Kirja-arvostelu: Kuuluuko Englanti Eurooppaan?

Westminster Abbey Lontoo
Kuuluuko Englanti Eurooppaan, kysyy kirjeenvaihtaja Eeva Lennon kirjassaan.

Eeva Lennon os. Karikoski (s.1936) on eurooppalainen isolla E:llä sekä suomalaisen median pitkäaikaisin kirjeenvaihtaja maailmalla. Perspektiiviä alun perin helsinkiläisen kosmopoliitin näkemyksille antaa Ranskassa vietetty vuosikymmen ennen Englantiin muuttamista. Siellä jo yli puolivuosisataa asuneella Lennonilla on selvästi viha-rakkaussuhde toiseen kotimaahansa, tuohon ranskalaisten katalaan Albioniin.

Tuoreimmassa kirjassaan, Kuuluuko Englanti Eurooppaan?, hän kirjoittaa siitä lämpimästi, mutta puhuu samalla suunsa puhtaaksi brexitiin johtaneesta omahyväisyydestä ja typeryydestä.

Pääministeri Cameronin niukasti häviämä uhkapeli kansanäänestyksessä juhannuksena 2016 johti Ison-Britannian eroon Euroopan Unionista. Ison veden molemmin puolin vaikuttava kansallismielinen virtaus nosti saman vuoden syksynä Donald Trumpin Yhdysvaltojen presidentiksi, ja koko pakka meni sekaisin. Nyt vaikuttaa siltä, että ainakin brexitissä hävisivät lopulta kaikki, ehkä yksittäisiä omaneduntavoittelijoita lukuun ottamatta.

Osa kansasta eli vielä imperiumin loistonpäivissä ja populistit kehottivat ottamaan kontrollin takaisin. Brexiteerit saivat yli puoli kansaa vakuuttuneeksi siitä, että he voivat syödä kakun ja samalla pitää sen. Nyt logistiikka tökkii ja kauppojen hyllyt alkavat tyhjentyä, kun työvoiman saantia Euroopasta hankaloitetaan. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja mantereella asuvien brittien asema muuttuu tukalaksi, kuten myös samoin sijoittuneiden opiskelijoiden. Turvapaikanhakijoiden ja tavallisten turistien maahantuloon brexitillä on tuskin merkittävää vaikutusta. Britannian EU-aikanakin Lontoon lennoille noustiin non-Shengenin alueelta.

Lennon avaa termejä, kuten englantilaista pidättyväisyyttä kuvaava Stiff upper lip, ja tuo sen rinnalle kelttikansojen riehakkuuden. Lennonin sympatiat ovat selvästi Brittein saaria alun perin asuttaneiden kelttien puolella. Irlantilaisen sukunimensä hän on saanut edesmenneeltä mieheltään Peter Lennonilta, jonka hän tapasi Pariisissa tämän toimiessa siellä The Guardianin kirjeenvaihtajana 1960-luvulla. Avioliiton kautta Eeva Lennon on oppinut ymmärtämään Irlannin kysymystä paremmin kuin muut ulkopuoliset – jos häntä nyt enää sellaiseksi voi sanoa.

Koska tulliraja vedettiin Irlanninmerelle eikä -saarelle, vaikuttaa siltä, että brexit on tehnyt Irlannin yhdistymisen eteen enemmän kuin IRA. Vasta ajan mittaan selviävä kysymys lienee: lähtisivätkö keltit nyt skottien johdolla omille teilleen, ja jäljelle jäisi vain tynkä-Britannia?

Lennon kysyy myös asiaa, mitä ainakaan meillä tulee harvemmin ajatelleeksi: Kylvettiinkö brexitin siemenet jo Thatcherin aikana? Tuolloin eriarvoisuus Britanniassa lisääntyi merkittävästi. Kyytiä saavat niin ikään kolme viimeisintä konservatiivista pääministeriä, joiden palli on ollut tuulisempi kuin koskaan. Luonnollisesti eniten esille nousee pääministerin Boris Johnssonin poukkoilu niin brexit kuin covid -linjauksissaan. Labourin Tony Blairin suurimpana virheenä nousee esiin lähteminen Yhdysvaltojen George Bush juniorin kelkkaan lopulta perusteettomalle sotaretkelle Irakissa.

Lennonien Pariisin vuosina syntyneet poika ja tytär ovat molemmat Englannissa media-alalla, joten taustatukikin on ollut käden ulottuvilla. Omaehtoisessa koronakaranteenissa kirjoitettu kirja on viiltävä analyysi ja tyhjentävä selvitys brexitistä niillekin, jotka eivät ole erityisen perehtyneitä saarivaltakunnan politiikkaan ja talouteen.

Eeva Lennon: Kuuluuko Englanti Eurooppaan? (Karisto 2021)

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi