Paratiisireportteri-blogin vieraileva kirjoittaja Petri Kosonen kävi tutustumassa Amos Rex -museon uuteen näyttelyyn Egyptin loisto – viimeiset suuret dynastiat. Tällainen se on:
Muumioita ja hautakammiota. Tuonpuoleinen näyttäisi olleen muinaisessa Egyptissä keskeinen osa elämää. Se on kuitenkin perspektiiviharha, kertoo egyptologi Mia Meri. Haudoissa on vaan sattunut säilymään huomattavasti enemmän tositteita kuolemasta kuin tavallisesta arjesta. Ja siksi tunnemme muinaiset egyptiläiset juuri kuoleman kautta.
Meri on ollut kokoamassa Helsingin Amos Rex -museon uutta Egypti-näyttelyä. Se pohjautuu Italian Torinossa, Italiassa Museo Egizion laajaan kokoelmaan, mistä on Helsinkiin tuotu yli 500 esinettä.
Esillä on muumioita, sarkofageja sekä faaraoiden hautakammioiden sisustuselementtejä ja käyttöesineitä, kuten tekopartoja, jotka muistuttavat korona-ajan leuan alle vedettäviä kasvomaskeja. Mukana on myös tuonpuoleisessa tarvittavia dokumentteja, kuten kuolleitten kirjoja.
Egyptissä ei ilmeisesti ole pulaa muumioista, sillä nykypäivän egyptiläisillä ei Suomen Egyptologinen Seura ry:n mukaan ole suurempia vaatimuksia esineiden palauttamisesta, toisin kuin vaikkapa monilla alkuperäiskansoilla. On tietenkin olemassa harvoja poikkeuksia, kuten Berliinissä oleva Nefertitin rintakuva.
Faaraoiden hautakammioista löytyneet esineet sopivat museon maanalaisiin laajennuksiin vanhan linja-autoaseman alla. Osassa näyttelyä äänimaisema tukee tunnelmaa. Esillä on myös mytologian koko hahmogalleria, eli ihmisen pää yhdistettynä leijonan, sakaalin tai haukan ruumiiseen, ellei päinvastoin.
Näyttelyn lopussa on ajan henkeen hyvin sopiva lisätty todellisuus (augmented reality), missä faaraoiden virtuaaliseen hautaan voi sukeltaa mobiililaitteen avulla. Kammio on kuvitteellinen, mutta sen esikuvana on käytetty Luxorin lähellä sijaitsevan Kuninkaitten laakson hautaa. Sinne pääsee fyysisestä lokaatiostaan riippumatta, missä vaan, missä voi ladata luurilleen Arilyn-sovellutuksen.
Samaan aikaan Amos Rexin näyttelyn kanssa Tallinnan Kumussa on esillä näyttely Egyptin loisto. Niilinlaakson taide, joka sekin pohjautuu Torinon kokoelmiin. Näyttely on jonkin verran Helsingin näyttelyä suppeampi, mutta siinä tuodaan esille myös paikallinen yhteys muinaisen Egyptin taideaarteisiin.
Amos Rexin näyttelyyn liittyy egyptologi Mia Merin kirjoittama, myös itsenäisesti toimiva kirja Egypti – Kala sarkofagissa & muita mysteereitä (SKS 2020). Pehmeäkantisesta näyttelykirjasta löytyy vastaus moneen Egypti-aiheiseen kysymykseen. Naivatko faaraot sisariaan ja käytettiinkö muinaisessa Egyptissä pyörää? Entä mikä oli Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen suhde maan todelliseen historiaan?
Kirja voisi olla nimeltään myös Egyptologiaa aloittelijoille (Egyptology for Dummies). Niin perusteellisesti tekstipuoli selvittää aihetta. Kuvapuoli on kuitenkin lähes kokonaan Helsingin näyttelystä.
Kartta-friikit saattaisivat kaivata kirjastakin yksityiskohtaisempia karttoja ja harrastelija-arkeologit esimerkiksi valokuvia kaivauksista mistä esineet ovat löytyneet.
Nyt kun vielä pääsisi pois koronasarkogafista ja matkalle aitoon Egyptiin. Kaikkiaan näyttely on hyvä syy viettää viikonloppu Helsingissä.
Näyttely on Amos Rexissä 21.3.2021 asti.
