Poliisi pamputtaa – eli kuinka korona korostaa maailman eriarvoisuutta

”Isä näytä Intian pamputusvideo”, poika pyysi alkuviikosta. Intiaan oli juuri julistettu ulkonaliikkumiskielto ja poika halusi nähdä Youtubesta, kuinka intialaiset poliisit pamputtivat tai muuten simputtivat kieltoa rikkoneita.

Hullultahan se näytti. Aluksi nauratti. Että näin Intiassa.

Saman tien nauraminen jo hävetti. Ulkonaliikkumiskielto vei työn sadoilta miljoonilta intialaisilta päivätyöläisiltä, jotka saavat palkkansa käteen kunkin päivän päätteeksi. Palkanmaksu loppui töiden mukana.

Intialaisten koronaexodus

Intia ei ole turvavälien luvattu maa. Kuva on ajalta ennen koronavirusepidemiaa. Kuva: Ville Palonen

Miljoonat epätoivoiset lähtivät vaeltamaan kohti kotikyliään, usein satojen kilometrien päähän. Ja monesti kävellen, sillä junat olivat lopettaneet kulkemisensa, samoin iso osa busseista. Ne bussit, jotka kulkivat, täyttyivät ääriään myöten.

Kun kotikylään saavuttiin nääntyneinä ja kengät loppuun kulutettuina, ei vastaanotto ollut aina sydämellinen. Evakkolaisten pelättiin levittävän koronaa.

Intialaisten päivätyöläisten exodus on surullinen mutta osuva kuva maailman eriarvoisuudesta.

Kun yhdelle suurin suru koronaeristyksissä ovat peruuntuvat matkat, toiselle se, ettei ole rahaa ruokaan.

Kumpi on pahempi: virus vai nälkä?

Jos Intian köyhät olisivat saaneet valita, he olisivat kaiketi valinneet mieluummin koronan kuin nälän.

Koronasta on hyvä mahdollisuus selvitä, nälkä tappaa vääjäämättä.

Vaan heiltä ei tietenkään kysytty. Intian pääministeri Narendra Modi seurasi muun maailman esimerkkiä ja sulki maansa. Ilman varoituksia, käytännössä yhdessä yössä. Kaiketi ajatuksella, että rapatessa roiskuu. Ja roiskukoon sitten erityisesti köyhien päälle.

Köyhät eivät toki olleet ainoat, jotka kärsivät. Myös keskiluokka hätääntyi ja rynni kauppoihin tavaraa hamstraamaan. Kaikki yhtä aikaa. Siitä kaaoksesta olivat turvavälit kaukana.

Koronan leviämistä ajatellen lopputulos oli todennäköisesti paljon huonompi kuin jos ulkonaliikkumiskiellosta olisi varoitettu hyvissä ajoin etukäteen ja ihmiset olisivat ehtineet varautua siihen.

Hyvä idea: suljetaan sairaalat!

Samalaisia ongelmia on raportoitu monista muista niin sanotuista kehittyvistä maista. Toimiin on ryhdytty nopeasti, niiden seurauksia välttämättä kovin paljon miettimättä.

Eristystoimet ovat usein myös olleet rankempia kuin kehittyneissä maissa, esimerkiksi Filippiineillä, jonka tilannetta seuraan tarkasti jo senkin takia, että rakennamme sinne majataloa.

Filippiineillä viranomaiset ovat tulkinneet ulkonaliikkumiskieltoa turhankin kirjaimellisesti. Esimerkiksi Metro-Manilan megapolissa eri kaupunginosat on erotettu toisistaan – eli ihmisiä ei ole päästetty liikkumaan naapurikaupunginosaan, vaikka he asuisivat aivan sen rajalla. Ja näin, vaikka tartuntatapauksia on kaikissa kaupunginosissa.

Kun manilalaisessa slummissa sitten mellakointiin nälissään ulkonaliikkumiskieltoa vastaan, miten vastasi maan presidentti Rodrigo Duterte? Hän kehotti poliiseja ampumaan mellakoitsijat.

Ongelmia on raportoitu myös maakuntien rajoilla, kun maataloustuotteita ei ole päästetty paikasta toiseen eli edes ruokahuollon toimivuutta ei pidetä eristystä tärkeämpänä.

Ja täällä Laosissa, jossa asun, hallitus halusi sulkea varmuuden vuoksi kaikki muuta sairaalat paitsi ne kaksi, joilla on valmiudet hoitaa koronatapauksia – ihan kuin kaikki muuta sairaudet olisivat kadonneet kerralla!

(Koronatapauksia on Laosissa todettu yhdeksän, tosin ei täällä ole kaiketi kauhean laajalti testailtukaan.)

Onneksi hallitus joutui kumoamaan päätöksen nopeasti, sen verran kovaa vastustusta se sai ulkomaiden suurlähetystöiltä. Kansa ei tietenkään vastustustaan ilmaissut, ainakaan äänekkäästi, sillä maassa on vallalla tiukka yksipuoluejärjestelmä.

Huono hallinto pahentaa ongelmaa

Perhe kuvattuna mumbalaisessa slummissa ennen koronapandemiaa. Kuva: Ville Palonen

Päätöksiä näyttäisivät tekevän ihmiset, jotka eivät ajattele päätöstensä seurauksia. Se ei kyllä sinänsä ole yllätys, sillä jos olen jotain oppinut asumisesta Nepalissa, Itä-Timorilla ja Laosissa on se, että suurin syy köyhyydelle on huono hallinto.

Ja valitettavasti tällaisessa kriisissä huonon hallinnon merkitys korostuu. Ja maailma on yhä epäarvoisempi paikka.

Mitä sitten haluan sanoa? Että jokaisen maan pitäisi tehdä ratkaisut omista lähtökohdistaan eikä seurata sokeasti muita. Siitä pisteet Ruotsille, vaikken välttämättä pidäkään heidän toimiaan järkevinä.

Tai mistä sitä tietää, ehkä Ruotsi selviää pienemmällä lamalla kuin muut. Tai kohtaa minikokoisen maailmanlopun Pohjois-Italian tyyliin.

Mutta ainakin he voivat sanoa tehneensä päätöksensä itse.

Juurikin kehittyvien maiden olisi kannattanut pitää järki kädessä ja miettiä, mikä olisi juuri niiden tilanteessa oikea tapa reagoida koronavirukseen. Varotoimia voi tehdä lievemmälläkin otteella – pyrkiä eristämään ne, joille se on taloudellisesti mahdollista ja antaa muiden jatkaa elämäänsä mahdollisimman normaalisti, kuitenkin tiedottaen riskeistä, turvaväleistä ja muista suojatoimenpiteistä.

Kaikilla alkaa olla kännykät myös köyhemmissä maissa, joten tiedonkulun ei pitäisi olla ongelma edes köyhemmissä maissa.

Paniikkiin joutuneiden länsimaiden sijaan kannattaisi ehkä ottaa mallia muista Aasian maista, vaikkapa Singaporesta, jossa koronaepidemiaa on onnistuttu hillitsemään tehokkaasti ja pidetty yhteiskunta silti toiminnassa.

Korona lähti Aasiasta, mutta on levinnyt esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa paljon maltillisemmin kuin Euroopassa. Samoin Afrikassa.

Syitä voi olla monia. Yksi merkittävä voi olla lämpötila. Jos korona käyttäytyy niin kuin flunssat yleensä, se ei leviä kovin hyvin lämpimässä ilmassa. Filippiineillä ylivoimaisesti pahin koronatilanne on Manilassa, jossa myös riittää ilmastoituja työpaikkoja ja ostoskeskuksia. Maaseudulla niitä on vähemmän.

Melkein tekisi mieli väittää, että jos korona leviäisi hyvin lämpimässä ilmassa, tuho olisi jo ollut melkoista Filippiinien ja Intian slummeissa.

Juuri nyt, tätä kirjoittaessa, Mumbaissa miljoonan asukkaan slummista, Dharavista, raportoitiin ensimmäinen Covid-19 aiheuttama kuolemantapaus.

Käytännössä lähipäivät ja viimeistään lähiviikot kertovat, riistäytyykö virus Intian slummeissa käsistä vai ei. Jos riistäytyy, tuho voi olla kamala, jos ei, paljastuu, että Intiassa koronavirusta vastaan määrätty lääke on todennäköisesti ollut pahempi kuin itse virus.

On olemassa myös kolmaskin vaihtoehto, se kaikista pahin. Että tiukoista eritystoimista huolimatta korona leviää slummeissa, ja ihmisiä kuolee sekä nälkään että virukseen.

Jos olet kiinnostunut elämästä mumbailaisessa slummissa ennen koronavirusta, voit lukea artikkelimme Mumbain slummien elämä yllättää.

Matkablogi Paratisireportteri ilmestyy aina sunnuntaisin.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi