12 ihmistä on tehnyt maailman hurjimman matkan: lentänyt Maasta Kuuhun. Harva heistä pysyi järjissään.
Astronautti Neil Armstrongilla oli ongelma. Neljän päivän ajan hän oli kakannut pussiin ja pissannut kondomiin ja toivonut, etteivät eritepussit hajoa, sillä painottomassa tilassa urina muuttuisi pieniksi kupliksi, jotka leijailisivat kuin marmorikuulat ympäri matkustamoa.
Neljän päivän ajan hän oli kiitänyt Apollo 11:n matkassa pohjattoman avaruuden halki, ja popsinut tableteiksi tiivistettyä avaruusruokaa, joka pieretti niin, että avaruusaluksen sisätilat tuoksuivat maatalousnäyttelyltä.
Armstrong oli ihmiskunnan suurimmalla matkalla, mutta matkustamisesta oli ylevyys kaukana. Avaruusaluksessa ihminen degeneroituu parivuotiaan lapsen tasolle, anaalivaiheeseen, jossa ruumiineritteet nousevat elämän keskipisteeksi.
Mutta siihen kaikkeen hänet oli valmennettu. Armstrongin pulssi ei noussut edes silloin, kun hän ohjasi käsipelillä nelijalkaisen alumiinipurkkinsa – kuukapseli Eaglen – Kuun kiertoradalta sen kamaralle.
Hänen ongelmansa oli, ettei hän tiennyt, mitä sanoa. Tuota pikaa hänen pitäisi ryömiä ulos avaruuskapselista ja astua ensimmäisenä ihmisinä kuun kamaralla. Kuukapseliin kiinnitetty kamera kuvaisi kaiken suorana lähetyksenä kotiplaneetalle.
Armstrongiin iski paniikki. Kenellekään ei ollut tullut mieleen kirjoittaa hänelle puhetta valmiiksi. Vuonna 1969 maailma oli vasta astumassa median aikakaudelle, jolloin kaikesta oli tuleva ennalta käsikirjoitettua.
”Hitto”, Armstrong manasi ja alkoi pyöritellä sanoja mielessään.
Kielioppivirhe sotki historiallisen lausahduksen
”Siinä se on!” Armstrong riemuitsi keksittyään historiallisen lausahduksensa. Hän ryömi takapuoli edellä ulos aluksesta, astui Kuun harmaalle kamaralle – ja sekosi sanoissaan.
Hän unohti sanoa A-artikkelin mies-sanan edessä, mikä teki lauseesta ”That’s one small step for man, one giant leap for mankind” älyttömän. Armstrong julisti askeleensa olevan pieni ihmisrodulle ja jättimäinen ihmiskunnalle.
20 minuuttia Armstrongin jälkeen kuukapselista astui ulos Buzz Aldrin. Miehet viettivät Kuun pinnalla kaksi ja puoli tuntia keräten näytteitä ja asentaen mittalaitteita.
Armstrong otti valokuvan Aldrinista, mutta tätä harmitti niin paljon olla toinen ihminen Kuun kamaralla, ettei hän tehnyt vastapalvelusta. Ainoaksi valokuvaksi Armstrongista Kuun pinnalla jäi hänen heijastuksena Buzz Aldrinin visiirissä.
12 apostolia Kuun pinnalla
Seuraavan kolmen ja puolen vuoden aikana Kuun pinnalle laskeutui vielä kymmenen miestä. Sitten Yhdysvallat lopetti kuulentonsa, ja kuu unohdettiin omaan yksinäisyyteensä 380 000 kilometrin päähän maasta.
Vain nuo 12 miestä ovat päässeet katselemaan kotiplaneettansa vieraalta taivaankappaleelta käsin, nähneet, kuinka Maa kutistuu pieneksi ja kauniiksi jalokiveksi, niin värikkääksi ja kirkkaaksi, että sen voisi kuvitella poimivansa kämmenelleen ihailtavaksi.
Kokemus ravisteli heitä kaikkia.
Maan pinnalle palattuaan astronautit joutuivat tekemään tiliä sen tyhjyyden tunteen kanssa, että he olivat elämänsä huippuhetken jo kokeneet.
Buzz Aldrin masentui ja sekoili vuosia viinan kanssa. Charles Duke hurahti uskovaiseksi ja Edgar Mitchell perusti oman uskonnon. Jim Irwin etsi Nooan arkkia Ararat-vuorilta ja Alan Bean ryhtyi taiteilijaksi, joka maalasi taulun toisensa jälkeen Kuun pinnasta. Jack Schmittistä tuli senaattori.
Kuulentäjät ovat sanoneet, että kokemus nosti esiin heidän todellisen luonteensa, hyvässä ja pahassa. Millaiseksi mieheksi sitten paljastui ensimmäinen ihminen Kuun pinnalla?
Amstrongin montypythonmainen kohtalo
Armstrong vetäytyi kuoreensa. Maahan palattuaan hän muutti maalle ja pakeni julkisuutta. Hän vältteli haastatteluja ja lopetti nimikirjoitusten antamisen huomattuaan, että niitä huutokaupattiin eteenpäin kovaan hintaan.
Mutta ihmiset eivät antaneet hänen olla rauhassa. He tahtoivat oman osansa kuussa kävellyttä miestä, häivähdyksen tähän tarttunutta tähtipölyä.
Ne harvat julkiset esiintymiset, joihin Armstrong suostui, päättyivät siihen, että hän joutui juoksemaan pakoon liian innokkaita avaruusfaneja. Armstrong haastoi pitkäaikaisen parturinsa oikeuteen, kun tämä myi kuukävelijän hiuksia keräilijälle 3 000 dollarilla.
Armstrongista oli tullut kuin Monty Pythonin Life of Brian -elokuvan vastentahtoinen vapahtaja, johon ihmiset heijastivat toiveensa ja unelmansa, vaikkei tämä kokenut voivansa niihin vastata. Ihmiset nostivat Armstrongin jalustalle, jolla hän ei halunnut seistä.
Armstrongin tragediaksi koitui se, että Kuuhun lensi mies, joka halusi pitää jalat maassa.
Kirja matkailun historiasta
Tämä tarina on julkaistu muokatussa muodossa myös teoksessa ”Kuinka kapteeni Cook keitettiin – 50 kummallista tarinaa matkailun historiasta”. Jos pidit tästä tarinasta, pidät myös kirjasta. Kyseessä on mukaansa tempaava tietokirja matkailun historiasta, jossa 50 hauskan tositarinan avulla kerrotaan, miten matkailu ja maailman on muuttunut vuosisatojen varrella.
Sopii erinomaisesti kaikille matkailusta – ja historiasta – kiinnostuneille.
Kirjan voi tilata netistä tai kuunnella kaikissa suosituimmissa äänikirjapalveluissa kuten Storytelissä ja Bookbeatissa.
