Djemaa el-Fna – tarinankertojien aukio

Djemaa el-Fna – tarinankertojien aukio

kirjoittaja -

Marrakech on Marokon suosituin kaupunkilomakohde – ja Djemaa el-Fna sen sydän. Kerran elämässä löysi eksoottiselta aukiolta paistettuja pässinkiveksiä ja marokkolaisen drag queenin.

Teksti Yaroslava Troynich
Kuvat Ville Palonen

 

Yksi Marrakechin suurimmista arvoituksista on Argana Cafén tarjoilijoiden palvelualttius. Voisi kuvitella, että kuuman veden kippaaminen tuoreilla mintunlehdillä täytettyyn lasiin käy vilauksessa. Silti ketään ei kuulu, vaikka olen tilannut – ja maksanut – kupillisen minttuteetä jo puoli tuntia sitten.

Teekupponen on kuitenkin pelkkä tekosyy kalliissa turistikahvilassa istuskeluun. Kattoterassille kiivetään ihmettelemään kaupungin kuuluisintä nähtävyyttä: alapuolella kuhisevaa tarinankertojien ja käärmeenlumoojien kansoittamaa Djemaa el Fna -aukiota.

Punaisen kaupungin vuosisadat

Djemaa el Fna on Marrakechin vanhankaupungin eli Medinan sydän. Aukion nimi tarkoittaa ”kuolleiden kokousta”, sillä ennen vanhaan paikka toimi julkisten teloitusten näyttämönä. Ajat ovat muuttuneet. Nykyään aukio kuhisee elämää aamuvarhaisesta yömyöhään asti.

Atlasvuorten kupeeseen lähes tuhat vuotta sitten perustetun Marrakechin historia on yhtä värikäs kuin alla levittäytyvä aukio. Marrakech oli sulttaanien hallitseman Marokon kuningaskunnan pääkaupunki ja kamelikaravaanien tärkeä pysähdyspaikka. Se koki Ranskan hallinnon ajan ja inspiroi beat-kirjailijoita, Beatlesia ja Led Zeppeliniä.

Marrakech_Palonen_09

Winston Churchill hehkutti Marrakechin olevan ”maailman kaunein paikka auringonlaskun aikaan”. Muotiguru Yves Saint Laurent taas rakasti kaupunkia niin paljon, että hänen tuhkansakin on siroteltu yhteen suosituimmista nähtävyyksistä, Majorellen puutarhaan. Viimeisen vuosikymmenen ilmiö ovat riadit, vanhat asuinhuoneistot, joita ulkomaalaiset ostajat ovat remontoineet pieniksi designhotelleiksi.

Marrakechin magiikkaa on kuitenkin turha etsiä turistien kansoittaman kahvilan kattoterassilta. On sukellettava aukiolla vellovan väkijoukon sekaan.

Käärmeenlumoojia ja ihmispyramideja

Mehukauppiaat alkavat huutaa kilpaa nähdessään meidät. 37-vuotias Abdellah ohjaa meidät päättäväisesti kymmenien identtisiltä näyttävien mehukioskien välistä kojulle numero 42. Oppaamme on ollut sen kanta-asiakas jo vuosia. ”Numero 42 ei sekoita vettä puristamaansa appelsiinimehuun, kuten jotkut toiset kauppiaat”, mies paljastaa.

Käärmeenlumoojat tanssittavat hampaattomia kobria. Ympärillä hyörii fetsipäisiä muusikoita ja ihmispyramideja kasaavia akrobaatteja.

Iltapäivän viimeiset hetket ovat paras aika kierrellä aukiolla. Djemaa el Fnan karnevaalitunnelma on kiihtymässä täyteen vauhtiin. Käärmeenlumoojat tanssittavat hampaattomia kobria. Ympärillä hyörii fetsipäisiä muusikoita ja ihmispyramideja kasaavia akrobaatteja. Ennustajat kuiskivat salaisuuksia asiakkaidensa korviin, hennatatuointeja tarjoavat naiset ojentelevat koristeltuja käsiään turistin perään. Joku tyrkyttää ketjuun kahlittua apinaparkaa turistin olkapäällä kuvattavaksi.

Marrakech_Palonen_11

Väkijoukon keskellä viiksekäs mies saarnaa kädet villisti heiluen kuin kaatajapappi. Opas kuiskuttaa, että luento käsittelee sukupuolitautien vaaroja. Viereisessä kojussa myyjä kaataa laseihin ”berberien viagraa”, mausteista uutettua potenssijuomaa.

Grillikatoksien hiilloksissa sihisevät pässien kivekset ja muut herkut, mutta ruuastaan tunnetun aukion ylivoimaisesti suosituin alkupala on kulhollinen keitettyjä etanoita. Minulta annos jää kesken, sillä etanat maistuvat mudalta.

Marrakech_Palonen_12

Marokkolainen drag queen

Satapäisen yleisön keskellä kaksi ukkoa kiroilee toisilleen kuin merimiehet. Nokkapokka on marokkolainen versio Kummeli-showsta: toinen miehistä on arabi, joka solvaamisen lisäksi kurittaa berberiä esittävää koomikkokollegaansa tukevalla puukepillä.

Kun uhri on saanut kerättyä yleisöltä parin euron lunnaat, osat vaihtuvat: on arabin vuoro maistaa kapulaa. Välillä katsojilta kerätään rahaa. Yleisö ulvoo naurusta, kun valokuvaaja tarjoutuu maksamisen sijaan ottamaan selkäänsä.

Djemaa el Fna -aukio lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2001. Eräs suurimmista syistä ovat aukion tarinankertojat. He osaavat lumota yleisönsä, sillä jännittävä tarina katkeaa aina ratkaisun hetkellä. Juttu jatkuu vasta sitten, kun kuulijoilta on kerätty riittävästi kolikoita. Juomarahat eivät ole almuja, niiden avulla esiintyjien ikiaikainen perinne pysyy hengissä.

Marrakech_Palonen_13

Pitkästyneen oloinen diiva ilmoittaa juttutuokion hinnaksi hulppeat 300 euroa.

Suurimman yleisön on kerännyt tanssija, joka vatkaa lanteitaan kuin Shakira ja flirttailee estottomasti hunnun raosta säihkyvillä silmillään. Opas selittää tanssijan olevan naiseksi pukeutunut mies. Patakonservatiivisessa maassa kun ollaan, esiintyminen Djemaa el-Fnalla on kielletty oikealta hameväeltä.

Shown jälkeen etsimme tanssijan käsiimme. Haastattelu ei kuitenkaan irtoa pelkästään kohteliaasti hymyilemällä, sillä pitkästyneen oloinen diiva ilmoittaa juttutuokion hinnaksi hulppeat 300 euroa. Haukkoessamme henkeä mies jatkaa näennäisen välinpitämättömästi nenäkarvojensa trimmaamista muovisilla askartelusaksilla.

Marrakechissa hinnoista sopii kuitenkin neuvotella. Lyhyen tinkimisen jälkeen haastattelupalkkio on pudonnut viiteen euroon.

Saamme tietää, että 28-vuotias Reda on kotoisin Hmeria-nimisestä pikkukylästä, josta hänen esittämänsä tanssikin on lähtöisin. Mies on tanssinut 12-vuotiaasta asti.

Olen niin innoissani hänen esityksestään, että minun on saatava tietää, unelmoiko Reda koskaan olevansa nainen. Abdellah suostuu tulkkaamaan viattoman kysymyksen vasta pyydettyäni sitä kolmannen kerran.

Tanssijan naama muuttuu punaiseksi. ”Minulla on vaimo ja lapsia! Olen musiikkiryhmämme tanssija, koska naiset eivät saa esiintyä täällä”, hän jyrisee. ”Perheeni kunnioittaa työtäni, vaikkei se ehkä olekaan maailman hohdokkain. Djemaa el Fna ruokkii meidät. Näinä aikoina emme selviäisi kotikylässä.”

 

 

Marrakechin kauppakujat

Saunomista Marrakechissa

Marokon parhaat matkakohteet