Maltalla matkailija on alati historian ympäröimänä. Maltaa sanotaankin ansaitusti maailman suurimmaksi ulkoilmamuseoksi.
Maan värikäs historia ulottuu 7000 vuoden taakse, ja historian kerrostumat näkyvät ympäri saaria.
Maltan strateginen sijainti keskellä välimerta on houkutellut valloittajia, ja Maltaa ovat vuosituhansien saatossa asuttaneet tai hallinneet foinikialaiset, karthagolaiset, roomalaiset, vandaalit, bysanttilaiset, maurit, normannit ja sisilialaiset, johanniittaritarit, ranskalaiset ja englantilaiset.
Matkailijan kannalta kiehtovimmat ajanjaksot Maltan historiassa ovat 3700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kukoistanut megaliittikulttuuri ja Johanniittain ritarikunnan kulta-aika 1500-luvulla.
Kivikauden luolat ja kuparikauden megaliittitemppelit
Maltan ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet nuoremmalla kivikaudella ilmeisesti Sisiliasta noin 5000 eKr. Heistä on jäänyt muistoksi Maltalle saaren vanhin asuinluola Ghar Dalam.
Kivikauden ja pronssikauden väliin sijoittuvalta kuparikaudelta noin 5500 vuoden takaa Maltalla on säilynyt muinaisia megaliittitemppeleitä, jotka kuuluvat maailman vanhimpien rakennusten joukkoon.
Kuparikaudelta on peräisin myös maailman ainoa tunnettu esihistoriallinen maanalainen pyhäkkö, Hal Saflienissa sijaitseva Hypogeum, josta on löydetty yli 7000 vainajan luita.
Maltan megaliittitemppelit kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.
Lue lisää Maltan esihistorian nähtävyyksistä.
Roomalaiset toivat Maltalle kristinuskon
Roomalaiset toivat Maltalle kristinuskon, jota maurit eivät tuhatkunta vuotta myöhemmin onnistuneet korvaamaan islaminuskolla.
Maltalaisen tradition mukaan maltalaisten käännyttämisestä saa kiittää itse Paavalia, jonka Uusi testamentti kertoo haaksirikkoutuneen saarelle (noin 60 jKr.). Paavalin jälkiä Maltalla voi seurata Paavalin grottoon eli luolaan, jossa Paavalin uskotaan Maltalla asuneen.
Roomalaisten jälkeen saarta hallitsivat muun muassa Bysantti, normannit ja Sisilian kuningaskunta, kunnes Espanjan kuningas luovutti Maltan johanniittaritareille vuonna 1530.
Maltasta tulee johanniittaritarien linnoitus
1500-luvulla elettiin aikaa, jolloin Istanbulista johdettu islaminuskoinen ottomaanivaltakunta uhkasi koko kristittyä Eurooppaa. Ottomaanien sulttaani Suleiman Suuri oli valloittanut suurimman osan Unkaria ja vuonna 1929 hänen armeijansa piirittivät Wieniä.
Välimeren laivaliikennettä ja Roomaa suojellakseen Espanjan kuningas luovutti Maltan johanniittaritarien linnoitukseksi.
Johanniittoja alettiin kutsua Maltan ritarikunnaksi, ja Maltaa hallitessaan ottivat useaan otteeseen yhteen ottomaanien kanssa. Kuuluisin taisteluista on Maltan piiritys (englanniksi Great Siege of Malta), jossa ritarit onnistuivat pitämään puoliaan ylivoimaisen kokoista ottomaaniarmeijaa vastaan. Maltalaiset puhuvatkin Suuresta piirityksestä kuin suomalaiset Talvisodasta.
Lue lisää Maltan ritarikunnasta ja Suuresta piirityksestä.
Maltan ritarit antautuivat Napoleonille taistelutta
Ottomaanien uhan päätyttyä ritarikunta alkoi laiskistua, ja ritareista tuli kiinnostuneempia leveästä elämästä kuin ylevästä ritariaatteesta.
Muut Euroopan maat kiinnostuivat strategisella paikalla sijaitsevasta saaresta, ja kun Napoleon vuonna 1798 hyökkäsi Maltalle puolihuolimattomasti matkallaan Egyptiin, laiskanpulskeat ritarit antautuivat taistelutta.
Maltan ritarikunnan valtakausi päättyi, ja ritarit hajaantuivat eri puolille Eurooppaa, osa jäi Maltallekin.
Maltalla ritareista muistuttavat edelleen monet saarivaltakunnan upeimmista nähtävyyksistä.
Englannin alaisuudessa talous lähti nousuun
Ranskalaiset eivät pitkään ehtineet iloita Maltasta: Englannin rakastetuin sotasankari Horatio Nelson piiritti Maltaa jo seuraavana vuonna, ja ranskalainen varuskunta antautui Isolle-Britannialle vuonna 1800.
Maltasta tuli virallisesti Iso-Britannian siirtomaa vuonna 1814. Talous alkoi kohentua ja väestö kasvoi nopeasti.
Toisen maailmansodan koettelemukset
Sodan aikana britit käyttivät Maltaa tukikohtana, ja saaret joutuivat tuhansien ilmahyökkäysten kohteeksi. Rakennuksia tuhoutui ja siviilejä kuoli, mutta Malta kesti. Englannin kuningas Yrjö VI myönsi Maltan kansalle urhoollisuudesta kollektiivisesti Yrjön ristin, jonka kuva on Maltan nykyisessä lipussa.
Toisen maailmansodan koettelemukset olivat kuitenkin niin kovat, että tuhannet maltalaiset lähtivät eri puolille maailmaa. Nykyäänkin heitä asuu yhtä paljon ulkomailla kuin Maltalla.
Malta itsenäistyi vuonna 1964
Sodan jälkeen Englanti panosti Maltan jälleenrakennukseen. Englannin kieli sai toisen virallisen kielen aseman. Lopulta Malta sai ensin itsehallintoaseman ja lopulta itsenäisyyden vuonna 1964. Maasta tuli ensin perustuslaillinen monarkia, mutta kymmenen vuotta myöhemmin perustuslakia muutettiin ja Malta muuttui tasavallaksi.
Teksti Arna Grym
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
