5 x Suomen parhaat hautausmaat

Suomen hautausmaat
Tehtailija Jaakko Pöyryn hauta Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä on Suomen erikoisimpia. Kuva: Antti Helin

Hautausmaat ovat parhaimmillaan uskomattoman kiehtovia matkakohteita, täynnä taidetta ja draamaa. Hietaniemen Hautausmaalta Helsingistä löytyvät monen kuuluisan taiteilijan haudat, ja Porissa sijaitseva Juseliuksen hautakappeli tunnetaan Gallen-Kallelan maalaamista freskoista.

Vaan mistä löytyy Suomen kuuluisimman murhamiehen isälleen takoma risti?

Hietaniemen hautausmaa (Helsinki) – kuin hautakiviin hakattu Kuka kukin on -kirja

Speden hauta on Hietanimen taitelijamäellä.
Speden hauta on Hietanimen taitelijamäellä. Kuva: Antti Helin

Hietaniemen hautausmaan hautakiviä voi lukea kuin Suomen Kuka on kukin -kirjaa. Hautausmaalle on haudattu suurin osa Suomen presidenteistä ja monet kuuluisimmista taiteilijoista.

Hietaniemessä makaavat niin Mannerheim, Akseli Gallen-Kallela, Mika Waltari, Tove Jansson, Alvar Aalto kuin Spede Pasanenkin.

Hietaniemi onkin yksi Helsingin kiehtovimmista nähtävyyksistä: suurelta hautuumaalta voi bongata kuuluisuuksien hautojen lisäksi mitä kummallisempia hautakiviä.

Hietaniemen hautuumaalta voi bongata kuuluisuuksien hautojen lisäksi mitä kummallisempia hautakiviä.

Kaikkein kummallisimman täytyy olla teollisuusmies Jaakko Pöyryn hautakivi: se esittää valtavaa, kullanväristä kynttilää. Muistomerkkiin kuuluu jopa kaksi kynttilän juurella lepäävää puoliksi palanutta tulitikkua.

Taiteilijoita on haudattu etenkin hautuumaan Taiteilijamäeksi kutsutulle osalla. Taiteilijoiden haudoista sympaattisimpia on harmonikkataiteilija Lasse Pihlajamaan hauta: kuolemakaan ei ole erottanut muusikko haunuristaan.

Lisäväriä hautuumaalle antaa sen sijainti Hietaniemen uimarannan vieressä. Mikä kontrasti! Ovathan hiekkarannat – ja etenkin juuri Hietaniemen ranta – nuoruuden ja hedonismin, bakkanaalin ruumiinpalvonnan pyhättöjä. Ja vieressä makaa maan alla kalman kuolleita ruumiita.

Nuoruus ja kuolema. Kuinka taiteellista! Kuinka symbolistista!

Lue lisää Helsingistä.

Juseliuksen mausoleumi (Pori) – Gallen-Kallelan mestarityö

Porin Käppärän hautausmaalla sijaitsee Gallen-Kallelan freskoin koristelema Juseliuksen mausoleumi. Suomessa eikä Pohjoismaissa ole vastaavaa, yksityishenkilölle rakennettua mausoleumia.

A. Jusélius oli porilainen teollisuuspohatta, joka suri tuberkuloosiin nuorena kuollutta tytärtään Sigridiä niin syvästi, että päätti rakennuttaa tälle mausoleumin.

Juseliuksen mausoleumi on Pohjoismaiden ainoa yksityishenkilölle rakennettu mausoleumi.

Vain paras oli Juseliukselle kyllin hyvää. Mausoleumin piirsi aikansa johtava kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck ja sen freskot maalasi Akseli Gallen-Kallela.

Upeat freskot alkoivat kuitenkin nopeasti kärsiä kosteusvaurioista. Lopulta ne maalasi uudelleen Gallen-Kallenin poika Jorma, joka kuoli Talvisodan ensimmäisinä päivinä.

Käppärän hautausmaan muihin nähtävyyksiin kuuluvat useiden porilaisten teollisuuspohattojen sukuhaudat sekä kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema suihkuallas Tyttö, lintu ja kala. Tukiainen tunnetaan parhaiten Helsingissä sijaitsevasta Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta.

Lue lisää Porista.

Kalevankankaan hautausmaa (Tampere) – Juicen haudalla

Kalevankankaan hautausmaalle Tampereelle on haudattu Juice Leskinen. Tekeekö se Kalevankankaasta Suomen version Pariisin Père-Lachaisen hautuumaasta? Juicen hautakivi on ainakin Jim Morrisonin vastaavaa mahtavampi. Monumentti koostuu kahdesta kivestä, kuin muistona kappaleesta Kaksoiselämää.

”Yksinäisyys ympärillä joskus ottaa hahmon ihmisen / Tiedän mitä haluan tiedän miten vähään kykenen.”

Kivet ovat ropeloiset kuten oli Juicen persoonakin.

Hautaan on kirjoitettu: Juhani Juice Leskinen 1950 2006. Vain seitsemän viikkoa ennen kuolemaansa muusikko oli lisännyt lempinimensä ihan virallisiin kirkonkirjoihinkin.

Juicen lisäksi Kalevankankaan hautausmaalle on haudattu useita Tampereella vaikuttaneita kirjailijoita kuten Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner ja Lauri Viita.

Hautausmaalle astellaan läpi komean, vuonna 1937 rakennetun portin, jonka on koristellut kuvanveistäjä Gunnar Finne (Finnen kuuluisimpia teoksia on nykyisin Viipurin Monrepos’n puistossa sijaitseva Suomen itsenäisyyden leijona).

Kalevankankaan hautausmaalla käytiin Suomen sisällissodan verisimpiä taisteluita.

Kalevankankaan hautarauha koki pahan kolauksen kiirastorstaina 28. maaliskuuta 1918, kun hautausmaa joutui osaksi Suomen sisällissodan verisimpiä taisteluita. Valkoisten osasto juuttui hautausmaalle ja kärsi kovia tappioita.

Hautausmaalla ja sen ympäristössä Kalevankankaalla kaatui 200 valkoista ja satakunta punaista taistelijaa.

Hautausmaalla on sisällissodan valkoisten vainajien muistomerkki.

Lue lisää Tampereesta.

Vanha hautausmaa (Rauma) – kaunein kappeli

Kordelinin kappeli Rauman vanhalla hautausmaalla.
Kordelinin kappeli Rauman vanhalla hautausmaalla. Kuva: Antti Helin

Rauman vanha hautausmaa on jo muutenkin kaunis ja tunnelmallinen paikka, mutta erityiseksi sen tekee Kordelinin kappeli.

Liikemies ja kulttuurin tukija Alfred Kordelinin muistoksi tehdyn kappelin suunnitteli Lars Sonck, yksi merkittävimmistä jugendkauden arkkitehdeistamme. Kappelin edessä seisovat upeat portaaliveistokset ovat kuvanveistäjäsuuruuden Emil Wikströmin käsialaa.

Lars Sonck tunnetaan parhaiten tietenkin upeasta Tampereen tuomiokirkosta, ja Emil Wikström Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat-patsaista.

Kappelin katonreunasta kurkkii kuvanveistäjä Gunnar Finnen pikkupiruja.

Kun auringonvalo osuu Wikströmin sureviin hahmoihin, on vaikuttavampaa näkyä vaikea kuvitella.

Kappeli itsessään on hillityn yksinkertainen ja kaunis. Lars Sonck on kuitenkin lisännyt mukaan myös aavistuksen jugendin henkeen sopivaa ilkikurisuutta: kappelin katonreunasta kurkkii kuvanveistäjä Gunnar Finnen tyylittelemiä pikkupiruja.

Kappelin kryptassa on Kordelinin hyvä levätä, pilke silmäkulmassa.

Ylistaron hautausmaa – sankarihautausmaan antisankari

ylistaron hautausmaa
Ken on tuonut kukkia murhamiehen haudalle? Kuva: Antti Helin

Ylistaron sankarihautausmaalla Pohjanmaalla makaa sankareiden joukossa myös yksi Suomen suurimmista antisankareista. Puukkojunkkari Matti Haapoja (1845–1895) oli Suomen historian kuuluisimpia – ja kiehtovimpia – murhamiehiä.

Haapojan murhiksi on todistettu kolme, mutta hänen uskotaan syyllistyneen ainakin kymmeneen miestappoon.

Haapojan legenda syntyi, kun hän onnistui karkaamaan neljästi Turun Kakolan vankilasta, minkä jälkeen hänet lähetettiin rangaistusvangiksi Siperiaan. Sieltäkin hän karkasi takaisin Suomeen.

Murhamies Haapojan luuranko tervehti rikosmuseon vieraita vuoteen 1995 asti.

Haapoja saatiin uudestaan kiinni ja hän lusi lopun elämäänsä Kakolassa. Viimeisinä vuosinaan Haapoja ystävystyi vankien auttajan Matilda Wreden kanssa. Vankilassa hurja murhamies takoi isänsä muistoksi ristin, jonka Wrede vei tämän haudalle Ylistaroon.

Kun Haapoja lopulta itse kohtasi viikatemiehen, ei häntä suinkaan haudattu, vaan ruumis annettiin lääketieteen opiskelijoiden käyttöön.

Opiskelijoiden aikansa tutkittua suuren rikollisen ruumista vietiin Haapojan luuranko näytteille Helsingin rikosmuseoon. Siellä Haapojan luuranko tervehti tarkkaan valittuja museovieraita vuoteen 1995 (Keskusrikospoliisin päämajassa sijaitsevaan museoon eivät edelleenkään pääse kuin kutsuvieraat), jolloin murhamies vihdoin pääsi Ylistaron hautausmaan lepoon, sata vuotta kuolemansa jälkeen.

Haapoja haudattiin isänsä viereen, itse takomansa ristin luokse.

Ristissä lukee: ”Muistoksi toimittanut hänen poikansa mies fangiuudensa ajaalla.”

Lue lisää Pohjanmaasta.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

1 KOMMENTTI

  1. Kiitos tästä mielenkiintoisesta kirjoituksesta, rakastan vierailuja hautausmailla. Hietaniemen hautausmaa on kyllä seuraava vierailukohde, kun käyn Helsingissä. Haluan ehdottomasti nähdä, millaisia hautakiviä on laitettu Suomen entisille presidenteille, Tove Janssonille ja muille julkisuuden henkilöille.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi