Skopje – tällainen on Makedonian pähkähullu pääkaupunki

Skopje Pohjois-Makedonia
Skopjen keskusta on rakennettu uudestaan vanhan ja ylvään näköiseksi. Makedonian sivilisaatioiden sillan päässä komeilee Arkeologinen museo. Kuva: Toa Heftiba / unsplash

Skopjeen matkustava joutuu kotimaassa vastailemaan erikoisiin kysymyksiin: Mikä se on? Missä se on? Mitä siellä on?

No, Skopje on Pohjois-Makedonian pääkaupunki. Helpoimmalla kai selviää, kun sanoo, että Skopje on vähän Kreikasta pohjoiseen.

Jos haluaa selittää enemmän, voi kertoa hajonneesta Jugoslaviasta ja yhdestä sen pienimmistä osatasavalloista. Tai kertoa, että Skopjesta on Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan vain tunnin matka.

Ja Skopjessa on? No vähän kaikkea, varsinkin kaikkea sellaista, mitä muualla Euroopassa ei ole:

Suuri vanha basaari, Euroopan suurin heti Istanbulin jälkeen.

Koko joukko vanhaksi naamioituja mutta upouusia julkisia rakennuksia.

Loputon määrä patsaita, taatusti eniten Euroopassa ainakin väkilukuun suhteutettuna.

Valtava, valaistu risti korkealla vuorella, kaupunkia suojelemassa.

Moskeijoita ja kirkkoja vieri vieressä, sulassa sovussa.

Ystävällinen kansa, joka yrittää kovaa vauhtia luoda itselleen identiteettiä makedonialaisina, vaikka muut sanovat, että heidän kielensä on bulgariaa ja maan nimi pihistetty kreikkalaisilta.

Aloitko jo kiinnostua? Kyllä: Skopje on erikoinen ja kiehtova kaupunki, jossa viettää muutaman päivän oikein mukavasti. Skopje on myös turvallinen ja hintatasoltaan edullinen matkakohde.

Skopjen patsaat ja erikoinen arkkitehtuuri

Makedonian aukio on komeasti valaistu. Keskellä jättimäinen Aleksanteri Suuren patsas. Taustalla loimottaa kukkulan laella oleva jättimäinen risti. Kuva: Ervo Rocks / Unsplash

Arkkitehtuuriltaan todella erikoisessa Skopjessa kohtaavat sosialismin ajan betonibrutalismi ja uutuuttaan kiiltävät uusklassiset kulttuuripalatsit. Ja joka puolella on patsaita. Paljon patsaita. Aivan älyttömästi patsaita.

Skopjen kaupunkikuvaa ymmärtääkseen on katsottava ajassa taaksepäin heinäkuuhun 1963, jolloin Skopjeen iski maanjäristys, joka ravisteli kaupunkia 20 sekunnin ajan. Tuhat ihmistä kuoli, 80 prosenttia rakennuksista tuhoutui ja 200 000 asukasta menetti kotinsa.

Elettiin kylmän sodan aikaa, ja Skopje oli osa Titon Jugoslaviaa, joka kuului itäblokkiin mutta oli muodollisesti puolueeton ja kulki muutenkin vähän omia polkujaan.

Skopjen maanjäristyksen uhrien auttamisesta tuli kunnia-asia sekä idälle että lännelle, jopa kilpajuoksu. Seurasi pieni ihme: amerikkalaisjoukot ja neuvostosotilaat saattoivat Skopjen maanjäristyksen raivaus- ja avustustöiden myötä ensimmäistä kertaa kätellä ja ylipäätään olla toistensa kanssa tekemisissä.

Tuhoisan maanjäristyksen vuoksi Skopjessa on jäljellä hyvin vähän mitään todella vanhaa. Yksittäisiä rakennuksia on säilynyt, ja kuin ihmeen kaupalla vanha basaarialue säästyi suurelta osin tuhoilta – kuten se oli säästynyt aiemmiltakin maanjäristyksiltä.

Suurin osa kaupungista jouduttiin kuitenkin rakentamaan kokonaan uudelleen vuoden 1963 jälkeen, sosialismin hengen mukaisesti, tosin japanilaisen sankariarkkitehti Kenzō Tangen johdolla.

2010-luvun vaihteessa Makedonian hallitus päätti antaa kaupungin ankealle keskustalle uudet kasvot ja samalla luoda makedonialaisille kansallisen identiteetin. Projekti sai nimen Skopje 2014.

Muutamassa vuodessa Skopjeen nousi vanhannäköinen monumentaalikeskusta riemukaarineen päivineen. Keskusta täytettiin patsailla, jotka kuvasivat Makedonian sankareita Aleksanteri Suuresta alkaen.

Lopputulos on täyttä lasvegasia: ihastuttavan kitsi.

Kaikkein absurdein osa projektia ovat kaupunkia halkovaan Vardar-jokeen pystytetyt vanhat laivat, jotka eivät ole vanhoja eivätkä laivoja. Laivaa muistuttavat ravintolat ja hotellit seisovat tukevasti pylväiden varassa.

Tarkkaa tietoa rakennusprojektin kuluista ei tunnu olevan kenelläkään. Arviot vaihtelevat 50 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan. Monet makedonialaiset pitävät sitä suuruudenhulluutena köyhässä maassa. Projektin takana ollut pääministeri Nikola Gruevski joutuikin lopulta vuonna 2018 pakenemaan maasta korruptiotuomiota.

Samana vuonna uusi hallitus keskeytti hankkeen, ja osa rakennuksista on jäänyt keskeneräisiksi. Hallitus on myös asettanut toimikunnan pohtimaan patsaiden poistamista. Ongelma kun on siinä, että nykyisellä Pohjois-Makedonialla ei ole juurikaan mitään tekemistä sen Kreikassa sijaitsevan Makedonian kanssa, josta Aleksanteri Suuri oli kotoisin.

Toisaalta uusi keskusta on tehnyt Skopjeasta aiempaa viihtyisämmän ja mielenkiintoisemman. Skopjen erikoinen keskusta on alkanut hiljalleen houkutella kaupunkiin myös matkailijoita. Kukapa ei haluaisi nähdä 2000-luvun erikoisinta kaupunkia? Tämän rinnalla Dubaikin tuntuu pliisulta.

Miten kävisi Skopjen turismin, jos vaikkapa kaupungin kuuluisin nähtävyys, feikki Aleksanteri Suuren patsas poistettaisiin?

Skopjen nähtävyydet

Niin sanottuja pakollisia nähtävyyksiä Skopjessa ei ole kuin muutama: Aleksanteri Suuren patsas, vanha Kivisilta ja Skopjen vanha basaari. Ne ovat kaikki lähekkäin ja nopeasti nähty.

Silti Skopjessa kannattaa viipyä vähintään kaksi päivää, jotta ehtii rauhassa tutustua sekä uuteen Skopjeen Vardar-joen etelärannalla että vanhaankaupunkiin joen pohjoisrannalla.

Kolmantena päivänä voi tehdä retken kauniille Matka-kanjonille ja jos kaupungissa viipyy vielä neljännenkin päivän, voi harkita päiväretkeä Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan, joka on vain reilun tunnin ajomatkan päässä.

Ja jos aikaa on käytössä enemmän, kannattaa käydä retkellä myös Ohridin vanhassakaupungissa, Pohjois-Makedonian kauneimmalla nähtävyydellä.

Skopjen nähtävyydet kiertää näppärästi alla esitellyn kävelykierroksen avulla. Kierros on luontevaa aloittaa vilkkaalta keskusaukiolta.

Makedonia-aukio ja Vale-Aleksanterin patsas

Skopje nähtävyydet
Skopjen sydämessä on Makedonian aukio. Katseet vangitsevat mahtavan kokoinen Aleksanteri Suuren patsas ja kaupungin pramein majapaikka, Hotel Marriott. Kuva: Pavol Svantner / Unsplash

Vardar-joen rannassa sijaitseva Ploštad Makedonija eli Makedonia-aukio on nyky-Skopjen sydän. Sen keskellä valtavana maamerkkinä on Aleksanteri Suuren patsas – valaistulla diskojalustalla!

Makedonialaiset ovat omineet Aleksanterin kansallissankarikseen, joskin tämä vaikutti lähinnä alueella, joka on osa nykypäivän Kreikkaa. Jotta kreikkalaisia ei liikaa ärsytettäisi, onkin patsas virallisesti vain ”Soturi ratsailla” eikä Aleksanteri ensinkään.

Aukiolle kokoontuvat niin paikalliset kuin kaupungin harvalukuiset matkailijatkin. Tunnelma on leppoisa, tungosta suurelle aukiolle ei synny. Aukion reunalla paahdetaan kastanjoita, joita voi ostaa pussillisen naposteltavaksi.

Ravintoloiden terassit kutsuvat lasilliselle. Tunnetuin on ravintola Pelister, jossa kannattaa myös syödä.

Näyttävin rakennus on puolestaan Marriot-hotelli, joka on myös Skopjen paras paikka asua. Samassa rakennuksessa toimii myös Casino Flamingo.

Edullisemmin samoissa maisemissa pääsee nukkumaan viereisessä hotellissa, Ibis Skopje City Centerissä.

Edellisiä persoonallisempia tunnelmia tarjoilee Osten Art Hotel.

Aukiolta johtaa vanha Kivisilta joen yli vanhankaupungin puolelle. Mutta ei astuta vielä vanhaan kaupunkiin, vaan tehdään ensin pieni kierros keskustan modernilla puolen. Makedonia-aukion ympäristössä on monenlaista nähtävää.

Makedonia-kävelykatu ja Äiti Teresan muistorakennus

Saisiko olla laulu? Katumuusikko Skopjessa. Kuva: Stefan Katrandjiski / Unsplash

Makedonia-aukiolta lähtevä vilkas Makedonia-kävelykatu on mainio paikka seurata skopjelaisten arkea.

Kävelykadun varrella on pieniä kahviloita ja ravintoloita. Rakennuksista osa henkii kulahtanutta neukkunostalgiaa, osa on puolestaan kunnostettu Skopje 2014 -hengessä niin, että vanhalle talolle on rakennettu uusi julkisivu, ikään kuin kuori, peittämään rujoa alkuperäisasua.

Makedonia-katua kävellessä saapuu pian entiselle kirkolle, joka on muutettu Äiti Teresan muistorakennukseksi. Äiti Teresa syntyi ja vietti nuoruutensa Skopjessa.

Yhden päivän ikäisenä hänet kastettiin juuri tässä roomalaiskatolisessa Pyhän Sydämen kirkossa. Rakennuksessa on vaatimaton, maksuton näyttely, joka esittelee Äiti Teresan elämää ja tekoja.

Vieressä sijaitseva Pyhän Konstantinin ja Helenan kirkko on puolestaan ortodoksinen ja aivan uusi.

Kävelykadun varrella sijaitsee kohtuumukava hotelli Best Western Hotel Turist, jolle on annettava lisäpisteitä ihastuttavan retrosta, sosialismin ajalle kalskahtavasta nimestä: Hotel Turist. Kyllä!

Skopjen vanha rautatieasema ja näyttely maanjäristyksestä

Makedonia-kävelykadun päässä on Skopjen vanha rautatieasema, joka tuhoutui osittain vuoden 1963 maanjäristyksessä. Rakennus päätettiin jättää korjaamatta muistoksi tragediasta.

Vanhalla rautatieasemalla on toiminut pieni näyttely maanjäristyksestä ja sen aiheuttamista tuhoista, mutta museo on ollut suljettuna viime aikoina.

Riemukaari ja Naissoturin puisto

Makedonian portti
Totta kai Skopjessa pitää olla myös uudenkarhea riemukaari. Se kulkee nimellä Makedonian portti. Kuva: Oguzhan Edman / Unsplash

Makedonia-aukiolta lähtee myös Lokakuun yhdennentoista päivän katu, joka vie Riemukaarelle (makedonialaiset nousivat fasismia vastaan kansannousussa 11.10.1941).

Vanhannäköinen Riemukaari, Porta Macedonia, valmistui vuonna 2012. Riemukaari juhlistaa Makedonian 20-vuotista itsenäisyyttä. Riemukaarta koristavat lukuisat marmorista veistetyt reliefit.

Riemukaaren läpi kun kävelee, saapuu parlamenttitalolle, joka valmistui jo vuonna 1938 mutta jouduttiin vuoden 1963 maanjäristyksen jälkeen rakentamaan suurilta osin uudelleen. Makedonian korkein lainsäädäntöelin on 120-jäseninen, yksikamarinen parlamentti.

Parlamenttia vastapäätä sijaitsevassa Ženaborekissa eli Naissoturin puistossa on, kuinkas muutenkaan, koko joukko patsaita, joista ylväin esittää naispuolista soturia.

Pyhän Klemens Ohridilaisen katedraali ja Skopjen pääposti

Skopje postitalo
Skopjen moniosainen pääposti edustaa betonibrutalismia komeimmillaan. Kuva: Boban Simonovski / unsplash

Lähellä Makedonia-aukiota sijaitsevat myös Pyhän Klemens Ohridilaisen katedraali ja brutalistisen komea Skopjen pääposti.

Modernistinen kirkko edustaa 1970-luvun arkkitehtuuria. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1972, ja kirkko vihittiin vihdoin käyttöön vuonna 1990. Se on Makedonian suurin ortodoksikirkko. Kirkon edustalla oleva suihkulähde on Makedonian muslimiyhteisön lahja ortodokseille.

Jos neukkuhenkinen betonibrutalismi miellyttää silmää, tai vaikka ei miellyttäisikään, kannattaa silti vilkaista myös Skopjen pääpostitoimistoa. Vuonna 1982 valmistunut, arkkitehti Janko Konstantinovin suunnittelema postitalo on tyylisuuntansa malliesimerkki kaikessa rumuudessaan ja harmaudessaan.

Samalla kulmalla, Ilinden-bulevardin varrella, sijaitsee myös hallituksen palatsi. Rakennuskompleksi näyttää samanlaiselta uusvanhalta palatsilta kuin moni muu kaupungin rakennuksista, mutta itse asiassa alkujaan betonibrutalistinen rakennus on 1970-luvulta, ja sille on vain tehty uusi, vanhaa henkivä julkisivu.

Julkisivuvaihtoehdoista järjestettiin äänestys, ja kansa sai valita mieleisimmän vaihtoehdon, joka sitten toteutettiin.

Jos Ilinden-bulevardia jatkaa eteenpäin, saapuu Skopjen kaupunginpuistolle, jossa on sekä dinosauruksia (patsaiden muodossa), että Skopjen eläintarha.

Kameni Most -kivisilta

Skopje Kivisilta
Vanha Kivisilta yhdistää Skopjen uuden ja vanhan keskustan. Sillan edusta on – tietysti – koristeltu patsailla. Kuva: Nikola Mihajloski / Unsplash

Kameni Most eli Kivisilta vie Makedonia-aukiolta joen yli Vanhan basaarin puolelle.

Kivisilta on alun perin rakennettu 1400-luvun puolivälissä, mutta se on sittemmin rakennettu uudelleen useaan kertaan. Siitä on tullut nuoren maan symboli, joka on päässyt valtakunnan vaakunaankin.

Itse silta on nähtävyydeksi melko vaatimaton, ja kaupungin kerjäläiset tuntuvat pitävän sitä tukikohtanaan. Maassa istuvat, kaiteeseen nojaavat kerjäläiset eivät kuitenkaan ole aggressiivisia.

Kun sillalta katsoo Makedonia-aukiolle päin, näkee yhden kaupungin symboleista, valtavan ristin, Vodno-vuorella korkealla kaupungin yläpuolella. Kaupunkia varjeleva valaistu risti on vaikuttava näky varsinkin pimeän aikaan.

Aivan Kivisillan vieressä on kaksi muutakin kaunista siltaa, Makedonian sivilisaatioiden silta ja Taidesilta. Patsaiden koristamat sillat näyttävät vanhoilta, mutta ovat upouusia.

Skopjen museot ja Filippos II:n patsas

Kivisillan päässä, vanhankaupungin puolella, ovat kaupungin tärkeimmät museot: Museum of the Macedonian Struggle eli Makedonian itsenäisyysmuseo sekä mahtipontinen Makedonian arkeologinen museo.

Näiden takana on Makedonian holokaustimuseo, joka esittelee Balkanin juutalaisten historiaa. Museo on omistettu niille 7148 juutalaiselle, jotka menettivät henkensä holokaustissa.

Museoiden edustalla on juhlava aukio, jota koristaa kyrillisten kirjainten isinä pidetyn Pyhän Kyrillioksen ja Methodioksen patsas sekä valtava, 29 metriä korkea monumentti, joka on omistettu Filippos II:lle, Aleksanteri Suuren isälle. Poikansa patsaan tavoin tämäkin patsas kantaa virallisesti vain nimeä Taistelija.

Vaan toisin kuin Aleksanteri Suuri, jolla ei ole juuri mitään yhteyttä Pohjois-Makedoniaan, Filippos II sentään perusti maan nykyisten rajojen sisään yhden kaupungin, Herakleia Lynkestis, jonka raunioita voi käydä ihailemassa Kreikan rajalla.

Aukiolla on myös pienehkö, vaaleanpunainen ortodoksikirkko Sveti Dimitriji, joka on omistettu Pyhälle Dimitrille. Paikalla on ollut kirkko jo 1500-luvulla, mutta nykyinen rakennus on 1800-luvulta.

Skopjen vanhakaupunki ja Makedonian kansallisgalleria

Filippos II:n patsaan takaa alkaa Skopjen mielenkiintoisin osa, vanhakaupunki. Heti monumentin takana oikealla on Daut Pasha Hamam, alun perin herra Daut Pashan 1400-luvun puolivälin jälkeen rakennuttama kylpylä.

Hamam on upea esimerkki Balkanin alueen islamilaisesta arkkitehtuurista. Sen tiloissa toimii nykyään Makedonian kansallisgalleria.

Skopjen vanha basaari

Skopje vanha basaari
Skopjen vanha basaari on säilynyt aikojen takaa. Kuva: Fisnik Murtezi / Unsplash

 

Hamamin jälkeen alkaa varsinainen Vanha basaari eli Stara Charsija. Alue on suuri, Istanbulin jälkeen Euroopan suurin ottomaaniaikainen basaarialue. Se on myös vilkas, sillä täällä käydään yhä edelleen kauppaa pienissä, yksityisomisteisissa myymälöissä ja juodaan kahvit tai syödään vaatimaton ateria jossakin lukuisista ravintoloista.

Tunnelma on kuitenkin uneliaan rauhallinen. Kauppiaat eivät ole aggressiivisia, tavaraa ei tyrkytetä jokaiselle ohikulkijalle.

Skopjen Vanha Basaari ei ole turistirysä, vaikka matkamuistomyymälöitäkin nykyään jo löytyy. Basaari ei ole myöskään erityisen kaunis – se on ennen kaikkea arjen kauppapaikka, ei museo taikka pilalle entisöity Disneyland. Siinä sen viehätys piileekin.

Vanhan basaarin sydämessä on pieni moskeija Murat Pasha, jonka sisätiloihin kristittykin on tervetullut tutustumaan. Jätkä kengät ulkopuolelle, peitä polvet ja olkapäät ja astu rohkeasti sisään.

Vanhan Basaarin alueella, modernin Makedonian historiallisen museon luona, on myös ikivanha Kuršumli An, matkalaisia 1400-luvulta asti palvellut majatalo, jossa oli tilaa muun muassa sadalle hevoselle. Neliön muotoinen rakennus aukeaa suurelle sisäpihalle. Pohjakerros oli varastotilaa, matkalaiset yöpyivät yläkerrassa.

Basaarissa on muutama muukin näkemisen arvoinen paikka, mutta ennen kaikkea täällä kannattaa vain harhailla ilman sen kummempaa päämäärää. Ennen pitkää päätyy jollekin pikkuisista burek-kioskeista, josta voi ostaa edullista välipalaa, sekä kultakauppiaiden kaduille, jotka tuovat mieleen Dubain kultasoukin, toki paljon pienemmässä mittakaavassa.

Vanhan Basaarin laidalla on yksi Makedonian tunnetuimmista kirkoista, ortodoksinen Sveti Spas. 1500-luvun puolivälissä rakennettu kirkko on tehty vielä varhaisemman kirkon perustuksille. Vaatimaton ulkokuori kätkee sisäänsä todella koristeellisen ikonostaasin.

Sveti Spas -kirkolta on lyhyt matka Mustafa Pashan moskeijalle, joka on kaupungin tärkein moskeija ja peräisin ottomaanien valtakaudelta. Jo vuonna 1492 valmistunut moskeija kunnostettiin perusteellisesti Turkin rahoituksella vuonna 2011. Täälläkin saa vierailla sisätiloissa.

Vanhassa basaarin alueella pääsee yöpymään Hotel Arkassa, joka tarjoaa tahatonta neukkunostalgiaa.

Hyvä vaihtoehto Arkalle on Hotel Super 8, joka kerää kiitosta superavuliaasta henkilökunnastaan.

Kale-linnoitus

Kale linna Skopje
Kalen linnoitus on rakennettu uudelleen vuoden 1963 maanjäristyksen jälkeen.

Mustafa Pashan moskeijalta on vain kivenheitto Kale-linnoituksen porteille. Vaikka kartat näyttävät useampaakin sisäänkäyntiä, pääsee linnoitukseen vain yhdestä sisäänkäynnistä, autotien päästä.

Sisäänpääsy on ilmainen. Jos kaipaa opastusta, voi napata mukaansa jonkun portin tuntumassa päivystävistä oppaista, mutta maksusta on syytä sopia etukäteen.

Paikalla on ollut linnoitus jo 500-luvulla, mutta siitä ei ole enää mitään jäljellä. Linnoitus ei itsessään olekaan kovin mielenkiintoinen. Sen muuri on kunnostettu ja melkeinpä uudelleenrakennettu. Muurin laitaa seuraavalta polulta on kuitenkin hienot näkymät joen takaa avautuvaan kaupunkiin.

Parhaimmillaan Kale on kuitenkin Kivisillalta katsottuna, jolloin sen massiiviset muurit torneineen ja niissä liehuvine Makedonian lippuineen pääsevät oikeuksiinsa.

Bit Pazar – Skopjen suuret ulkomarkkinat

Vanha basaari skopje
Skopjen vanha basaari on edelleen myös torikäytössä. Kuva: Robert Bahn / Unsplash

Vanhan Basaarin pohjoispuolella ovat Skopjen suurimmat ulkoilmamarkkinat, Bit Pazar. Markkinoilla on hauska kierrellä pitkiä, kapeita käytäviä ja katsella toripöytiä, joilta löytyy mitä tahansa: pitkät rivit yllättävän hyvin tehtyjä piraattilenkkareita kaikilta tunnetuilta merkeiltä, urheiluvaatteita samoin piraattiversioina, vesihanoja ja auton varaosia, pienrautaa, kääntöveitsiä ja nyrkkirautoja, pähkinöitä ja mausteita, vihanneksia ja hedelmiä, savukkeita, nahkatavaraa. Siis ihan mitä tahansa.

Täällä tosin savukkeetkin ovat piraattitavaraa, joten Marlborot kannattaa ostaa ihan perinteisistä kaupoista.

Bit Pazarin kauppiaat ovat rauhallisia eivätkä myy tuotteitaan turhan innokkaasti. Bit Pazarin nimessä B- ja P-kirjaimet eivät muuten ole vaihtaneet paikkaa – nimi on turkkia ja merkitsee kirpputoria. Myyjät sen sijaan ovat pääosin Makedonian albanialaisväestöä. Kauppaa täällä on käyty jo 1300-luvulta lähtien.

Krste Misirkovin bulevardi

Bit Pazarista on hyvä palata joen toiselle puolelle suurta Krste Misirkovin bulevardia pitkin. Leveille jalkakäytäville ovat kaupunkilaiset pysyttäneet kuka minkäkin pöydän myydäkseen alusvaatteita, t-paitoja, tupakkaa ja muuta tarpeellista.

Bulevardin toisella puolella huomio kiinnittyy punatiiliseen kellotorniin ja viereiseen minareettiin. Näitä voi käydä katsomassa lähempääkin. Matkalla mäkeä ylös moskeijalle näkee samalla Skopjen uudempien alueiden sivukatujen arkielämää.

Sulttaani Suradin moskeija on ottomaanien 1400-luvulla rakentama, ja se pystytettiin paikalle, jolta ottomaanit vuonna 1392 tuhosivat Pyhän Yrjön luostarin. Sulttaani Murad II, joka 1400-luvulla hallitsi ottomaanien valtakuntaa, lahjoitti henkilökohtaisesti varat moskeijan rakentamiseen.

Viereisen punatiilisen kellotornin historiasta ei tiedetä paljoakaan, mutta 1500-luvun lopulla rakennettu kellotorni vaurioitui pahoin vuoden 1963 maanjäristyksessä ja saatiin vihdoin vuonna 2008 kunnostettua Turkin avustuksella. Uudet kellot ovat sveitsiläisiä.

Ennen joen ylitystä kannattaa vielä käydä katsastamassa Sveti Bogorodican ortodoksikirkko eli Theotokoksen syntymäkirkko. Paikalla oli ollut keskiaikainen kirkko, mutta uuden kirkon rakentaminen tuli mahdolliseksi vasta vuonna 1809 ottomaanien muutettua lakejaan siten, että kirkkojen rakentaminen ja restaurointi oli jälleen sallittua.

Uusi kirkko tuhoutui vuoden 1963 maanjäristyksessä ja rakennettiin kokonaan uudelleen vanhojen piirustusten mukaan. Se valmistui vuonna 2008.

Retkiä Skopjen ulkopuolelle

Ristivuori Vodno

Skopje risti
Ristivuori kohoaa Skopjen yläpuolelle. Kuva: Aleksandar Kyng / unsplash

Jo matkalla lentoasemalta kaupunkiin huomio kiinnittyy kaukana vuoren huipulla seisovaan, valtavaan ristiin. Se näkyy päivin ja öin, sillä se on hyvin valaistu, yksi Skopjen maamerkeistä. Risti on 66 metrin korkuinen, lähes kaksi kertaa niin korkea kuin Rio de Janeiron kuuluisa Kristus Vapahtaja.

Jos ristin haluaa nähdä läheltä, voi hypätä keskustassa bussiin 25, jonka määränpää on Sredno Vodno. Päätepysäkiltä matka jatkuu köysiradalla ylös ristin juureen. Maisemat vuorelta ovat upeat. Ristin lisäksi voi ihailla paitsi Skopjea, myös ympäröivää luontoa. 

Luonnon helmaan Matka-kanjonille

matka kanjoni pohjois-makedonia
Komea Matka-kanjoni sijaitsee melkein Skopjen vieressä. Kuva: Marton Kornyei / unsplash

Matka-kanjonin nimi on suomalaisen helppo muistaa, ja mieleen jäävät myös upeat maisemat. Bussi 60 vie lähes perille, loppumatka taittuu jalkapatikassa.

Perillä odottaa urbaanin Skopjen jälkeen aivan eri maailma. Tutustua voi muun muassa alueen luostareihin tai Vrelo-tippukiviluolaan maanalaisine järvineen. Aktiviteetteihin kuuluvat melontaretket, veneretket ja vaeltelu.

Vodno-vuoren ja Matka-kanjonin voi myös kätevästi yhdistää lähtemällä järjestetylle päiväretkelle. Varteenotettava vaihtoehto on myös vuokrata auto kuljettajineen päiväksi noin 80 euron hintaan.

Liikkuminen Skopjessa

Skopjen keskustan nähtävyydet ovat kaikki kävelymatkan päässä toisistaan, mutta toki kaupungissa on bussiliikennettäkin.

Ja nyt kannattaa hieraista silmiään oikein kunnolla, sillä bussit, ne ovat kuin suoraan Lontoosta.

Punaisia kaksikerrosbusseja, tosin oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltuina. Jos ei bussin kyytiä tarvitsisikaan, niin ainakin niistä saa hauskan ”arvaa missä olen” -valokuvan kotiväelle lähetettäväksi.

Skopjen hotellit ja majoitus

Missä päin Skopjea kannattaa asua? Vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi – hotelli kannattaa valita vanhan basaarin alueelta tai läheltä keskusaukiota.

Skopjen hotellit ovat edullisia. Yhden tähden hotellista saa huoneen kylpyhuoneineen 20 eurolla, ja edullisimmat ”viiden tähden” hotellit maksavat alle 60 euroa. Virallinen luokitus jakelee kuitenkin viittä tähteä sellaisillekin paikoille, jotka muualla Euroopassa olisivat kolmen tähden arvoisia, mikä osaltaan selittää edullisia hintoja.

Kaupungin paras hotelli on Skopje Marriott Hotel, joka sijaitsee täydellisellä paikalla Skopjen keskusaukiolla – parhaiden huoneiden ikkunoista voi ihailla Aleksanteri Suuren hevosen takamusta.

Hinnat liikkuvat satasen tuntumassa. Keskusaukiolle avautuvien huoneiden ikkunoista

Vanhan kaupungin sydämessä Vanhassa basaarissa sijaitseva Hotel Arka tarjoaa noin 60 eurolla tahattoman neukkunostalgisia huoneita. Hintaan sisältyy kelvollinen aamiainen.

Katso tarjoukset Skopjen hotelleihin.

Skopjen ravintolavinkit

Ravintola Stara Kuka (Old City House) sijaitsee vuonna 1836 rakennetussa perinteisessä makedonialaistalossa, joka kuin ihmeen kaupalla on säästynyt maanjäristykseltä ja jäänyt nyt modernin Skopjen puristuksiin.

Ravintola tarjoilee balkanilaisia ja kansainvälisempiäkin makuja. Illalla tunnelma on katossa orkesterin viihdyttäessä ruokailijoita. Kolmen ruokalajin illallisen hinta ei nouse edes 20 euroon (Bulevard Filip Vtori Makedonskij 14; puh. +389 71 263 181; www.starakuka.com).

Ydinkeskustan suosituimpiin ruokapaikkoihin kuuluu Makedonia-aukiolla sijaitseva ravintola Pelister, mutkaton ja nuorekas paikka, jossa on nopea palvelu. Ruokalistalta löytyy sekä balkanilaisia erikoisuuksia että kansainvälistä, tuttua ruokaa. Silloin tällöin vietetään teemaviikkojakin.

Ulkoterassilta voi seurata keskusaukion ihmisvilinää (Makedonia-aukio; +389 2 323 0603: www.pelisterhotel.com.mk).

Ravintoloissa on tapana antaa noin 10 prosenttia juomarahaa.

Skopjen ostokset

Skopje ei ole mikään shoppailuparatiisi – Vanha basaarikin on matkailijalle enemmän nähtävyys kuin varsinainen ostospaikka.

Makedonia-kävelykadun päässä, raunioituneen vanhan rautatieaseman vieressä, sijaitsee nykyaikainen ostoskeskus Ramstore Mall, jonka pohjakerroksen suuresta supermarketista löytää kaiken tarvittavan, ja vaatekauppojakin löytyy jokaiseen makuun.

Vaihtoehtona on Makedonia-aukion vieressä sijaitseva ostoskeskus City Gallery, joka tuo mieleen lähinnä Helsingin asematunnelin, mutta maan päälle siirrettynä. Lukuisia pieniä liikkeitä ähjäisen oloisessa 1960-luvun ulkoilmaostarissa, jonka käytävät eivät juuri houkuttele hengailemaan, vaan pikemminkin tuntuvat hoputtamaan äkkiä pois.

Skopjen vaarat ja turvallisuus

Skopje saattaa hyvinkin olla matkailijalle yksi Euroopan turvallisimmista pääkaupungeista. Ei kaupunkia sentään uneliaaksi voi väittää, mutta ei se vilkkaimmastakaan päästä ole. Toisaalta kaupunkilaiset ovat ulkona myöhään yöhön, ja silloinkin on turvallista kuljeskella esimerkiksi Vanhan basaarin alueella.

Suuret turistiryhmät puuttuvat, ja muita matkailijoita näkee lähinnä Vanhan Basaarin alueella sekä keskusaukiolla. Tyypilliset turistirikokset siis koko lailla puuttuvat.

Jotkut väittävät, että Skopjessa ei ole edes taskuvarkaita. Ehkä ei silti kannata olla liian huoleton heinäsirkka, ettei joudu sen ensimmäisen, ehkä uraansa aloittelevan taskuvarkaan uhriksi.

Liikenne on suurilla kaduilla vilkasta, eikä valottomia suojateitä juuri kunnioiteta, joten jalankulkijan on syytä olla tarkkana ja nöyränä.

Voiko Skopjessa juoda hanavettä?

Skopjen hanaveden sanotaan olevan juomakelpoista, mutta pullovesi on edullista ja sitä saa joka puolelta.

Matka ja lennot Skopjeen

Halpalentoyhtiö Wizzair vie Turusta suoraan Skopjeen muutaman kerran viikossa. Edullisimmillaan liput maksavat vain muutaman kympin, mutta hinta ei sisällä edes tavanomaista käsimatkatavaralaukkua.

Vaihdollisia yhteyksiä Helsingistä on muun muassa Air Serbialla Belgradin kautta sekä Turkish Airlinesilla Istanbulin kautta. Jälkimmäinen sallii usein maksuttoman stopoverin Istanbulissa, jolloin pääsee tutustumaan kahteen kaupunkiin yhden hinnalla.

Skopjeen järjestetään päiväretkiä myös Bulgarian puolelta Sofiasta.

Helsingistä Skopjeen lentää parillasadalla eurolla, kun lipun varaa hyvissä ajoin.

Vertaa eri lentoyhtiöiden hintoja.

Skopjen lentokentältä keskustaan

Lentoasemalta keskustaan pääsee taksilla 20–25 minuutissa. Kiinteät hinnat on merkitty selkeästi sekä dinaareissa että euroissa suureen tauluun taksiaseman luona. Keskustaan hinta on 20 euroa, mutta varmista hinta aina ennen kyytiin nousemista. Taksissa on maksettava käteisellä.

Monet taksinkuljettajat ottavat vastaan euroja, mutta tämä on syytä varmistaa ennen matkan alkua.

Useimmat suuret hotellit voivat myös järjestää autokuljetuksen, jolloin hinta on muutaman euron kalliimpi, mutta kuljettaja odottaa nimikyltin kanssa tuloaulassa, eikä hänen kanssaan tarvitse neuvotella sen paremmin hinnasta kuin määränpäästäkään.

Vardar Express -bussi kulkee muutaman kerran päivässä lentoasemalta Skopjen keskustaan, Holiday Inn -hotellille ja kansainväliselle bussiasemalle. On lähinnä hyvää tuuria, jos bussin kulkuajat sattuvat sopimaan omiin lentoihin. Noin 40 minuutin bussimatkan hinta on 180 dinaaria ja se on maksettava paikallisella valuutalla.

Skopje kokemuksia

Skopjesta kirjoitti Daniel Federley, joka löysi kaukaa Balkanilta erikoisen kaupungin: ”Joka pitää entistä Jugoslaviaa yhtenäisenä alueena, erehtyy pahasti. Skopje on valovuosien päässä Belgradin suurkaupunkitunnelmasta ja vähintään yhtä kaukana Kroatian rantakohteista.

Yhtenäinen ei ole Skopjekaan; suuruudenhullu feikki monumentaalikeskusta ja Vanha Basaari ovat kuin eri maailmoista.”

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi