9 x Suomen linnat

Kaikki tietävät Turun linnan, Hämeen linnan ja Olavinlinnan. Mutta Suomessa on monta muutakin linnaa tai niiden kiehtovaa rauniota.

Suomen alueella on ollut historian aikana enemmänkin linnoja, mutta esimerkiksi nykyisessä Vaasassa sijainnut Korsholman linna on kadonnut jälkiä jättämättä. Samoin on käynyt Kokemäen linnalle, Porissa sijainneelle Aborchin linnalle ja Liinmaan linnalle Eurajoella. Viipurin sekä Käkisalmen linnat ovat puolestaan jääneet Venäjän puolelle.

Eikä tähän listaan ei ole edes otettu mukaan Suomen linnoituksia kuten Suomenlinnaa sekä Lappeenrannan tai Haminan linnoitusta, jotka ovat keskiaikaisia linnoja myöhäisempiä linnoitusjärjestelmiä. Sellaisia on Suomessa vielä paljon linnojakin enemmän.

Ennen kuin kivilinnoja alettiin rakentaa Ruotsin vallan ajalla 1200-luvulla, suomalaiset hakivat suojaa linnavuorista, joita on paljon esimerkiksi Hämeessä.

Suomen linnat kertovat mielenkiintoista tarinaa Suomen sotaisasta historiasta kahden entisajan suurvallan – Ruotsin ja Venäjän – välissä. Linnat on esitelty alla aikajärjestyksessä niiden rakentamisen mukaan.

Turun linna – Suomen tärkein linna

Turun linna on Suomen historiallisesti merkittävin linna. Se perustettiin jo vuonna 1280 Aurajoen suulle, mutta kiehtovinta aikaa oli 1500-luku. Vuosisadan alussa linna oli useiden veristen taisteluiden näyttämönä Kustaa Vaasan aikaan, kun Ruotsi irtautui Kalmarin unionista. Kustaa Vaasakin vieraili linnassa useasti, tosin hän piti linnaa raihnaisena ja epämiellyttävänä paikkana.

1500-luvun puolivälissä elettiin Turun linnan kulta-aikaa, kun Suomea hallinnut Ruotsin kuninkaan poika, huikentelevainen Juhana Herttua piti linnassa vaimonsa kanssa renessanssiajan hovia. Moista ylellisyyttä ei Suomessa oltu ennen eikä jälkeen koettu. Linnan pöydät notkuivat aikakauden herkkuja, kuten kyyhkypiiraita. Linnan lähellä Ruissalossa järjestettiin turnajaisia.

Lopulta Juhana ajautui riitoihin veljensä, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kanssa. Juhana yritti turhaan suostutella suomalaisia aatelisia puolelleen, kun Eerik hyökkäsi vuonna 1563 Juhanaa vastaan 10 000 sotilaan voimin. Juhana linnoittautui Turun linnaan reilun tuhannen miehen voimin. Kolmen kuukauden piirityksen jälkeen Juhana antautui.

Juhanan linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin.

Neljä vuotta myöhemmin osat vaihtuivat. Kapinoivat aateliset syöksivät Eerikin vallasta ja nostivat Juhanan kuninkaaksi. Nyt oli Eerikin vuoro asua Turun linnassa, tosin vankina. Lopulta Juhana tuomitsi Eerikin kuolemaan.

Turun linna on Suomen linnoista kiehtovin vierailukohde. Linnan värikästä historiaa ja elämää esittelevä näyttely on tehty upeasti.

Linna sijaitsee keskustan reunalla, Turun sataman vieressä. Jos haluaa asua lähellä Turun linnaa, lähin majapaikka on laivahostelli S/S Bore.

Lue lisää Turun linnasta.

Hämeenlinna – ei niin kunniakasta historiaa

Ylväältähän punatiilinen linna näyttää Vanajaveden rannalla, mutta kovinkaan kunniakas ei linnan historia ole: Hämeen linna antautui hyökkääjille useaan otteeseen taistelutta.

Hämeenlinna on Suomen oloissa poikkeuksellisesti puhdas tiililinna. Linnan rakentaminen aloitettiin 1200-luvun lopulla ruotsalaisten saavuttua Hämeeseen. Linnaa muokattiin paljon seuraavina vuosisatoina.

Linnan kulta-aikaa oli 1500-luku, jolloin Hämeen linnan käskynhaltija Åke Yrjänänpoika Tott oli samalla koko Suoman vaikutusvaltaisiin käskynhaltija. Hänen tehtävänsä oli pitää tanskalaisten hyökkäykset kurissa – kunnes hänet lopulta mestattiin tanskalaisten toimesta.

Ulkona kaunis linna on sisältä paikoin yllättävänkin modernin näköinen – muistona Hämeen linnan vankila-ajoista. Linna toimi pahamaineisena, vankien kammoamana naisvankilana vuoteen 1973.

Linna on viehättävimmillään ulkoa katsottuna. Linnan sisällä on näyttely Hämeen historiasta, mutta vain vähän tietoa linnasta itsestään. Vierailu linnassa perustuu vapaaseen haahuiluun linnan käytävillä ja huoneissa. Sellaisena voi olla kivempikin perheen pienimmille kuin vaikkapa tiedolla vuorattu Turun linna.

Linna sijaitsee aivan Hämeenlinnan keskustan vieressä. Hämeenlinnan sydämellisin majapaikka on Matin ja Maijan majatalo. Aulangolla, vajaan 10 minuutin ajomatkan päässä keskustasta, sijaitsee Suomen klassikkohotelleihin kuuluva Scandic Aulanko.

Hotelli Vanajanlinna puolestaan on linnamainen kartano, jonka fine dining -ravintola panostaa Hämeestä tulevaan lähiruokaan ja paikallisiin makuihin.

Lue lisää: Hämeenlinna.

Kuusiston piispanlinna – kyllä piispakin linnan tarvitsi

Katoliseen aikaan Suomen piispalla oli oma linnansa, jonne hän saattoi paeta epävarmoina aikoina. Kuusiston piispanlinna rakennettiin 1300-luvun vaihteessa.

Lopulta ajat muuttuivat katolisille niin epävarmoiksi, että piispa Arvid Kurki joutui pakenemaan laivalla tanskalaisia Ruotsiin 1522 mutta hukkui pakolaivansa mukana Selkämerellä.

Kurki jäi Kuusiston ja Suomen viimeiseksi piispaksi. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vei läpi uskonpuhdistuksen ja käski tuhota Kuusiston linnan vuonna 1528, jottei siitä jäisi katolisille jalansijaa Suomeen.

Kuusiston linnasta on jäljellä rauniot Kaarinan lähellä. Museovirasto on hiljalleen korjauttanut raunioita jo yli sadan vuoden ajan. Läheisessä Kuusiston kartanossa on linnasta kertova näyttely.

Kuusiston linnalla kannattaa poiketa osana Saariston rengastien kiertämistä. Samalla voi poiketa myös Suomen ehkä tuntamattomimmassa linnassa, Kuitian kartanolinnassa.

Kastelholman linna – Ahvenanmaan kruunu

Ahvenanmaalla sijaitseva Kastelholman linna rakennettiin 1300-luvun lopulla, ja heti seuraavalla vuosisadalla sen luona käytiin useista taisteluita ruotsalaisten ja tanskalaisten kamppaillessa sen hallinasta. 1500-luvulla linna joutui puolestaan osaksi veljesten Juhana Herttuan ja Eerik XIV kamppailua Ruotsin kruunusta.

Suomen herttuana ollessaan Juhana asusti linnassa kolmeen otteeseen 1550- ja 1560-luvuilla. Kaapattuaan vallan veljeltään Juhana piti Eerikiä vuonna 1571 vangittuna Kastelholman linnan tornihuoneessa neljän kuukauden ajan. Eerik oli vangittuna myös Turun linnassa.

Kuninkaallisia vieraita kävi Kastelholmassa vielä 1600-luvulla, kun ruotsalaiset kuninkaat ja mahtimiehet yöpyivät siellä metsästysretkillään.

Jykevä, laatikkomainen linna on Ahvenanmaan maamerkkejä. Linnan sisällä mielenkiintoiset opastekyltit kertovat linnan historiasta ja entisaikain tarinoista kuten taikauskosta. Lapset pääsevät kokeilemaan ylleen keskiaikaisia asuja ja askartelemaan ritarivarusteita.

Kastelholman linna sijaitsee 25 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Linnan vieressä on Ahvenanmaan kuuluisin ravintola, Smakby, sekä mukava majatalo Kastelholms Gästhem.

Lue lisää: Ahvenanmaa.

Raaseporin linna – surkuhupaisin Suomen linnoista

Raaseporin linnan rakennutti 1360–1370-luvulla yksi Ruotsin historian rikkaimmista miehistä, Bo Joninpoika Grip, joka omisti aikoinaan koko Suomen ja ison osan Ruotsia.

Raaseporin linna rakennettiin puolustamaan Ruotsin etuja menestyvää kauppakaupunkia Rääveliä eli Tallinnaa vastaan. Tositoimiin linna joutui, kun ruotsalaiset ja tanskalaiset taistelivat useaan otteeseen sen hallinnasta.

Linnan kohtalo oli surkuhupaisa. Linna hylättiin lopulta sen olutkellarin romahdettua.

Raaseporin linna on kesäisin avoinna vierailijoille. Kallion laella seisova näyttävä linna on tuttu niin Teräsbetonin (Orjatar) kuin Anna Abreunkin videoista (Stereo).

Raaseporin lähellä on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa kuten Fiskarsin ruukki, puutalojen Tammisaari ja Suomen eteläisin kaupunki, riipaisevan kaunis Hanko.

Linnan lähistöllä on kaksikin kaunista majapaikkaa. Entisaikain teollisuusestetiikkaa henkivä Bilnäsin ruukki sekä Inkoossa sijaitseva modernin huipputyylikäs merimaisemahotelli The Barö.

Lue lisää: Uudenmaan nähtävyydet

Kuitian kartanolinna ja Sadan miekan mies

Suomesta löytyy sellainenkin ihme kuin vanhanajan linna, jossa vielä asutaan. Luonnonkivistä muuraamalla rakennettu kartanolinna Kuitia on myös Suomen vanhin säilynyt kartano.

Paraisissa sijaitsevan kartanolinnan rakennutti mahtava Fleming-suku 1400-luvulla meren äärelle aikana, jolloin tanskalaiset eli juutit purjehtivat ryöstämässä Suomen rannikkoa.

Matkailunähtävyytenä linna on tuntematon, sillä se on aina ollut yksityisomistuksessa. Linna kuului 1800-luvulta 2010-luvulle asti af Heurlin -suvulle, kunnes sen osti vuonna 2014 Suomen rikkaimpiin henkilöihin kuuluva Ilkka Herlin. Kelpaa linnanherran olla.

Vaikka kartanolinnan maat ovat yksityisaluetta eikä linna ole avoinna vierailijoille, voi jykevää rakennusta ihailla ulkoa, sillä se erottuu peltojen keskeltä kauas. Seikkailunhaluiset voivat hiippailla ihan linnan viereenkin rakennusta ihailemaan.

Kuitian kartanolinnaan voi myös tutustua katsomalla vuonna 1951 valmistuneen klassikkoseikkailuelokuvan Sadan miekan mies, jota kuvattiin paljon Kuitian kartanon mailla.

Lue lisää: Suomen kiehtovimmat kartanot

Olavinlinna – tarujen linna

Olavinlinna on Suomen linnoista komeimman näköinen; Euroopan pohjoisin kivilinna nousee mahtavana Kyrönsalmesta Savonlinnan edustalla. Olavinlinnassa pidettävät Savonlinnan oopperajuhlat ovat puolestaan upea kulttuuritapahtuma Euroopankin mittakaavassa.

Linnaa alettiin rakentaa sangen myöhään, vasta vuonna 1475. Ensimmäisen kerran linna antautui venäläisille Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1714. Seitsemän vuotta myöhemmin Ruotsi sai linnan takaisin Uudenkaupungin rauhassa, kunnes menetti Olavinlinnan lopullisesti Hattujen sodassa 1743.

Taisteluja paremmin Olavinlinna tunnetaan kuitenkin lukemattomista kansantarinoista, joihin se liittyy. Tarinoihin tutustuu opastetuilla Olavinlinnan kierroksilla. Olavinlinnasta kannattaa lukea lisää myös teoksesta Neidon kyynel ja muita tarinoita Olavinlinnasta.

Paras hotelli Olavinlinnasta nauttimiseen on aivan sen vieressä sijaitseva Lossiranta Lodge: huoneista avautuvat näkymät suoraan linnalle.

Lue lisää: Savonlinna.

Kajaanin linna – Ruotsin Siperia

Kajaanissa on helppo käydä huomaamatta, että Kajaanillakin on oma linnansa, ja vieläpä aivan keskustan vieressä. Rauniolinna sijaitsee Kajaanin läpi virtaavan Kajaaninjoen saaressa.

Ruotsin valtakunnassa Kajaani oli todella syrjäinen paikka – Tukholmasta nähden lähes myyttinen kaukainen paikka. Kajaanin linnaan tuomittiinkin Ruotsin kuningaskunnan vihollisia samaan tapaan kuin Venäjällä Siperiaan.

Linnaa alettiin rakentaa vasta vuonna 1604, mutta se muistutti silti keskiaikaista kivilinnaa. Linna ehti toimia vain satakunta vuotta. Suuressa Pohjan sodassa venäläiset valtasivat linnan 1716 ja räjäyttivät sen. Jäljelle jäivät pienet rauniot, joita voi ihmetellä linnan ylitse kulkevalta (!) maantiesillalta.

Lue lisää: Kajaani.

Oulun linnan paikalla on tähtitorni

Kajaaniakin vaatimattomammat linnanrauniot löytyvät Oulusta. Linnasta on hyvin vähän jäljellä, mutta jotain sentään: vallituksia ja ruutikellarin rauniot.

Linna rakennettiin 1600-luvun alussa saarelle Oulujoen suistoon kuningas Kaarle IX käskystä samaan aikaan kuin Kajaanin linna. Paikalla oli ollut jo aiemmin pieni linna, jota ruotsalaiset ja suomalaiset olivat käyttäneet tukikohtanaan tehdessään pitkän vihan aikaan sotaretkiä Vienan Karjalaan.

Heinäkuussa 1793 salamannisku sytytti puisen varastokellarin ja ruutikellari räjähti. Kivenmurikoita sinkoili ympäri Oulun keskustaa.

Vuonna 1875 linnan raunioille rakennettiin Oulun Merikoulun tähtitorni, joka seisoo siinä edelleen kaupungin kauneimpana rakennuksena. Tähtitorni toimii kesäkahvilana, ja ruutikellarissa on pieni näyttely Oulun linnasta.

Lue lisää: Oulun nähtävyydet

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!