Bangkok – Smaragdi-Buddhan temppeli

Bangkok – Smaragdi-Buddhan temppeli

kirjoittaja -
Bangkok Suuri palatsi

Wat Phra Kaew eli Smaragdi-Buddhan (Emerald Buddha) temppeli on Bangkokin tärkein nähtävyys ja koko Thaimaan pyhin paikka. Temppelissä majailee pieni, vihreä mies, koko Thaimaan sielu.

Teksti Antti Helin
Kuva TAT

Viisi metriä korkeat demonit ottavat vierailijan vastaan, kun hän astuu Wat Phra Kaeota suojaavien muurien sisään. Ne suojelevat temppeliä – ja sen kalleinta aarretta – pahoilta hengiltä.

Kulkijalta saattavat tosin jäädä demonit huomaamatta, niin kultaisina temppelirakennukset hehkuvat, kun auringonsäteet taittuvat seiniä peittävistä miljoonista pienistä peilinpalasista. Tällaista loistoa kokee harvassa paikassa maailmassa.

Mutta jos peileihin katsoo aivan läheltä, pääsee kurkistamaan loiston taakse: peilinpalasista näkee itsensä hajonneena satoihin epäjärjestelmällisiin sirpaleisiin. Buddhan opeilla oman mielensä palaset pitäisi kai saada takaisin paikoilleen.

Smaragdi-Buddhan temppeli on Bangkokin vastine Pariisin Eiffel-tornille ja Pekingin Kielletylle kaupungille.

Wat Phra Kaew ei ole vain Thaimaan näyttävin turistinähtävyys, Bangkokin vastine Pariisin Eiffel-tornille tai Pekingin Kielletylle kaupungille. Se on myös maan pyhin ja tärkein rakennus.

Sisäänkäynnistä suoraan edessä on säihkyvien pylväiden tukema rakennus, jonka monikerroksista kattoa koristavat sirot, kultaiset linnunnokat ja pyhän Naga-käärmeen päät. Ne tuntuvat ankkuroivan rakennuksen suoraan taivaisiin.

Se on Smaragdi-Buddhan temppeli, jonka sisällä istuu lootusasennossa Thaimaan pieni, mutta maaginen sydän.

Smaragdi-Buddha on koko Thaimaan arvoituksellinen sielu

Wat Phra Kaew’n pyhimmästä pyhimmässä salissa istuu korkealla valtaistuimellaan Smaragdi-Buddha ympärillään kultaisten seremoniasateenvarjojen metsikkö. Patsas on niin korkealla, että sen kasvojen ilme jää arvoitukseksi. Tuijottaako Smaragdi-Buddha eteensä totisena, vai hymyileekö hän valaistuneen autuaasti? Saattaisiko hän peräti ilveillä?

Palvojien tasainen virta käy kumartumassa Buddhan eteen, ja kolme kertaa vuodessa, kerran jokaisen vuodenajan – viileän, kuuman ja sadekauden – vaihtuessa, Thaimaan kuningas vaihtaa patsaan vaatteet. Näyttävin ja peittävin kultanuttu patsaalla on päällään viileällä kaudella.

Niin kauan kuin pieni, vihreä mies istuu paikoillaan, Thaimaa kukoistaa.

Smaragdinvihreä ilmestys näyttää suureen maineeseensa nähden kovin pieneltä. Vain 66 senttimetriä korkea patsas on Thaimaan talismaani, koko maan sielu, joka takaa valtakunnan vaurauden ja yhtenäisyyden säilymisen. On sanottu, että niin kauan kuin Smaragdi-Buddha istuu paikoillaan, Thaimaa kukoistaa.

Patsaan arvoa lisää sen pitkä ja värikäs historia. Ennen kuin se päätyi Siamin kuninkaiden käsiin, pieni vihreä mies ehti seikkailla ympäri Kaakkois-Aasiaa. Ja niin kuin kunnon kertomuksen kuuluukin, Smaragdi-Buddhan tarina alkoi eräänä myrskyisenä yönä.

Salama paljasti Thaimaan arvokkaimman patsaan

Salamat välähtelevät taivaalla trooppisen myrskyn uhkaavalla voimalla, ja tuntuu, kuin itse taivas kaatuisi sateena puutalojen niskaan. On vuosi 1434. Nykyisen Thaimaan pohjoisrajalla sijaitsevassa Chiang Raissa ollaan totuttu ukkosmyrskyihin, mutta asukkaat kauhistuvat, kun ilmaa halkoo valtava pamaus.

Salama halkaisee yhden kaupungin temppelin torneista. Myrskyn laannuttua tiilenkappaleiden joukosta löydetään pieni ja vihreä patsas.

Patsaasta, jonka pitäisi kannustaa ihmisiä pyhyyteen ja sisäiseen rauhaan, tulee juonittelujen kohde

Munkit kerääntyvät ihmettelemään patsasta, joka on kaunein heidän koskaan näkemänsä. He uskovat, että se on tehty smaragdista ja niin Smaragdi-Buddha saa nimensä. Mistäpä pikkukaupungin munkit olisivat voineetkaan tietää, että patsas on oikeasti veistetty jaspiskivestä.

Huhu ihmeellisesti löytyneestä patsaasta levää, ja pian jokainen alueen hallitsijoista haluaa sen itselleen. Smaragdi-Buddhan uskotaan sitovan itseensä valtavat maagiset voimat. Patsaasta, jonka pitäisi kannustaa ihmisiä pyhyyteen ja sisäiseen rauhaan, tulee juonittelujen kohde.

Smaragdi-Buddha matkusti ympäri Kaakkois-Aasiaa

Ensimmäisenä patsasta lähtee noutamaan Chiang Maissa asuva Lanna-valtakunnan kuningas. Kun patsasta kuljettanut norsu karkaa kolmasti reitiltään ja suuntaa väen väkisin naapurikaupunkiin Lampangiin, kuningas ymmärtää vihjeen, ja rakennuttaa sinne patsaalle temppelin. Patsas saa olla Lampangissa 32 vuotta, kunnes Chiang Main seuraava kuningas onnistuu viimein siirtämään sen pääkaupunkiinsa.

Ei kulu sataakaan vuotta, kun patsas joutuu taas tien päälle. Lanna-valtakunnan on perinyt itselleen Laosin kuningas Chaichettha ja hän päättää viedä patsaan 1560-luvulla mukanaan Vientianeen nykyiseen Laosiin. Patsas lepää siellä rauhassa yli 200 vuotta, kunnes Kaakkois-Aasia joutuu sotaisten myllerrysten pyörteisiin.

Ensin Burman valtava armeija tuhoaa siamilaisten pääkaupungin Ayutthayan vuonna 1767. Jäljelle jääneet thait yhdistää kenraali Taksin, ja kun burmalaisten pääjoukko kääntyy taisteluun vuorostaan kiinalaisia vastaan, Taksin ajaa loput burmalaiset maasta 5 000 soturin ja sadan sotanorsun voimin.

Taksin löytää Ayutthayan niin pahasti tuhottuna, että hän päättää hylätä koko kaupungin ja perustaa valtakunnan uuden pääkaupungin Thonburiin, nykyisen Bangkokin viereen, Chao Phraya -joen toiselle puolen. Aatelittoman veronkerääjän poika kruunataan Siamin uudeksi kuninkaaksi 33-vuotiaana. Valtansa tueksi ja oikeutukseksi Taksin haluaa Smaragdi-Buddhan itselleen, ja vuonna 1778 hän lähettää taistelutoverinsa, kenraali Chao Phraya Chakrin hakemaan sitä Laosista. Chakri palaa voittoisana Thonburiin Smaragdi-Buddha mukanaan. Patsas asetetaan Wat Arun -temppeliin.

Koska kukaan ei tiedä, miten Smaragdi-Buddha on alun perin päätynyt Chiang Rain temppelin kätköihin, sen ympärille kasvaa aina vain suurempi legenda. Patsaan aletaan kertoa olevan maailman ensimmäinen Buddha-patsas, jonka on veistänyt intialainen pyhä mies Nagasena hindujumalten avulla. Tarinan mukaan patsas kulkeutui Intiasta Ceylonille, josta se päätyi Angkoriin ja sieltä taisteluiden ja juonittelujen kautta Ayutthayaan, Lopburiin ja Kampaeng Phetiin, jossa se katosi.

Nykyisinkään patsaan alkuperästä ei tiedetä mitään legendoja varmempaa. Jotkut arkeologit uskovat, että se on veistetty Intiassa, toiset osoittavat Sri Lankaa eli Ceylonia ja kolmansien mielestä se muistuttaa varhaista Chiang Saenin tyyliä 1300-luvun lopulta.

Varmaa on vain se, ettei patsas tuonut onnea kuningas Taksinille.

Siamin kuningas tulee hulluksi

Valtaan noustuaan Taksin laajentaa maataan jatkuvilla sodilla. 15 vuoden aikana hän käy yhdeksän sotaa burmalaisia, neljä Siamin itsenäisiä kaupunkivaltioita, kolme Laosia, kolme Lanna-valtakuntaa ja kaksi khmerejä vastaan.

Ehkä jatkuvat taistelut käyvät kuninkaan hermoille, sillä hän muuttuu hysteerisen epäluuloiseksi. Taksin alkaa pelätä, että häntä halveksitaan alhaisen syntyperänsä vuoksi. Hän kiduttaa vaimoaan ja poikaansa saadakseen heidät tunnustamaan salaliiton, johon he eivät ole sekaantuneet.

Vainoharhaisuus sekoittuu uskonnolliseen hurmokseen. Taksin pakottaa valtakuntansa ankarien puritaanisten lakien alle ja käskee munkkeja palvomaan itseään uudestisyntyneenä Buddhana. Hän alkaa harjoitella lentämistä.

Ensimmäisenä toimenaan uusi kuningas teloituttaa samat salaliittolaiset, jotka ovat tehneet hänestä kuninkaan.

Hovi saa tarpeekseen, ja neljä vuotta sen jälkeen, kun Smaragdi-Buddha on tuotu Thonburiin, aateliset vangitsevat kuninkaan. He kutsuvat uudeksi hallitsijakseen siniverisen kenraali Chakrin, joka on sotaretkellä khmerejä vastaan.

Chakri kiirehtii pääkaupunkiin ja ottaa vastaan kruunun. Ensimmäisenä toimenaan hän teloituttaa samat salaliittolaiset, jotka ovat tehneet hänestä kuninkaan. He ovat syyllistyneet suurimpaan syntiin Siamissa: petokseen hallitsijaansa kohtaan. Chakri kokee sen sijaan itsensä syyttömäksi. Hän ei ole kapinoinut kuningastaan vastaan, vaan ainoastaan täyttänyt tyhjän valtaistuimen.

Kyynelsilmin, niin kronikat kertovat, hän tuomitsee myös entisen taistelutoverinsa Taksinin teloitettavaksi. Jottei kuninkaallisen veren nähtäisi vuotavan, 47-vuotias Taksin sidotaan punaiseen säkkiin ja hakataan kuoliaaksi nuijalla, joka on veistetty hyväntuoksuisesta santelipuusta.

Bangkok eli Enkelten kaupunki saa nimensä

Kuningas Chakri vaihtaa vuonna 1782 pääkaupungin paikkaa Thonburista joen toiselle puolen, jossa kiinalaiset kauppiaat asuttavat pientä, villeistä luumupuista nimensä saanutta kylää Ban Kokia. Chakri nimeää sen uudelleen Krung Thep Maha Nakhoniksi, Enkelten kaupungiksi.

Hän eristää Chao Phraya -joesta kanavalla Ratanakosin-tekosaaren ja rakentaa sille Ayutthayn mallin mukaan palatsinsa. Jopa rakennusten tiilet haetaan siamilaisten vanhan pääkaupungin raunioilta.

Kuninkaallisen palatsinsa yhteyteen Chakri pystyttää Smaragdi-Buddhalle uuden säihkyvän temppelin, Wat Phra Kaeon. Siitä tulee hänen valtansa symboli.

Koska valtakunnan arkistot tuhoutuivat Ayutthayan mukana, Chakri määrää lakitekstit ja uskonnolliset kirjoitukset uudelleen kirjoitettavaksi. Samalla hän käännättää ja muokkauttaa vanhasta intialaisesta runoelmasta Ramayanasta siamilaisten uuden kansalliseepoksen Ramakienin.

Ramakien kertoo prinssi Ramasta, yhdestä hindujumala Vishnun maanpäällisistä ruumiillistumista, jonka puolison kaappaa paha demoni. Pitkien ja vaiherikkaiden seikkailuiden jälkeen Rama surmaa demonin ja saa vaimonsa takaisin. Raman apulaisena toimii apina-armeijan neuvokas kenraali Hanuman. Siitä lähtien apinat ovat olleet rakastettuja eläimiä.

Ramakienin tarinoita löytyy maalattuna monien thaimaalaisen temppelin seinistä, myös Wat Phra Kaeosta. Teoksen inspiroimana Chakri antaa itselleen ja kaikille myöhemmille Siamin ja Thaimaan kuninkaille nimen Rama – kuin muistutuksena kuninkaan jumalallisesta syntyperästä.

Wat Phra Kaew eli Smaragdi-Buddhan temppeli sijaitsee vanhan kuninkaallisen palatsin eli Grand Palacen yhteydessä Bangkokin vanhassakaupungissa. Temppeli on avoinna joka päivä klo 9–15.30. Pääsymaksu noin 15 euroa.

Buddhalaisuuden perusteet

Ayutthaya – kreikkalaisen seikkailijan jäljillä

Bangkok, aistien kaupunki

Thaimaa-opas