Kairo – pyramidien ja kaaoksen kaupunki

Mielikuva: Gizan pyramidien maisemissa pääsee kokeilemaan kamelilla ratsastamista. Kairo, Egypti. Kuva: Kanuman / Shutterstock.com

Pyramidit. Ne ovat lähes kaikille suurin syy matkustaa Kairoon. Mutta Kairo on muutenkin mielenkiintoinen matkakohde. Se on kaoottinen keidas, yhdistelmä massiivista byrokratiaa ja viidakon lakeja, joiden seassa asukkaat luovivat eteenpäin röyhkeyden, kekseliäisyyden, yritteliäisyyden ja joustavuuden avulla.

Ensivilkaisulla Kairo näyttää kaaosteorian kaupunkisuunnitelmalliselta sovellutukselta, mutta jotenkin kaupungissa vain eletään ja hymyillään.

Logiikan lakien mukaan Kairon olisi pitänyt jo sortua omaan mahdottomuuteensa. 1970-luvun alussa kaupungissa asui hieman yli neljä miljoonaa ihmistä. Nyt asukkaita on arviolta 18 miljoonaa. Tai 16, tai 20. Kukaan ei tiedä tarkkaan. Joka tapauksessa kaupunki on Afrikan suurin ja yksi maailman viidestä suurimmasta.

Kairoa ei ole suunniteltu näin suureksi. Sitä ei ole suunniteltu lainkaan. Kaupunki tuntuu pysyvän pystyssä vain asukkaidensa nokkeluuden varassa – ja juuri se tekee Kairosta niin hämmästyttävän elämyksen.

Kairon nähtävyydet

egypti kairo minareetti
Minareetit hallitsevat Kairon siluettia. Kuva: eFesenko / Shutterstock.com

Tällä sivulla esitellään Kairon nähtävyydet ja kerrotaan parhaat vinkit ja kokemukset, miten Kairoon kannattaa matkustaa, missä asua, shoppailla ja syödä.

Kairon parhaita nähtävyyksiä ovat:

  • Gizan pyramidit ja sfinksi
  • Egyptiläinen museo ja Tutankhamonin kuolinnaamio
  • Mahtava Saladinin linnoitus
  • Khan-al Khalilin valtava basaari
  • Historiallinen Al-Azharin moskeija
  • Tunnelmallinen koptilainen alue

Ne esitellään kaikki tarkemmin alla. Niiden jälkeen kerrotaan yleisemmin Kairosta matkakohteena.

Lisäksi kannattaa nauttia Kairon monista taidegallerioista, elokuvateattereista sekä laadukkaasta oopperasta. Myös jalkapallo-ottelut ovat suosittuja.

Gizan pyramidit – Kairon paras nähtävyys

Todellisuus: Kairon kaupunkimatto kurottautuu aina vain lähemmäksi Gizan pyramideja. Kuva: Prin Adulyatham / Shutterstock.com

Hoidetaan se siis heti alkuun pois: pyramidit ovat tietysti Kairon paras nähtävyys. Kairon keskustasta nähden Niilin toisella puolen Gizan alueella sijaitsevat pyramidit ovat ainoa antiikin seitsemästä ihmeestä, joka on säilynyt enemmän ja vähemmän ehjänä näihin päiviin saakka.

Gizan pyramidesta suurin on 140 metriä korkea Kheopsin pyramidi, joka rakennettiin 2500-luvulla eaa. Se on älyttömän pitkä aika sitten ja herättää miettimään, mikä meidän aikakautemme rakennuksista olisi pystyssä vielä 4500 vuoden jälkeen eli vuonna 6500?

Huiman 3800 vuoden ajan Kheopsin pyramidi oli maailman korkein rakennus, kunnes Lincolnin tuomiokirkko syrjäytti sen vuonna 1311.

Pyramidien rakentaminen hämmästytti jo antiikin kreikkalaisia matkustajia, eikä siitä ole yksimielisyyttä vieläkään, miten ne rakennettiin.

Vieressä seisovat kaksi pienempää pyramidia, jotka rakennettiin Kheopsin pojalle ja pojanpojalle. Lähettyvillä istuskelee arvoituksellinen sfinksi.

Pyramidien juurella odottaa myös Kairon hienoin hotellielämys. Marriott Mena House on yksi maailman hienoimmista hotelleista. Vaikka hotellissa ei yöpyisi, sen terassilta voi katsoa auringonlaskua pyramidien taakse – rauhassa kaikelta turistihälinältä.

Erinomainen, edullinen majapaikka pyramidinäkymillä on Atlantis Pyramids Inn.

Suosittu ruokapaikka matkalla pyramideille on Andrea El Mariouteya, joka on erikoistunut grillattuun kanaan monissa muodoissaan.

Pyramidien vierellä on puolestaan 9 Pyramids Lounge, josta näkee syödessä kerralla kaikki yhdeksän pyramidia.

Kairon jättimäset mittasuhteet ymmärtää kunnolla vasta, kun ajaa paikallisbussilla pyramideille. Bussi ylittää Niilin, kiertelee loputtomalta tuntuvan ajan Gizan kaupunginosassa ja kääntyy sitten Pyramid Roadille. Kadun nimi lupaa, että lähellä ollaan, mutta bussi jurnuttaa kauppojen ja pikaruokaloiden reunustamaa nelikaistaista tietä vielä kymmenen kilometriä.

Kaupunki ei yksinkertaisesti suostu loppumaan. Jalkakäytävät ovat yhtä täynnä ihmisiä kuin keskustassa.

Yhtäkkiä pyramidit törröttävät jylhinä edessä. Kameliretkien kaupustelijat ja aggressiiviset ”oppaat” piirittävät kameroitaan ja puhelimiaan näplääviä turisteja.

Pyramidien takaa alkaa autiomaa. Sekään ei ole estänyt Kairoa laajentumasta. 1970-luvulta lähtien erämaahan on pystytetty satelliittikaupungeiksi kutsuttuja betonilähiöitä. Se, mistä puhumme Kairon kaupunkina, on oikeastaan kolmen kaupungin – Kairon, Gizan ja Qalybiyaan – yhteensulautuma.

Jokaisella on omat hallintoelimensä – juuri minkäänlaista koordinaatiota niiden välillä ei ole. Kun vielä valtiolla ja aluehallinnolla on omat virastonsa, komiteansa ja neuvostonsa, ei ole ihme, ettei lukutaidoton kadunmies tiedä, kenen puoleen tulisi missäkin pulmassa kääntyä. Parempi ratkaista ongelmat itse.

Sakkaran pyramit

Lisää pyramideja löytyy Sakkarasta, joka sijaitsee hieman kauempana Kairosta, siellä missä Memfis aikoinaan sijaitsi. Komeita ovat nämäkin pyramidit, vaikkeivät yhtä suuria kuin Gizassa. Ja matkailijoita on paljon vähemmän.

Pyramideja on 11, ja niistä suurin on 60 metriä korkea Djoserin porraspyramidi.

Sakkaran pyramidit on Unescon maailmanperintökohde.

Egyptiläinen museo ja Tutankhamonin kuolinnaamio

Tutankhamon kuolinnaamio
Tutankhamonin kuolinnaamiota voi ihailla Kairon egyptiläisessä museossa. Kuva: Ufberg / Pixabay

Faaraoiden aikaan on aivan pakko käydä tutustumassa Kairon Egyptiläisessä museossa. Kairossa ei yksinkertaisesti voi käydä museossa vierailematta. Museo on koko Afrikan suurin: kyseessä on maailman laajin kokoelma muinaisen Egyptin aarteita kuten muumioita ja faaraoiden artefakteja.

Kokoelman kohokohta on Tutankhamonin kuolinnaamio. Kullasta ja muista arvomateriaaleista valmistettu naamio oli Tutankhamonin kasvoilla, kun faarao haudattiin 1300-luvulla eaa. Naamion paljasti Tutankhamonin sisimmän arkun sisältä Tutankhamonin haudan löytäjä Howard Carter lokakuussa 1925. Kyseessä on yksi maailman tunnetuimmista taide-esineistä.

Egyptiläiseen museoon liittyy myös synkkää lähihistoriaa. Vuoden 2011 vallankumouksen aikana protestoijia pidätettiin ja vangittiin Egyptiläisen museon sisälle, jossa heitä kidutettiin.

Vuodesta 1902 vuoteen 1979 museon yhteydessä toimi antiikkiesineiden kauppa, jossa myytiin sellaisia muinaisia egyptiläisiä aarteita, joita Egyptiläinen museo ei kaivannut omiin kokoelmiinsa.

Pian museosta avataan vieläkin mahtavampi versio Gizan pyramidien vierelle. Uusi museo tullaan tuntemaan nimellä Grand Egyptian Museum eli GEM. Sen ohella myös Tahrir-aukion vanhan egyptiläisen museon kerrotaan jatkavan toimintaansa.

Uuden museon piti avautua jo kymmenen vuotta sitten, mutta avaaminen on myöhästynyt toistuvasti. Museon uskotaan avautuvan vihdoin vuoden 2024 alkupuolella.

Vanha Egyptiläinen museo sijaitsee Kairon keskustassa Tahrir-aukiolla.

Tahrir-aukio ja Mogamman virastotalo

Modernin Kairon keskus on Niilin rannalla sijaitseva jättimäinen Tahrir-aukio, jonka nimi on syöpynyt suurimman osan suomalaisistakin mieleen Arabikevään mielenosoituksissa.

Egyptiläisen museon ohella aukion toinen merkittävä rakennus on Mogamma, massiivinen ja pahamaineinen hallintopalatsi, joka jököttää aukion laidalla. Egyptin byrokratia on harvinaisen monimutkainen ja koko sekasotku tiivistyy tähän rakennukseen. Mogammassa työskentelee 18 000 virkamiestä, ja siellä käy päivittäin 50 000 ihmistä hoitamassa asioitaan.

Rakennus on kuuluisa loputtomista, hämäristä käytävistään, joista on mahdoton löytää etsimäänsä. Kerrotaan, että moni epätoivoinen egyptiläinen on heittäytynyt alas Mogamman 14-kerroksiseen porraskuiluun, kun on tuskastunut luukulta toiselle juoksuttamiseen, lahjusten vaatimiseen ja kafkamaiseen mielivaltaan.

Turha virkamiehiä on tilanteesta syyttää. He tienaavat keskimäärin kolme kertaa vähemmän kuin epävirallinen katukauppias, joka hänkään ei tienaa paljoa. Siksi byrokraatit ajavat työajallaan taksia tai hoitelevat muita bisneksiä. Yhden tutkimuksen mukaan egyptiläiset virkamiehet käyttävät varsinaisiin työtehtäviinsä keskimäärin seitsemän minuuttia päivässä.

Yksi syy absurdeihin mittasuhteisiin paisuneelle byrokratialle on 1970-luvulla tehty päätös tarjota työpaikka valtionhallinnosta kaikille akateemisen loppututkinnon suorittaneille. Ajatus oli kaunis, mutta se on johtanut siihen, että Egyptissä on 15 miljoonaa opiskelijaa, ja opetusministeriö on maan suurin yksittäinen työllistäjä.

Tahrir-aukion kolmas suuri rakennus on kaupungin ykköshotellien joukkoon kuuluva The Nile, Ritz-Carlton. Hotellin tyylikäs ravintola, Bab El Sharq, tarjoaa hyvää libanonilaista ruokaa varsin kohtuulliseen hintaan.

Niili, Cairo Tower ja Kairon oopperatalo

Niili virtaa Kairon halki. Kuva: Orhan Cam / Shutterstock.com

Tahrir-aukiolta johtaa silta suurelle, Niilin keskelle olevalle saarelle, Geziralle. Siellä kohoaa maamerkkinä 187 metriä korkea Cairo Tower, jonka huipulla sijaitseva näköalatasanne on hyvä paikka ihailla ja ihmetellä Kairon maisemia yläilmoista.

Tornin vieressä on Kairon oopperatalo, yksi Afrikan ja Lähi-idän harvoista. Joku voisi kysyä, miksi ihmeessä Kairossa edes on oopperatalo?

Kairo kun on aina ollut islamilaisen maailman kulttuurikeskuksia. Kaupungin kulta-aika jatkui aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Kairo oli länsimaissakin kuuluisa teatteristaan, yksityisklubeistaan ja vatsatanssijoistaan. Kaupungissa asui paljon ulkomaalaisia, etenkin brittejä, jotka veljeilivät paikallisen eliitin kanssa.

Kaikki muuttui vuonna 1952. Tammikuun 26. päivä tunnetaan Egyptissä ”Mustana lauantaina”. Silloin Kairo peittyi savuun. Raivostuneet väkijoukot polttivat kaikki ulkomaalaisten ylläpitämät kaupat, ravintolat ja hotellit.

Syynä mellakointiin oli brittijoukkojen hyökkäys egyptiläiselle poliisiasemalle Ismalyan kaupungissa. Vuosikymmenten patoutumat purkautuivat, ja brittien 80 vuoden aikana jättämät jäljet kaupunkikuvaan pyyhkäistiin pois yhdessä päivässä. 30 ihmistä sai surmansa, satoja loukkaantui.

Puoli vuotta myöhemmin brittien nukkehallitsijana pidetty kuningas Farouk pakeni maasta ja valta siirtyi sotilaille. Heidän napamiehestään, eversti Gamal Abdel Nasserista tuli kansallissankari. Häntä juhlittiin miehenä, joka vihdoin päätti vieraan vallan aikakauden.

Pitkä se oli ollutkin! Vuoron perään Kairoa ja Egyptiä olivat pitäneet hallussaan roomalaiset, babylonialaiset, Irakin abbasidit, shiiauskoiset fatimidit, seljukit, mamlukit, ottomaanit, ranskalaiset, turkkilaiset ja britit. Edellisen kerran egyptiläiset olivat itse hallinneet maataan faaraoiden aikana.

Nasser pisti tuulemaan sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Egyptissä toteutettiin maareformi ja ulkomaalaisten sekä paikallisen eliitin omaisuus otettiin valtion haltuun – seikka, josta eliittisuvut ovat yhä katkeria.

Egyptistä tuli arabimaailman henkinen ja poliittinen johtaja. Nasserin ajan arabisosialismi ja maailmanpoliittinen vaikutusvalta ovat nyt mennyttä, mutta kaupunki on yhä islamilaisen maailman kulttuurielämän keskus.

Nykyinen oopperatalo on vasta vuodelta 1988. Rahat siihen lahjoitti Japani Egyptin presidentin Hosni Mubarakin vierailun kunniaksi. Kairon alkuperäinen oopperatalo, Khedivial, oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1971 ja Kairo oli siitä asti ollut vailla oopperataloaan.

Gezira-saaren vehreät puutarhat puutarhat tuovat keidasmaisuutta muuten niin täyteen rakennettuun Kairoon. Niilin rannassa on vierekkäin useita ravintolalaivoja. Suosituimpia on Le Pacha 1901, jossa toimii useita eri ravintoloita libanonilaisesta italialaiseen. Suositeltava on egyptiläinen Tarbouche.

Saarella sijaitsee historiallista tunnelmaa henkivä Cairo Marriott Hotel, jonka palatsi rakennettiin Suezin kanavan avajaisia varten. Hotelli sijaitsee viihtyisällä ja trendikkäällä Zamalekin alueella Gezira saaren pohjoisosassa.

Talaat Harb Square ja Kairon keskusta

Kairon 1900-luvun alun kulta-aikoja voi henkiä Tahririn aukion lähellä olevan Talaat Harbin aukion kulmilla. Täällä ollaan ydinkeskustassa, jonka arkkitehtuurissa on pariisilaista vivahdetta.

Keskustan kahviloiden joukossa on muutama klassikko, kuten Rich Cafe, joka oli aikoinaan Kairon kulttuurielämän sydän, nykyisin tosin tunnelmaltaan sangen turistinen. Toinen klassikko on El Horreya Cafe, joka on nimestään huolimatta suosittu paikka kumota olut jos toinenkin.

Kävelyä voi jatkaa Townhouse Galleryn kautta aina elokuvateatteri Zawyalle saakka. Indy-leffoja näyttävä teatteri on jo klassikko.

Erinomaista egyptiläistä kotiruokaa saa keskustassa Fasahet Somaya -ravintolasta, jonka tunnistaa helposti kirkkaaksi maalatusta ovesta. Reilut annokset ja edulliset hinnat.

Toinen erinomainen ravintola on Abou Tarek, joka on erikoistunut koshariin, annokseen jossa on sekoitettu yhteen riisiä, linssejä, kikherneitä, makaronia, nuudeleita pikantissa, chilillä, etikalla ja sitruunalla mausteussa tomaattikastikkeessa.

Saladinin linnoitus

Kairon tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluu Saladinin linnoitus, jonka rakensi kukapas muu kuin itse Saladin, ristiretkeläisten ihailtu arkkivihollinen. Se on myös Unescon maailmanperintökohde. Arabian kielellä linnoitus tunnetaan nimellä Qal’at al-Qahira.

Saladin rakennutti linnoituksen vuonna 1176 suojelemaan pääkaupunkiaan ristiretkeläisiltä. Mahtavan kokoinen linnoitus sijaitsee kukkulalla Kairon sydämessä, tarjoten panoraamanäkymät kaupunkiin ja sen ympäristöön.

Tyyliltään linnoitus edustaa islamilaista sotilasarkkitehtuuria mahtavine muureineen ja jykevine torneineen. Muurit kohoavat kymmenen metrin ja tornit jopa 20 metrin korkeuteen.

1800-luvulla linnoituksen yhteyteen rakennettiin komea Muhammad Alin moskeija. Linnoituksessa toimivat myös Egyptin sotamuseo ja poliisimuseo.

Al-Azharin moskeija ja Khan al-Khalin basaarialue

Kairon kaduilla näkee egyptiläistä arkea. Kuva: eFesenko / Shutterstock.com

Kairon kuuluisin moskeija on Al-Azhar, joka oli yksi kaupungin ensimmäisistä, kun se perustettiin vuonna 970. Sen šeikki on edelleen Egyptin muslimien korkein teologinen johtaja. Rakennusta on laajennettu ja muokattu koko sen olemassaolon ajan, ja siinä sekoittuvat harmonisesti useat eri rakennustyylit tuhannen vuoden ajalta.

Vaikuttavin osa on hautakammio, joka sijaitsee oven vasemmalla puolella aivan sisäänkäynnin vieressä. Sen mihrabi eli Mekkaan osoittava kohta on erityisen kaunis.

Pian moskeijan perustamisen jälkeen siitä tehtiin madrassa eli koraanikoulu, josta kasvoi maailman toiseksi vanhin oppilaitos (vanhin on Al-Kairaouine-yliopisto Marokon Fesissä). Yliopisto oli aikoinaan maailman johtavia oppimilaitoksia, joka houkutteli kaikkialta islamilaisesta maailmasta.

Nykyisin moskeijan yhteydessä toimiva kampus on edelleen erittäin arvostettu paikka opiskella sunnilaista teologiaa. Moskeijan sanotaan merkitsevän sunnimuslimeille samaa kuin Vatikaani katolisille.

Islam näkyy ja kuuluu kaupungissa, mutta suurin osa kairolaisista on uskonnossaan maltillisia ja suvaitsevaisia. Ovathan he eläneet vuosisatojen ajan sovussa koptikristittyjen kanssa, joita on kaupungin asukkaista lähes kymmenen prosenttia. Lisäksi Kairossa on merkittävä armenialaisvähemmistö, jonkin verran juutalaisia sekä kymmeniätuhansia länsimaalaisia asukkaita.

Kaupunki on myös portti Eurooppaan Afrikan maista sotaa, sairauksia tai nälkää pakeneville. Suurimmalle osalle Eurooppa jää haaveeksi, joten he jäävät Kairoon. Pelkästään sudanilaisia pakolaisia arvellaan olevan kaupungissa noin 400 000.

Moskeija on ilmainen ja avoinna vierailijoille uskontokuntaan katsomatta auringonnoususta auringonlaskuun. Muista pukeutua peittävästi ja arvokkaasti.

Mutta perille päästäkseen on ensin selvittävä viereisen Khan al-Khalin basaarialueen tungoksesta.

Teehuoneen tarjoilija kantaa juomia pöytään historiallisella Khan el-Khalili Souq -torialueella. Kairo, Egypti. Kuva: Orhan Cam / Shutterstock.com

Älkää tönikö! Eteenpäin ei yksinkertaisesti pääse. Sharia Muski -kadun liikenne on jumissa. Lippispäinen pikkupoika tuuppii popcorn-kärryillä selkään, ja vastavirtaan puskeva kuorma-auto soittaa torvellaan yhtämittaista fanfaaria. Puolimetrinen pino pitaleipiä huojuu uhkaavasti edellä kulkevan miehen pään päällä.

Kilometrin pituinen Muski on Kairon kaiketi kuuluisin katu. Ainakin se on vilkkain. Katu kulkee Khan al-Khalilin kuuluisan basaarialueen vierellä. Basaari on satukirjoista tuttua orienttia: innokkaita mauste- ja mattokauppiaita, elävinä myytäviä kanoja, pölyä, voimakkaita tuoksuja, aasien vetämiä kärryjä – ja tungosta.

Tungos pahenee, kun lisää ihmisiä puskee mukaan sivukujilta. Etenemisvauhti on korkeintaan sata metriä kymmenessä minuutissa. Tuntuu, että Kairon kaikki 200 000 katukaupustelijaa ja heidän asiakkaansa kulkevat juuri nyt Muskia pitkin.

Yhtäkkiä joku viheltää lujaa. Ihmiset perääntyvät hitaasti, askel kerrallaan. Keskelle katua syntyy kapea kulkuväylä. Mitä nyt? Myrkkykäärmettäkö tässä väistetään?

Pian ihmismuurin välistä näkyy syy tilan antamiselle: vanha jalaton mies yrittää päästä risteyksen yli polkupyörällään.

Jalaton mies polkupyörällä? Kyllä, ja millaisella? Polkimet on kiinnitetty ruosteiseen ohjaustankoon, ja ukko pyörittää käsillään pystysuoraan kulkevia ketjuja.

Äsken toisiaan tuuppineet ihmiset antavat rammalle miehelle sopuisasti tilaa (mistä ihmeestä se puristettiin?) – aivan kuin he olisivat harjoitelleet kohtausta koko nuoruutensa kolmesti viikossa ala-asteen voimistelusalissa. Kaaos vaihtuu silmänräpäyksessä järjestelmälliseksi toiminnaksi.

Mutta heti kun jalaton pyöräilijä on autettu mukulakivisin Muskin yli, kaikki palautuu ennalleen: huuto, töniminen ja tungos.

Kaupunginportti Bab Zuweila

Al-Azharin basaarialueelta on lyhyehkä kävelymatka Bab Zuweilalle, ainoalle portille, joka on jäljellä Kairon keskiaikaisista kaupunginmuureista.

Koristeellisen portin vieressä on Kairon viimein jäljellä oleva katettu katu, El-Khayamiya, jolla myydään mattoja, tekstiilejä ja perinteisiä telttoja.

Kuolleiden kaupunki

Tapaus kuvaa hyvin Kairoa. Se on täyttä kaaosta, jonka keskeltä löytyy yllättäin järjestystä, kun sitä kipeimmin kaivataan. Kaupunkiin muuttaneet ihmiset ovat asettuneet asumaan sinne, mistä ovat löytäneet tilaa, jopa hautausmaalle.

Khan al-Khalin basaarialueen ja Saladinin linnoituksen välimaastoon sijoittuu valtava, muinainen hautausmaa, joka tunnetaan ”Kuolleiden kaupunkina”. Kuolleiden ohella sitä ovat asuttaneet elävät jo 1300-luvulta lähtien, ja sittemmin sinne on perustettu postitoimisto, poliisiasema ja pieniä puoteja.

Näky on hämmästyttävä: Pyykit kuivuvat hautakivillä, muistomerkkien väliin on pystytetty pikkukahviloita ja kanat kaakattavat pihamaalla.

Arviot hautausmaalla asuvien määrästä vaihtelevat 50 000:sta puoleen miljoonaan. Lukua ei kukaan tiedä.

Paras vierailuajankohta on perjantai ja juhlapyhät, jolloin kairolaiset kerääntyvät sukulaistensa haudoilla. Haustausmaalla voi toki käydä muulloinkin.

Valitettavasti Kuolleiden kaupunki on uhattuna – ainakin osa siitä aiotaan jyrätä uusien valtateiden tieltä.

Koptilainen Kairo

Kairon vanhinta osaa on koptilainen Kairo, joka tunnetaan arabian kielellä nimellä Misr al-Qadima. Alue on säilynyt lähes muuttumattomana vuosisatojen ajan ja toimii yhä koptilaisen kristinuskon keskuksena.

Alueella on useita ikivanhoja koptilaisia ​​kirkkoja. Näistä merkittävimpiä ovat Muqattamin kirkko, Abu Sergan kirkko ja Pyhän Yrjön kirkko. Koptilaisuutta esittelee myös Koptilainen museo.

Kristittyjen kirkkojen ohella alueella on Ben Ezran synagoga.

Ahwat – perinteiset teehuoneet

Kairossa kannattaa pysähtyä kahvian terassille nauttimaan minttuteetä. Samalla voi tarkkailla katujen vilinää. Kuva: eFesenko / Shutterstock.com

Kairon vetonauloihin kuuluvat myös ahwat eli perinteiset, egyptiläiset teehuoneet. Kairossa voisi oikeastaan viettää vaikka matkan istumalla ahwoissa.

Sen tunnistaa hehkuvan hiilen tuoksusta. Se voi olla pieni kolo talon ulkoseinässä, koristeellinen huone tai vain muutama jalkakäytävälle kannettu kuparinen pöytä. Mutta aina siellä istuu shishaa eli vesipiippua polttavia miehiä.

Kyseessä on ahwa, egyptiläinen teehuone. Ahwa, jos mikä, on Kairoa tyypillisimmillään. Useimmissa kortteleissa on monta ahwaa, jotka levittäytyvät jalkakäytäville.

Napoleonin armeija laski Kairossa olevan 1350 ahwaa. Nyt niitä on reilusti yli 30 000. Ne toimittavat samaan aikaan puistonpenkin, työmaaruokalan, kioskin, pystybaarin ja juorulehden virkaa.

Ahwat ovat miesten maailmaa. Naisia niissä näkee harvoin, ja silloinkin he istuvat miesseurassa.

Monet kairolaismiehet viettävät joka päivä useita tunteja kanta-ahwassaan. Iltaisin ahwat täyttyvät backgammonin pelaajista ja kortin läiskijöistä. Jos meneillään on jalkapallo-ottelu, vanha rätisevä telkkari tuodaan ulos terassille.

Muuten telkkaria ei kaivata: ahwoissa riittää talk show’ta omasta takaa. Kovaäänistä väittelyä seuraa mielellään, vaikkei arabiaa ymmärtäisikään. Kellon lähetessä puoltayötä keskustelut kiihtyvät entisestään, vaikka kukaan ei ole juovuksissa.

Osa ahwoista on auki vuorokauden ympäri. Vanhimmat eivät ole sulkeneet oviaan vuosisatoihin.

Tyypillinen ahwa kerää yhteen korttelin miehet, mutta olemassa on myös erikoistuneita kuppiloita: esimerkiksi muusikkojen, homojen, mustanpörssin kauppiaiden, kirjailijoiden, äärimuslimien ja kuurojen ahwa.

Kuuluisimmista ahwoista on tietysti tullut myös nähtävyyksiä, kuten Khan al-Khalin basaarialueella sijaitseva, ympäri vuorokauden auki oleva El Fishawiy.

Kenties erikoisin ahwa löytyy Ayn Shamsin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nurkilta. Sen asiakaskuntana ovat rammat ja sairaat. Lääketieteen opettajat vuokraavat ahwasta eläviä esimerkkejä opetustarkoitukseen.

Kerrotaan, että ahwan kanta-asiakkaat tuntevat vaivansa usein paremmin kuin lääketieteen opiskelijat. Lukutaidoton bilharsia-potilas saattaa tenttitilaisuudessa kuiskata tautinsa englanninkielisen nimen, kun opettaja ei kuule. Ja laiska opiskelija maksaa tiedosta sen verran, että sairas mies saa taas muutaman kupillisen teetä.

Kairon liikenne: taksit, bussit ja metro

Kairossa liikkuessa pitää varautua liikenneruuhkiin. Kuva: eFesenko / Shutterstock.com

Pian joku kuolee. Ajatus tulee väkisin mieleen, kun katselee ensimmäisen kerran Kairon liikennettä. Kairo näyttäisi olevan jalankulkijalle suunnilleen yhtä ystävällinen paikka kuin Silverstonen formularata.

Jos jää odottamaan, että autoilijat antavat tietä kadun ylittämistä varten, voi yhtä hyvin jäädä odottamaan Jeesuksen toista tulemista. On parempi toimia paikallisten tapaan: edetä rintamana muutama askel kerrallaan seuraavaan välikköön ja seisoa siinä autojen pujottelukeppinä seuraavaa siirtoa kytäten.

Kairon liikennekulttuurin perussääntö kuuluu: täytä tyhjä tila. Tämä pätee sekä jalankulkijoihin että ajoneuvoihin. Miksi ihmeessä skootterilla ei voisi oikaista jalkakäytävän kautta, jos siellä kerran on tyhjää tilaa! Ensimmäiset liikennevalot pystytettiin 1990-luvulla, mutta harva niistä on käytössä vieläkään.

Kaikesta huolimatta onnettomuuksia ei tapahdu sen enempää kuin muissa megakaupungeissa. Pian ensikertalainen ymmärtää: Kairon liikenteessäkin sekavuuden takana piilee jokin logiikka. Pitää olla röyhkeä, muttei putkikatseinen höyrypää.

Kairon kaduilla riittää vilskettä päivälläkin, mutta iltaisin kaupunki herää toden teolla henkiin. Ehkä syynä on ilman viileneminen siedettävämmäksi tai pahimpien liikenneruuhkien purkautuminen, mutta pimeässä kaupunki tuntuu inhimillisemmän kokoiselta, ymmärrettävämmältä, normaalimmalta.

Savua tupruttavat popcorn-kärryt parkkeerataan kadunkulmiin. Kahvilat ja ravintolat täyttyvät, ja elokuvateattereiden eteen muodostuu jonoja. Iltakävelylle saapuneet kairolaiset tutkivat vaatekauppojen valikoimia. Nuoret naiset ja miehet kulkevat omissa ryhmissään, vilkkaasti keskustelleen, nauraen ja toisiaan kaulaillen. Jopa konetuliasein varustetut poliisit saattavat kävellessään pitää toisiaan kädestä.

Sekopäisestä liikenteestä huolimatta – tai juuri sen takia – Kairoa näkee parhaiten kävellen. Suunnistamista helpottaa se, että keskusta-alueella katukyltit ovat usein myös englanniksi.

Takseja, ja yli-innokkaita taksikuskeja, on Kairossa tuhansia. Taksin käyttämistä on helpottanut huomattavasti Über, joka toimii kaupungissa.

Jos kuitenkin ottaa tavallisen taksin, pidemmillä matkoilla hinnan voi sopia etukäteen, mutta kaupunkialueella liikuttaessa kannattaa tehdä kuten paikalliset: älä kysele hintoja, vaan aja määränpäähäsi, nouse autosta ulos ja ojenna etuikkunasta kuskille parin euron edestä Egyptin puntia. Paikalliset todennäköisesti antavat joka tapauksessa vähemmän.

Kuski voi yrittää vaatia turistilta moninkertaista hintaa. Siihen ei tarvitse suostua.

Vuosien varrella Kairon metrolinjat ovat laajentuneet yhdestä kolmeen, mikä on tietysti edelleen aivan liian vähän jättimäiselle metropolille.

Bussiverkosto on kattava mutta täyteen ahdetuissa busseissa matkustamista voi suositella lähinnä sardiineille. Bussien käytön tekee hankalaksi myös se, että reitit on ilmoitettu autojen kyljissä vain arabiaksi.

Lentokentältä keskustaan ajavat bussit 400, 427 sekä minibussi 27.

Kairon hotellit

Edullista majoitusta kannattaa etsiä Tahrir- tai Ramses-aukion tienoilta. Hotellihuoneen voi saada todella edullisesti eurolla. Hotellien taso ja siisteys vaihtelevat.

Laadukkaampaa majoitusta haluaville riittää valinnan varaa sympaattisista perhehotelleista viiden tähden luksukseen.

Marriott Mena House -hotelli aivan pyramidien juuressa on yksi maailman hienoimmista hotelleista. Vaikka hotellissa ei yöpyisi, sen terassilta voi katsoa auringonlaskua pyramidien taakse – rauhassa kaikelta turistihälinältä.

Ostokset Kairossa

Khan el-Khalili on Kairon kuulusin markkinapaikka. Kuva: Merydolla / Shutterstock.com

Kairoin tunnetuin ostospaikka on Khan al-Khalilin basaari. Sieltä saa vaatteita, mattoja, kultaa, papyrusta, mauisteita ja melkein mitä tahansa. Varaudu pitkälliseen tinkimiseen.

Hotellien matkamuistomyymälöistä voi saada samoja tuotteita samoilla hinnoilla, mutta ostosten teko ei ole yhtä hauskaa.

Länsimaisempia vaate- ja muita kauppoja löytyy muun muassa Talaat Harbilta.

Varo faaraon kirousta!

Turistiripuli eli faaraon kirous on matkailijoiden keskuudessa yleinen vaiva.

Kairossa ei ole juuri lainkaan julkisia vessoja. Matkaajan kannattaa käyttää kursailematta hotellien ja pikaruokapaikkojen käymälöitä.

Matka Kairoon

Suomesta ei ole suoria lentoja Kairoon. Hyvät yhteydet ovat esimerkiksi Turkish Airlinesilla.

Suomalainen saa Egyptin viisumin Kairon lentokentältä.

Kairosta voi matkustaa junalla tai bussilla Välimeren rannalle Aleksandriaan tai alas Niilinvartta Luxoriin. Niilillä ei kulje pitkän matkan reittilaivoja, mutta hintavat turistiristeilyt ovat suosittuja.

Maan sisäisiä lentoja on suosituimpiin kohteisiin.

Katso lentotarjoukset Kairoon ja vertaa Egyptin sisäisiä lentoja.

Kairo – kokemuksia

Kairosta kirjoitti toimittaja Ilkka Karisto. Artikkelia on päivittänyt ja laajentanut matkailutoimittaja Antti Helin.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi