajan, kunnes vuonna 654 arabit valtasivat Rodoksen ja möivät palaset syyrialaiselle kauppiaalle. Tämä rahtasi pronssiosat Syyriaan ja möi ne romumetallina.

Lopulta patsaan osat myytiin romumetallina

Mitä jäi jäljelle: Rodoksella kolossiasta ei ole säilynyt merkkiäkään. Edes sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Pronssisissa syyrialaisissa antiikkiesineissä saattaa hyvinkin olla jäljellä metallia, josta antiikin suurin patsas oli tehty.

Rodoksen kolossin näkyvä vaikutus on kuitenkin ihmiskunnan viehtymys valtaviin patsaisiin. Eikä rakennusinto ole laantunut: jättimäisiä, uskonnollisia patsaita pystytetään aina vain enemmän. Yli satametrisiä patsaitakin on jo olemassa viisi ja Rodoksen kolossia suurempia on pitkälti yli toistasataa.

Nykypäivän patsaista suurin on Intian Gujaratissa sijaitseva, 183 metriä korkea Yhtenäisyyden patsas. Vuonna 2018 valmistunut patsas on monta päätä muita pidempi: toiseksi korkeimmalla patsaalla, kiinalaisella Zhongyuanin suurella Buddhalla, on korkeutta 128 metriä.

Parhaiten Rodoksen kolossin tunnelmiin pääsee kuitenkin ihailemalla New Yorkin Vapaudenpatsasta. Se seisoo Rodoksen kolossin lailla meren äärellä päässään kruunu, joka muistuttaa kovasti Rodoksen kolossin päähän kuvattua sädekehää.

Ja olihan Rodoksenkin kolossi tavallaan eräänlainen vapauden patsas. Se muistutti rhodoslaisia vapaudesta, jonka he olivat säilyttäneet.

Jos taas haluaa fiilistellä Rodoksen kolossin koko, voi käydä katsomassa Rio de Janeiron suunnilleen saman kokoista Kristus-patsasta.

Lue lisää Rodoksesta.

Zeuksen kuvapatsas Olympiassa, Kreikka

Eginin marmorit
Feidiaan veistämät Elginin marmorit ovat esillä British Museumissa Lontossa. Kuva: Nicole Baster / Unsplash

Ateenalainen Feidias (490–430 eaa.) oli antiikin Kreikan klassisen kauden kuuluisin kuvanveistäjä. Hänen mestariteoksensa oli 12 metriä korkea, norsunluusta veistetty Zeuksen patsas.

Patsas istui seetripuisella valtaistuimella, joka oli koristeltu jalokivillä, norsunluulla ja eebenpuulla. Zeuksen hame oli tehty kullasta.

Patsaan ulkomuoto tiedetään 400-luvulla eaa. käytössä olleista kolikoista, joihin se on kuvattu.

Patsas sijaitsi Kreikan Olympiassa, jossa käytiin kerran neljässä vuodessa urheilukilpailut. Tuhat vuotta valmistumisensa jälkeen, vuonna 394 patsas vietiin Konstantinopoliin eli nykyiseen Istanbuliin, jossa se tuhoutui tulipalossa.

Feidias tunnetaan myös Ateenan Akropoliilla sijaitsevaan Parthenon-temppelin koristelusta. Se koitui myös hänen kohtalokseen: hän kuvasi erään Athene-jumalatarta kuvaavan veistoksen kilpeen itsensä ja Ateenan hallitsijan Perikleen, mitä pidettiin jumalanpilkkana. Feidias tuomittiin vankeuteen, jossa hän kuoli.

Mitä jäi jäljelle: Feidiaan toinen kuuluisa veistos, Parthenonin temppelin tärkein patsas, massiivinen Athena Parthenos, on sekin tuhoutunut. Siitä on kuitenkin jäljellä joitakin roomalaisten tekemiä kopioita. Niistä parhaana pidetään Ateenan arkeologisessa museossa esillä olevaa Varvakeion Athenaa.

Feidiaan suunnittelemat, Parthenonia koristaneet, Elginin marmoriveistokset ovat puolestaan esillä British Museumissa, josta Kreikka on kiivaasti koettanut saada ne palautettua Ateenaan.

Feidiaan työpaja löydettiin Olympian raunioista 1950-luvulla, ja sieltä kuppi, johon oli kirjailtu: ”Kuulun Feidiaalle.”

Lue lisää Kreikan-matkailusta.

Babylonin riippuvat puutarhat – totta vai tarua?

Pergamon museo
Babylonista säilynyttä Istharin porttia voi ihailla Berliinin Pergamon-museossa. Kuva: Girl with Red Hat / Unsplash

Seitsemästä ihmeestä vähiten tiedetään Babylonin riippuvista puutarhoista. Tietoa on niin olemattomasti, että puutarhojen olemassaoloakin on ehditty epäillä.

Puutarhojen uskotaan olleen tekovuoria, jotka kaukaa katsottuina näyttivät kuin riippuvan ilmassa.

Perinteisesti riippuvien puutarhojen on ajateltu sijainneen jo nimensäkin takia muinaisessa Babyloniassa, jonne kuningas Nebukadnessar II olisi ne rakennuttanut 600-luvulla eaa. muistuttamaan vaimoaan tämän vuoristoisista kotiseuduista.

Paha vain, ettei Babylonista ole löytynyt lainkaan arkeologisia todisteista riippuvista puutarhoista.

Tietoa Babylonin riippuvista puutarhoista on niin vähän, että niiden olemassaoloakin on ehditty epäillä

Uudemman teorian mukaan riippuvat puutarhat olisivatkin sijainneet kuningas Sanheribin hovissa Ninivessä, muinaisen Assyrian pääkaupungissa, 480 kilometrin päässä Babylonista. Sekaannus nimestä olisi johtunut siitä, että Niniveä alettiin kutsua Uudeksi Babyloniksi sen jälkeen, kun Assyria oli valloittanut Babylonian.

Kuningas Sanherib rakennutti pääkaupunkiinsa 700-luvulla eaa. ihmeellisen ja vertaansa vailla olevan palatsin. Sen puutarhat olivat 120 metrin levyisiä ja 25 metriä korkuisia monitasoisia terasseja, joita pitkin kasteluvesi valui pohjalla oleviin suuriin vesialtaisiin. 80 kilometrin päästä johdettu vesi olisi nostettu riippuviin puutarhoihin kehittyneen vesiruuvin avulla.

Ihmeeksi Niniven puutarhoja olisi kutsuttu paitsi niiden kauneuden, myös niiden nerokkaan kastelujärjestelmän vuoksi. Puutarhat kukoistivat vuoden ympäri kuivassa maassa.

Tosin vain lyhyen aikaa. Sanheribin pojanpojan hallituskaudella assyrialaisten valtaan kyllästynyt naapurimaiden liitto hyökkäsi Niniveen ja tuhosi sen maan tasalle.

Mitä jäi jäljelle: Babylonissa puutarhoista ei ole jäljellä merkkiäkään. Ninivenissä on sen sijaan jälkiä laajoista kastelujärjestelmistä, ja palatsien raunioissa on kuvattuna puutarhoja, samoin assyrialaisten kirjoituksissa.

Molemmat rauniokaupungit sijaitsevat nykyisessä Irakissa. Ninivenistä esiin kaivettuja patsaita kuten siivekkäitä härkiä oli Mosulin museossa, jonka aarteita Isisin joukot tuhosivat moukarein helmikuussa 2015.

Jos pidit artikkelista, arvostamme kovasti, jos jaat sen sosiaalisessa mediassa.

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!