Madeiran levadat

Madeiran levadat

Madeiran levadoiden eli kastelukanavien reunaa on hyvä patikoida upeisiin maisemiin.

Madeira on kuuluisa vaellusreiteistään, joista monet kulkevat pitkin levadojen, kastelukanavien, vartta.

Nimensä levadat ovat saaneet portugalin sanasta levar, kuljettaa. Veradat ovat puolestaan polkuja, jotka ovat kulkeneet levadalta toiselle ja kylien välillä.

Levadojen ja veradojen verkosto toimi vielä 1900-luvun puoliväliin asti saaren tärkeimpänä kulkureittinä.

Madeiralaisten isovanhempien sukupolvi oli vielä nuoruudessaan tottunut kävelemään saaren poikki halutessaan päästä paikasta toiseen.

Madeiran levadojen varsilla on loputtomasti vaellusreittejä

Madeiralla on vaellusmahdollisuuksia on muutaman tunnin helpoista kävelyistä usean päivän vaelluksiin. Madeiran pitkistä vaelluksista upein on nousu Pico Ruivolle, Madeiran korkeimmalle huipulle.

Madeiralla retkeilylle on ominaista se, että vaellusreittejä voi yhdistellä toisiinsa kuin rakennussarjan palasia sen mukaan, minkälaisen reitin haluaa toteuttaa. Levadoja on saarella 1 400 kilometriä, joten mahdollisia vaellusreittejä on lähes rajattomasti.

Millaista on vaeltaa Madeiran levadoilla?

Vaikka valitsisi vain parin tunnin patikoinnin, levadojen varsilla kävellessään tuntee helposti olevansa oikealla seikkailulla. pMaisemat ovat huimaavan upeita – varsinkin kun levadat kulkevat usein aivan rotkon reunalla. Jalkojen alla saattaa olla vain 40 sentin kaistale maata ja vieressä 200 metrin pudotus. Usein turvakaiteena on vain hutera metallivaijeri, joskus ei sitäkään.

Levadat ovat kuuluisia vaelluskäytöstään, mutta niiden pääasiallinen tarkoitus on edelleen kuljettaa vettä viljelyksille ja vesivoimaloihin. Koska ne levadat kattavat valtavan pitkän matkan, niitä ei pidetä yhtä hyvässä kunnossa kuin oman kotikaupungin pururataa. Vain kaikkein suosituimmat reitit on merkitty kunnolla. Levadan kunto ja omat kyvyt kannattaa selvittää hyvin etukäteen, eikä uhkayrityksiin sovi ryhtyä: lähes joka vuosi joku varomaton vaeltaja kuolee Madeiralla.

Mutta ei kannata pelästyä, sillä puutteistaankin huolimatta levadat ovat lähes täydellisiä vaellusreittejä. Ne laskevat ja nousevatkin niin loivasti ja huomaamattomasti, että kävelijä säästyy rankoilta nousuilta. Levadojen tasaisuuteen tuovat vaihtelua kastelukanavalta toiselle nousevat ja laskevat veradat.

Suosituimmilla reiteillä saattaa joskus tuntua siltä, että jalankulkijavirtaa ohjaamaan tarvittaisiin liikennevalot, mutta syrjäisemmillä taipaleilla saa tallustella omassa rauhassaan kuin olisi saaren ainoa asukas.

Mikä on paras aika vaeltaa Madeiralla?

Jos olisi pakko nimetä paras vaellusaika, se olisi touko- ja kesäkuu, kun on Madeiralla paljon kukkivia kukkia ja vesi virtaa vielä vuolaasti talven ja kevään jäljiltä vesiputouksissa. Mutta Madeiralla voi käytännössä vaeltaa ympäri vuoden.

Vinkkejä Madeiran vaelluksille

Älä ikinä lähde vaeltamaan yksin!

Mukana tulee olla reittikartta lyhyelläkin vaelluksella. Helpoille reiteille riittävät Madeiran vaellusoppaista löytyvät vaelluskartat, pitemmille vaelluksille aikovien kannattaa hankkia kunnon kartta. Vaelluskarttoja myydään matkamuistokaupoissa.

Helpoimmat vaellusreitit Madeiralla pystyy kävelemään lenkkareilla – jopa tukevilla retkisandaaleilla – mutta vaelluskengät ovat lähes välttämättömät vaativammilla vaelluksilla. Jos hankkii matkalle uudet kengät, ne pitää totuttaa jalkoihin jo kotimaassa.

Sää vaihtuu vuoristossa hyvin nopeasti, joten vaellukselle pitää ottaa mukaan lämpimiä ja sateelta suojaavia varusteita, vaikka ilma olisi lähtiessä aurinkoinen. Jopa sateenvarjosta on apua, jos ei omista muita sadevarusteita.

Kompassi on hyvä apu Madeiran vaelluksille, muttei välttämätön.

Paitsi että vaellussauva, bordão, saa kantajansa tuntemaan itsensä Taru sormusten herran Gandalf -velhoksi, se on erinomainen apu nousuissa ja laskuissa. Sopivia keppejä löytää matkan varrelta, mutta sauvan kestävyys kannattaa testata kunnolla, ennen kuin sen varaan luottaa koko painonsa jyrkänteen reunalla.

Madeiran sisäosat ovat luonnonsuojelualuetta, joten jos aikoo yöpyä maastossa, leiriytymiseen pitää hakea lupa Secretaria Regionale do Ambiente e dos Recunsos Naturais -toimistosta Avenida Arriagan numerosta 21 A. Passi mukaan. Luvat saa helposti parissa päivässä, mutta ne kannattaa hakea ajoissa, sillä leiripaikoille päästetään vain tietty määrä yöpyjiä. Jos luvan saamisessa kuitenkin ilmenee ongelmia, asiaan voi suhtautua luovalla mielikuvituksella.

Varaa vaellukselle mukaan juotavaa, evästä ja taskulamppu. Reittien varsilla on joskus veden täyttöpisteitä, ja varsinkin ylhäällä vuoristossa levadojen veden pitäisi olla juomakelpoista.

Tarkista ennen matkaa, kattaako matkavakuutuksesi myös patikkaretkellä sattuneet onnettomuudet.

Jos aikoo reitille, jonka varrelle ei pääse bussilla, sinne voi mennä taksikyydillä – tai toisinpäin tilata taksin tulemaan vastaan reitin loppupäähän.

Madeiran vaellusoppaita

Jos aikoo vaeltaa Madeiralla, kannattaa hankkia Madeiran vaellusopas, jollaisia on julkaistu useita. Niissä on kuvailtu tarkasti useita kymmeniä vaellusreittejä.

Suomeksi on julkaistu esimerkiksi Pentti Korpelan Madeira, joka kuvaa noin 40 vaellusreittiä, ja kansainvälinen Madeiran vaellusklassikko, Rolf Goezin Madeira retkeilyopas.