Karman kyydissä – pikaopas Thaimaan kulttuuriin

thaimaa-kulttuuri
Tosimies ei lähde kotoaan minnekään ilman useamman amuletin suojaa.

Thaimaan kulttuuriin pääsee tutustumaan jo taksikyydissä Suvarnabhumin lentokentältä Bangkokin keskustaan. Kun pitää silmänsä auki huomaa, että Thaimaan kulttuuri on kiehtova ja paljon eksoottisempi kuin luulisikaan.

Teksti Antti Helin

”Sawatdii kap”, taksikuski tervehtii, sulloo matkatavarat takakonttiin ja kaasuttaa liikenteen sekaan. Paino on sanalla kaasuttaa.

Kuski polkee vuorotellen kaasua ja jarrua taksin puikkelehtiessa hitaampien autojen välissä. Auto nykii eteenpäin raivopäisellä vauhdilla ja läheltä piti -tilanteet seuraavat toisiaan.

Mutta pelkääminen on turhaa. Sillä pohjimmiltaan tässä ollaan karman kyydissä. Ne kuolevat ja loukkaantuvat, joiden kuuluukin.

Jo taksikyydissä Suvarnabhumin lentokentältä Bangkokin keskustaan pääsee tutustumaan Thaimaan kulttuuriin. Sillä taksi ei ole pelkkä viaton liikkumaväline, vaan peili, joka heijastaa thaimaalaista yhteiskuntaa.

Pidä siis matkan aikana silmäsi auki – jos uskallat.

Automatkan turvallisuuteen voi toki vaikuttaa monilla tavoilla, mutta turvavyöt eivät ole yksi niistä. Siksi vöitä on turha etsiä takapenkiltä.

Ihmisen elämää määrää hänen karmansa, joka on edellisessä ja tässä elämässä ansaittujen hyvien ja pahojen tekojen summa (lue lisää karman käsitteestä buddhalaisuudessa).

Thaimaalainen amuletti suojaa onnettomuuksilta

thaimaa-kulttuuri
Munkkikin voi käydä tutustumassa amulettikauppiaan valikoimaan.

Kuskin ja matkustajien huonon karman lisäksi onnettomuuksia aiheuttavat pahantahtoiset henget. Niiden varalta kuskin paidan alla saattaakin hyvin olla maaginen tatuointi.

Jos kuski on todellinen tatuointiafficionado, buddhalaisen munkin siunaaman tatuoinnin tehoa on voitu tehostaa entisestään erikoismusteella, johon on sekoitettu yrttejä, liskonnahkaa ja onnettomuudessa kuolleen ihmisten poskirasvaa.

Todennäköisesti kuskilla myös roikkuu kaulallaan tai vyötäröllään jonkin sortin suojelusamuletti. Se voi olla Buddhan-kuva, pikkuruinen fallossymboli tai vaikka palanen dinosauruksen luuta.

Jos amuletti on valtava riipus, se lienee peräisin Nakhon Si Thammaratin luostarista, joka myy vuosittain miljoonien eurojen arvosta amuletteja.

Arvovaltaisen munkin Luang Phor Khoonin siunaamiin amuletteihin on raapustettu sellaisia syvällisiä mietelauseita kuin ”Minä rakastan sinua” ja ”Toivon, että rikastut”.

Taksikuskit suosivat etenkin amulettia, johon on kirjoitettu: ”Aja hitaasti.”

Kaiken takana on kasvojen säilyttäminen

Kuski kaahaa nasta laudassa, sillä mitä nopeampi hän on, sitä kovempi jätkä hän on. Ja koko thaimaalainen yhteiskunta rakentuu asukkaidensa suurten ja haavoittuvaisten egojen ympärille.

Älä siis edes kysy kuskilta, voisiko hän kenties hieman hidastaa, sillä silloin kuski ”menettäisi kasvonsa”. Se on pahinta, mitä thaimaalaiselle voi tapahtua.

Thaimaalaiset menevät äärimmäisyyksiin omien ja toistensa kasvojen säilyttämisessä. Esimerkiksi yökerhojen on Thaimaassa vaikea valita asiakkaitaan ”pärstävipin” perusteella: joku saattaisi loukkaantua.

Ja henkinen loukkaantuminen johtaa helposti fyysisiin kolhuihin.

Jos thaimaalainen menettää kasvonsa, hän saattaa myös menettää täydellisesti itsehillintänsä. Se selittää, miksi thaimaalaisista lehdistä voi päivittäin lukea uutisia järjettömistä väkivallanteoista, jotka eivät muuten tuntuisi sopivan lainkaan yhteen rauhaa ja myötätuntoa korostavan buddhalaisen uskon kanssa.

Mutta niin kauan kuin arvon taksikuskiamme ei ole loukattu, hän on todennäköisesti maailman hymyilevin ihminen.

”Mai pen rai” – ei sen väliä

Koska kaikilla on suuri ego, omaa egoaan ei sovi tuoda liian voimakkaasti esiin. Niinpä thaimaalaiset pyrkivät antamaan itsestään aina lempeän, ystävällisen ja iloisen vaikutelman.

Toisten huomioon ottaminen on thaimaalaisuuden peruspilareita, ja keskinäisen kanssakäymisen on oltava hauskaa.

Niinpä onkin vaikea kuvitella baskeripäistä thaimaalaisopiskelijaa analysoimassa toveriensa kanssa Baudelairin runoja punaviinilasin ääressä. Sen sijaan opiskelijaporukka tyhjentää pullollisen viskiä soodaan sekoitettuna ja vitsailee valomerkkiin asti.

Vaikeita kysymyksiä ei esitetä, vaan ne kuitataan lauseella mai pen rai, ei sen väliä.

Koska buddhalaisuuden mukaan kaikki on jatkuvasti liikkeessä, myös thaimaalainen kulttuuri on hyvin joustava. Mikään periaatekysymys ei ole niin tärkeä, ettei siinä voisi taipua yleisen tai oman edun nimissä.

Siksi poliitikkojen on helppo kääntää takkia ja poliisien ottaa parin euron arvoinen lahjus liikennerikkojalta. Sellaista asiaa ei olekaan kuin absoluuttinen totuus, vaan kaikki riippuu asiayhteydestä.

Onko Thaimaa hymyjen maa?

Thaimaalaiset ovat päälle päin hyvin suvaitsevaisia – paheksumista osoittamallahan saisi vain jonkun menettämään kasvonsa.

Suvaitsevaisuutta ja empaattisuutta lisää myös buddhalainen oppi uudelleen syntymästä. Elämien loputtomassa ketjussa jokaiselle jää jossain vaiheessa musta pekka käteen – ja seuraavaan elämään saattaa syntyä vaikkapa ladyboyna.

Näin siis silloin, kun ollaan kasvokkain kanssakäymisessä. Selän takana hymyjen maassa osataan olla hyvinkin ilkeitä. Kasvoille ei saa sylkeä, mutta selkään sopii puukottaa.

Itse asiassa hymyjen maassa tunnetaan monta erilaista hymyä, joita thaimaalaiset osaavat lukea kuin eskimot lunta.

Kolmentoista tunnetuimman hymyn joukossa ovat muun muassa surumielinen yim sao ja mitä-minä-sanoin-hymy yim yaw . Jos hymyilijä haluaa osoittaa olevansa eri mieltä, hän väläyttää yim thak thaan.

Ja kun tilanne on niin huono, ettei siihen auta enää muukaan kuin hymyileminen, valahtaa kasvoille yim yae-yae-hymy.

Thaimaa on monikulttuurinen maa

On tietenkin harhaanjohtavaa puhua yleisesti thaimaalaisista. Suurin osa maan asukkaista kuuluu toki etniseen ja kielelliseen tai-heimoon, mutta se on hyvin moninainen ryhmä, joka on levittäytynyt Thaimaan lisäksi Myanmariin, Laosiin ja Etelä-Kiinan Yunnaniin.

Bangkokin ylä- ja keskiluokka koostuu pitkälti Thaimaahan aikojen kuluessa muuttaneiden kiinalaisten perillisistä, jotka puhuvat thaita ja ovat muutenkin sulautuneet valtakulttuuriin.

Koillisthaimaalaiset – joita on kolmasosa kaikista thaimaalaisista – ovat puolestaan etnisesti laoja.

Pohjoisessa näkyvät ja kuuluvat ikivanhat lanna- ja shan-kulttuurit ja vasta viime vuosisadan puolella alueelle muuttaneet vuoristokansat. Etelä-Thaimaan asukkaat ovat alun perin olleet islaminuskoisia malaijeja.

Ja äskeinen on vain karkea jako. Jos mentäisiin yksityiskohtiin, thaimaalaiset voisi jakaa yli sataan etniseen ja kielelliseen ryhmään.

Jos sellaista ihmistä on olemassakaan kuin pesunkestävä ”thaimaalainen”, niin häntä pitäisi etsiä Ayutthayasta ja ympäröivän tasankomaan halki kulkevan Chao Phraya -joen varrelta. Kaikista thaimaalaisimmat thaimaalaiset ovat joenvarren ihmisiä.

Vesi onkin edelleen tärkeä elementti thaimaalaisessa kulttuurissa. Ihmiset pitävät esimerkiksi puhtaudestaan lähes hysteerisen hyvää huolta.

Niinpä hikisinä ja epäsiisteissä vaatteissa liikkuville turisteille on varattu oma kutsumanimensä: farang kii nok, linnunpaskalänkkäri.

Jos lempinimessä on jotakin lohdullista, niin se, että thait uskovat päähän herahtaneen linnunkikkareen tuovan hyvää onnea.

Buddha ja henkien talot

Henkitalo voi olla pieni ja vaatimaton...
Henkitalo voi olla pieni ja vaatimaton…

Oletkin jo varmaan huomannut, että taksin etupeilistä riippuu joulukuusellisen verran koristeita. Ne periytyvät ajalta, jolloin thaimaalaiset liikkuivat autojen sijaan veneillä pitkin kaupunkiensa kanavia.

Veneiden henget asustavat veneiden kärjessä ja niitä lepytellään kokkaan kiedotuilla liinoilla ja kukkaseppeleillä. Autoista henget ovat löytäneet itselleen uuden asuinpaikan konelaudalta.

Taksin ”alttarin” on siunannut munkki, ja taksi on vihitty käyttöön astrologisten tähtikarttojen määräämänä päivänä. Jos taksin rekisterinumerossa on yhdeksikkö, voit henkäistä helpotuksesta. Olet turvallisissa käsissä: numero yhdeksän on Thaimaan tärkein onnennumero.

Vaikka taksikuski osaisikin puhua englantia ja hän olisi viettänyt muutaman viikon elämästään munkkinoviisina buddhalaisessa luostarissa, kuten suurin osa thaimaalaisista miehistä, hänen kanssaan kannattaa tuskin ryhtyä keskustelemaan buddhalaisten uskonkappaleiden filosofisista hienouksista.

Thaimaalaisten usko on hyvin käytännönläheistä. Harva tavoittelee valaistumista. Sen sijaan on tärkeää hankkia hyvää karmaa seuraavaan elämään.

Hyvää karmaa saa esimerkiksi uhraamalla ruokaa aamukierroksellaan olevien munkkien rukouskulhoihin. Munkit eivät muuten ole kerjuulla, vaan lahjoittamassa laupeudentyönään ihmisille mahdollisuuden hyviin tekoihin.

Jos thaimaalainen ei saa herättyä munkkien aamukävelyä varten, hän voi aina ostaa supermarketista valmiiksi täytetyn lahjoitusämpärin ja kiikuttaa sen temppeliin.

Ämpärin sisältämät kynttilät auttavat valaistumaan, lääkkeet lupaavat hyvää terveyttä ja kukat tuovat kauneutta. Temppeleihin lahjoitettu raha lisää vaurautta.

Buddhalaisten temppelien lisäksi thaimaalaiset käyvät rukoilemassa myös brahmalaisissa pyhätöissä. Niistä saa apua nykyhetken ongelmiin, kuten edessä olevaan tenttiin tai isoäidin rytmihäiriöihin. Välillä pistäydytään varmuuden vuoksi myös kiinalaisissa temppeleissä uhraamassa esi-isille, sillä onnensa kanssa ei parane riskeerata.

Buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja esi-isien palvontaan sekoittuu lisäksi aimo annos ikiaikaista animismia eli uskoa siihen, että maailmaa asuttavat ihmisten lisäksi sekä hyvät että pahat henget.

Niinpä jokaisen pilvenpiirtäjänkin eteen on pystytetty henkitalo, jossa asuu talon suojelushenget isoisä- ja isoäitihenki.

Henkitalon löytää yleensä myös temppelien edestä. Kokeneet munkit ovatkin parhaita manaamaan terveeksi henkien riivaamia ihmisiä ja karkottamaan vanhoista taloista kummituksia.

Henget ovat läsnä maailmassa luonnollisesti, mutta aaveet syntyvät, kun joku kuolee väkivaltaisesti. Kyselyiden mukaan 80 prosenttia thaimaalaisista uskoo yliluonnolliseen.

Uskonasioiden sijaan taksikuskin kanssa saakin todennäköisesti viritettyä mielenkiintoisen keskustelun aaveista – ajaahan mies varmasti myös yövuoroja.

Jos taksikuski siis kertoo kummitustarinan, sille ei kannata nauraa vaan nyökytellä kauhistuneena päätään. Tarinankertoja on täysin tosissaan: lähimetsässä lentelee nälkäisiä irtopäitä ja hänen isoisänsä aave tanssahtelee vanhan kotitalon ullakolla.

Miksi porn on suosittu thaimaalainen nimi?

henkien-talo
…tai suuri ja mahtava, kuten Erawan Shrine yhdessä Bangkokin vilkkaimmista risteyksistä.

Entä mitä voimme päätellä kuskin ulkonäöstä?

Maanantaina kuskilla on mahdollisesti päällään keltainen paita. Sillä hän osoittaa kunnioitustaan Thaimaan valtaistuimella lähes 70 vuotta istuneelle kuninkaalle Bhumibolille.

Jos rattia puristavan käden pikkurillin kynsi on kasvanut pitkäksi, kuski haluaa näyttää sillä, ettei hän ole mikä tahansa maajussi tai rakennustyömies, vaan siistissä sisätyössä.

Thaimaa on tiukka luokkayhteiskunta, jossa ihmisen arvo määräytyy hänen asemansa mukaan. Ja sehän sopii kuskille, sillä jos hän nyt hymyilee tarpeeksi, hän saattaa jo seuraavassa elämässään ajaa omaa Mersua.

Monet myös uskovat, että pitkä pikkurillinkynsi tasapainottaa kehon energiavirtoja.

Jos taas kuskin poskiluomesta rehottaa tukku pitkiä karvoja, ne ovat saaneet jäädä paikoilleen, koska ne ovat onnenkarvoja.

Perillä ollaan – ja hengissä. Sepä olisikin ollut kohtalo, jäädä loukkuun vieraalle maalle kolarin runnomana kummituksena.

Taksikuski ojentaa käyntikorttinsa ja tarjoutuu ajamaan seuraavana päivänä Bangkokin nähtävyyksille. Hienotunteisuutta sen kortin käsittelyn kanssa!

Älä ainakaan tunge sitä puoli huolimattomasti takataskuusi. Korttiin tiivistyvät antajansa kasvot. Puhuteltaessa kuski on kertonut vain lyhyen lempinimensä, mutta kortissa lukee hänen todellinen, pitkä ja äärimmäisen koukeroinen nimensä.

Vaikka kortissa lukisikin porn, se ei tarkoita, että kuski on alan miehiä. Monissa thaimaalaisissa nimissä esiintyvä sana tarkoittaa siunattua. Niinpä Porn Massagestakin saattaa saada ihan säntillistä hierontaa.

Kuski ehdottaa todennäköisesti vierailukohteeksi Smaragdi-Buddhan temppeliä, Siam Squaren ostoskeskuksia tai Ayutthayan rauniokaupunkia.

Jos ehdit kuitenkin jo kiinnostua thaimaalaisen kulttuurin oudoista puolista, voit myös pyytää kuskia ajamaan 110 kilometrin päässä Bangkokista sijaitsevalle temppelille Wat Prommanee.

Halukkaat pääsevät siellä hautaamaan itsensä elävältä arkkuihin – parin minuutin ajaksi. Symbolisesti he kuolevat ja syntyvät uudelleen. Halukkaita riittää: temppelissä käy viikoittain 2 000 ihmistä pikahaudattavana.

Munkkien mukaan hautajaisseremonia vapauttaa osallistujat pahasta karmasta ja saa heidän toiveensa toteutumaan jo tässä elämässä. Kaupan päälle saa kolme onnennumeroa, joita voi käyttää lotossa.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!