Istanbulin herkullinen historia: valloittajan lammaspata

Turkkilainen ruoka kuuluu maailman suurten keittiöiden joukkoon, ja Istanbul on historialtaan Euroopan kiehtovimpia. Lähde siis makumatkalle läpi Istanbulin historian. Matka alkaa Konstantinopolin ikiaikaisilta muureilta.

Teksti Antti Helin
Kuva Wikimedia Commons

Taistelu oli yksi historian hurjimmista. 7000 bysanttilaista varusmiestä ja 700 genovalaista palkkasoturia puolustautuivat Konstantinopolin mahtavilla muureilla sataatuhatta ottomaania vastaan.

Oli toukokuun loppu vuonna 1453. Muureja moukaroivat miehen sylin levyiset kuulat, joita sylkivät suurimmat koskaan tehdyt tykit. Joka yö bysanttilaiset korjasivat tykkien tuhot, ja kerta toisensa jälkeen he löivät ottomaanit muureilta. Mutta sulttaani Mehmet II:lla oli miehiä kuin muurahaisia.

Kahden kuukauden piirityksen jälkeen sulttaani komensi joukkonsa viimeiseen hyökkäykseen. Hyökkäyksen kärkeen määrättiin kokemattomimmat sotilaat; heidät uhrattiin vain väsyttämään vastustajia. Tykit jyrisivät. Nuolisade suhisi ilmassa. Kuolinhuudot sekoittuivat marssimusiikkiin, jota soitettiin tauotta.

Bysantin viimeinen keisari kaatui muureilla miestensä rinnalla, miekka kädessään.

Lopulta sulttaanin pelottomat eliittisoturit, janitsaarit, mursivat puolustuksen. Bysantin viimeinen keisari, Konstantinus XI, kaatui muureilla miestensä rinnalla, miekka kädessään.

Kadut lainehtivat verestä, kun Mehmet ratsasti taivaansinisissä saapikkaissaan kaupunkiin. Siitä hetkestä hänet tunnettiin nimellä Fatih, Valloittaja.

konstantinopol muurit

Konstantinopolin muurit seisovat yhä paikoillaan. Kuva: Sera TJ, CC

Valloittajan lammaspata

Konstantinopolin muurit seisovat yhä Istanbulin laidalla, vaikka vinossa ja väärällään. Sen sijaan Mehmetin ajan ruokia on vaikeampi päästä kokeilemaan. Niitä tarjoaa Istanbulissa vain yksi ravintola, Asitane, jonka ruokalistalle on kerätty jo unohduksiin vaipuneita reseptejä vanhoista ottomaaniarkistoista.

Ravintola sijaitsee mosaiikeistaan kuuluisan Horan kirkon vieressä, kivenheiton päässä vanhoilta muureilta.

Alkupaloina tarjoilija kantaa pöytään lihapiiraita, hapankirsikoilla terästettyjä viininlehtirullia ja saksanpähkinäkastikkeella maustettua thserkessialaista kanaa. Etenkin lihapiirasta börekiä turkkilainen pöytätoveri ylistää maasta taivaisiin.

”Menee elämäni kolmen parhaan börekin joukkoon!”

”Menee elämäni kolmen parhaan börekin joukkoon!”

Manteliöljyssä paistettu piiras on seikkailu suun sisällä, sekoitus rapeita ja pehmeitä kerroksia, joilla oliivinpalaset ja saksanpähkinät napsahtelevat kuin pienet ilotulitteet vuohenjuusto taustanaan. Piiras todellakin on kuin sulttaanille valmistettu: herkku, jota kaikki harrastavat, mutta joka on täällä hiottu täydellisyyteen.

Pääruoaksi tarjoillaan mutancanaa, hitaasti saviruukussa kypsytettyä lammaspataa, Mehmet Valloittajan lempiruokaa, joka on maustettu salottisipuleilla, kuivatuilla aprikooseilla ja manteleilla.

Ottomaanit sekoittivat surutta hedelmiä liharuokiinsa. Turkkilaiseen keittiöön tottumattomasta matkalaisesta pata onkin pirteä tuttavuus, mutta hetken maisteltuaan pöytätoveri noukkii hedelmät pois lautaseltaan. Nykyturkkilaisen miehen ilme kertoo, että hedelmä on hedelmä ja liha on liha, eikä niitä pidä sekoittaman. Hän on tosin valmis toteamaan: ”Jos tällaista ruokaa syö päivittäin, täytyy tulla vahvaksi.”

Ehkä ruoassa oli ottomaanien salaisuus. Konstantinopolin valloittamisen jälkeen sulttaanien armeijat marssivat voitosta voittoon ja tunkeutuivat yhä syvemmälle Eurooppaan.

Asitane, Kariye Camii Sokak 6, Edirnekapı

Lukuvinkki: Mika Waltarin Johannes Angelos kertoo Konstantinopolin piirityksestä ja kaupungin viimeisistä päivistä.

Lue lisää:

Istanbulin herkullinen historia 1/5: Konstantinopolin muurit

Istanbulin herkullinen historia 2/5: Sokaisevan kaunis moskeija

Istanbulin herkullinen historia 3/5: Hagia Sofia ja Sinisen moskeijan lihapullat

Istanbulin herkullinen historia 4/5: Kun Iskender-kebab keksittiin

Istanbulin herkullinen historia 5/5: Atatürkin kantakapakassa