Dostojevski sijoitti Rikoksen ja rangaistuksen tarinan tapahtumat todellisiin paikkoihin. Niinpä Raskolnikovin 730 askelta pitkä murhareitti on hyvin tiedossa – ja sen voi kulkea myös baarikierroksena.
Teksti Antti Helin
Kuva Ville Palonen
Tuttu tarina: Nuori ja rahaton opiskelija Raskolnikov päättää tehdä täydellisen murhan. Hän kävelee kirves kainalossaan panttilainaajaneukon talolle, ryöstää ja murhaa tämän.
Tai ehkei sittenkään.
”Me olemme täällä ratkaisemassa mysteeriä”, Peter Kozyrev sanoo.
Hän järjestää Pietarissa kävelykierroksia Raskolnikovin murhareittiä pitkin. Kierroksesta on myös olemassa baariversio nimeltä The Murder Route Pub Crawl.
”Dostojevski tai valtion sensorit tuntuvat poistaneen kirjasta muutaman olennaisen pätkän. Yritämme selvittää, mitä Raskolnikovin murhareitillä todella tapahtui”, Peter sanoo.
Raskolnikov asui baarialueella
Aitouden tuntua tavoitellut Dostojevski sijoitti Rikoksen ja rangaistuksen fiktiivisen tarinan tapahtumat todellisiin paikkoihin. Niinpä Raakolnikovin 730 askelta pitkä murhareitti on hyvin tiedossa.
Kierros alkaa Raskolnikovin kotitalolta Stoljamja- ja Grazdanskaja-katujen kulmasta. Sieltä Raskolnikov käveli Gribojedova-kanavan yli Sadovaja-kadulle.
”Kirjan tapahtuma-aikaan, vuonna 1865, Sadovaja-kadulla oli enemmän baareja kuin millään muulla Pietarin kadulla. Kadun 19 talossa oli yhteensä 21 juottolaa”, Peter kertoo.
Ensimmäinen puolisko Raskolnikovin kävelystä on kuvattu kirjassa tarkasti, mutta jälkimmäinen puoli on hämärän peitossa. Kun Raskolnikov saapuu nykyiselle Rimskogo Korsakovan -kadulle, tulee tarinaan aukko ja yhtäkkiä hän vain tupsahtaa panttilainaajan talolle.
Ei epäilystäkään: mies ei kestänyt hermopainetta vaan luikahti baariin.
Niin teemme mekin. Peter muistuttaa, että moni Rikoksen ja rangaistuksen henkilöistä ryyppää railakkaasti.
Tunnelmallisia vanhanajan baareja
Pari ensimmäistä mitäänsanomatonta baaria huuhdellaan alas oluella. Mutta kolmas kuppila hurmaa. ”L” -baari on aitoa, katoavaa Neuvostoliittoa. Ikkunoita peittävät aaltoilevat, valkoiset verhot. Katossa roikkuu funkkislamppuja, ja takaseinän ikkunassa on lasimaalaus Europen ryöstöstä.
Kukaan ei juo baarissa kaljaa. Lyhythihaisen tarjoilijattaren hauikset pullistelevat baaritiskillä, kun hän kaataa votkaa valtavasta pullosta pienempiin karahveihin, joissa juoma tarjoillaan pöytiin.
Peter kantaa votkakarahvin lisäksi pöytään sillitarjottimen. Ensimmäinen malja nousee Raskolnikoville. Ryyppyä seuraa ihana puistatus, ja sitten sillileipä suuhun.
Pietarin hienoimpien ravintoloidenkaan ruoka ei varmasti maistu yhtä hyvältä kuin täällä silli, sipuli ja hapanleipä muutaman votkaryypyn jälkeen.
Seuraava malja nostetaan huoneen neljälle kulmalle. Puhe alkaa pulputa, keinua, soljua. Aika menettää merkityksensä.
Näinkö Raskolnikovillekin kävi?
”Jos Raskolnikov olisi käynyt kaikissa matkan varrella olleissa kapakoissa, hän ei olisi ikinä päässyt panttilainaajan talolle saakka”, Peter sanoo.
Panttilainaajaeukon talolla
Viimeinen baari, nimeltään ”Kalja Baari”, on panttilainaajaeukon talon kivijalassa. Eukko asui neljännessä kerroksessa, huoneistossa numero 67. Talon ulko-ovi on auki. Rapistuneen rappukäytävän seinät on maalattu täyteen graffiteja.
”Hyvin tehty Raskolnikov. Kaupunki joutuu nyt maksamaan yhden eläkkeen vähemmän”, yhdessä niistä lukee.
”Pari vuotta sitten yksi tuttavani, kiinteistönvälittäjä, välittä pantinlainaajan kämpän nuorelle pariskunnalle. He eivät tienneet asunnon taustaa eivätkä välittäneet. Nyt turistit kummittelevat jatkuvasti heidän ovellaan.”
Mutta ei mennä tapahtumien edelle: vielä on viimeinen juottola käymättä.
”Jiii-hii!” sisältä kajahtaa riemunkiljahduksia. Ahtaan kahvilan lattia on täynnä nelikymppisiä joraajia, miehiä ja naisia arkivaatteissa. Musiikki tulee radiosta – välillä se katkeaa mainoksiin.
Kello on kymmentä yli kahdeksan illalla.
Paikka on originelli kahvilan ja kaupan yhdistelmä. Kahvilalle ei ole alkoholioikeuksia, mutta saman tiskin takana on kauppa, josta saa olutta ja viinapulloja. ”Kahvila” puolestaan sallii, että sen pöydissä nautitaan ”kaupan” alkoholijuomia. Siis pullo votkaa pöytää!
Kuinkas sitten kävikään?
Raskolnikov heräsi murhan jälkeen sohvaltaan vaatteet päällä. Hänellä oli huono olo, ja mieli teki kaljaa – opiskelijalla oli siis kankkunen.
Samanlaisissa tunnelmissa herää Peterin baarikierroksen jälkeen. Krapulan kylmä hiki valuu niskaa pitkin.
Mitä kaikkea tulikaan tehtyä loppuillasta? Pääsimmekö me määränpäähän? Murhattiinko pantinlaajanaeukko vai ei?
Pitänee lukea päivän lehti.
Peter’s Walk järjestää kävelykierroksia Rikos ja rangaistus -romaanin tapahtumapaikoille. Toinen suositeltava kävelykierros on Original Walk.
Lue lisää: Pietarin paras kävelykierros tai katso tarjoukset Heinätorin lähellä oleviin hotelleihin.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
