Lapin parhaat tunturit

Saana tunturi
Saana ja revontulet – nyt on jo liian kaunista! Kuva: Hannu Huovila/Vastavalo

Lappi tunnetaan tuntureistaan, mutta mitkä ovat Lapin parhaat tunturit, jotka on nähtävä ja koettava ainakin kerran elämässä?

Suomen vaikuttavimmat tunturit löytyvät Käsivarresta, jonka koskemattomissa erämaissa Kekkonenkin kävi hiihtämässä lähes joka talvi. Käsivarren alueella sijaitsevat niin Suomen korkein, kaunein kuin erikoisinkin tunturi.

Suurin osa Käsivarren alueesta on tietöntä erämaata. Helpoiten Käsivarren tuntureista tutustuu Saanaan, joka sijaitsee Kilpisjärven kylän vieressä.

Itä-Lapin kuuluisimmat tunturit löytyvät Urho Kekkosen kansallispuistosta: Luirojärven ylle kohoava Sokosti on legendaarinen vaelluskohde, rajavyöhykkeen Korvatunturi taas on ainakin nimeltä tuttu jokaiselle suomalaiselle.

Halti – Suomen korkein paikka

Halti kohoaa Käsivarressa aivan Norjan rajalla. Missään muualla kuin Haltilla Suomen tunturit eivät kohoa yli tuhannen metrin. Halti, kuten kaikki tunturit, on muisto ajan syömistä vuorista.

Haltin laelta löytyy Suomen korkein kohta, 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Haltin kaikkein korkein huippu (1361 metriä) on tosin parin kilometrin päässä Norjan puolella. Vuonna 2015 norjalaiset pohtivat 1331 metrin korkuisen Haltin Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamisesta Suomelle.

Kuten nimikin antaa ymmärtää, Haltiatunturi on saamelaisten pyhiä paikkoja. Haltin alueella onkin useita pyhiä palvontapaikkoja eli seitoja. Haltin pyhyys ei muuten ole mikään tuulesta temmattu juttu – Haltin maisemista saa alkunsa moni elämää ylläpitävä joki.

Haltille on Kilpisjärveltä 55 kilometrin vaellusmatka. Kilpisjärvellä on kauppoja ja ravintoloita. Suosittuja majapaikkoja ovat Kilpisjärven Retkeilykeskus ja Lapland Hotel Kilpis.

Saana – Suomen kaunein tunturi

Näkymä Saana-tunturin laelta. Kuva: Good Mechanic / Shutterstock

Suomen kaunein tunturi on Kilpisjärven äärellä sijaitseva Saana – komean ja omaleimaisen suurtunturin tunnistaa linnamaisesta muodosta. Taustalla loimottavat Ruotsin ja Norjan lumihuiput.

Saanan alue on suojelualuetta, ja huipulle saa nousta vain pitkin neljän kilometrin pituista polkua, joka lähtee Kilpisjärven retkeilykeskuksesta.

Tunturin laella on kivikekoja, joita ovat kasanneet Saanalla käyneet. Suurimman kivikeon luona on vieraskirja, johon voi raapustaa puumerkkinsä.

Lapin sodan aikaan saksalaiset olivat asemissa Saanan rinteillä, mistä muistona rinteillä on edelleen saksalaista sotilasromua.

Mökkejä alueella vuokraa todella kehuttu Kilpisjärven Tunturimajat.

Saivaara – Lapin erikoisin tunturi

Saivaara on kuin saamennoidan nänni. Kuva: Tadeáš Gregor, Wikimedia Commons

Niinikään Käsivarren erämaassa kohoava Saivaara näyttää jättimäiseltä nänniltä. Saivaara on jo luonnostaan erikoisen näköinen, mutta vieläkin erikoisempi Saivaara olisi, jos sen laelle olisi pystytetty suunnitteilla ollut Kekkosen muistomerkki.

Tapio Wirkkalan suunnitelman mukaan Saivaaran laelle olisi pystytetty viisi suurta kivenjärkälettä kuvastamaan Kekkosen viittä presidenttikautta. Kiville nousevalla polulla olisi ollut yhtä monta askelmaa kuin Kekkosen valtakaudella oli päiviä: 10 227.

Mahtava muistomerkki ei saanut varauksetonta kannatusta, vaan se kutistui lopulta pieneksi laataksi. Saivaara on silti kiehtova paikka, jossa käydessä voi kuvitella miltä jättimäinen muistomerkki olisi voinut näyttää.

Kekkostunnelmiin pääsee myös yöpymällä läheisen Porojärven rannalla olevassa UKK-kämpässä (200 euroa/vrk), jossa Kekkonen tapasi nukkua. Eräkämppää vuokraa metsähallitus Luontoon.fi -palvelun kautta.

Sokosti – vaeltajien legendaarinen maisemapaikka

Sokostin huipulla kelpaa ihailla maisemia. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Sokosti, Urho Kekkosen kansallispuiston korkein tunturi, kohoaa 718 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alhaalla laaksossa kimaltelevan Luirojärven pintaan on korkeuseroa noin 435 metriä. Näissä maisemissa jokaisen vaeltamista rakastavan täytyy patikoida (ainakin) kerran elämässä.

Sokosti on legendaarinen vaelluskohde. Luirojärven vaellus alkaa ja päättyy Saariselän Kiilopäältä, jossa voi yöpyä Suomen Ladun pyörittämässä Kiilopään tunturikeskuksessa.

Matkaa tulee yhteensä 70-80 kilometriä, ja aikaa on syytä varata viitisen päivää. Luirojärvellä on erinomainen autiotupa saunoineen – moni viettääkin paikalla kaksi yötä, ja tekee päiväretken kuuden kilometrin päässä odottavalle Sokostin huipulle.

Sokostin huippua peittää terävä rakkakivikko, joka voi sadesäällä olla petollisen liukas. Tukevien vaelluskenkien lisäksi Sokostin valloittamiseen kannattaa varautua kunnon vaatetuksella: huipulla tuulee!

Alueen keskus on Saariselkä, jonka ympäristössä riittää monentasoista majoitusta Hotelli Kakslauttasen luksusluokan lasi-igluista Kuukkeli Teerenpesän leppoisampiin hirsitalotunnelmiin.

Korvatunturi – Joulupukin koti

Korvatunturi ruskan aikaan. Urho Kekkosen kansallispuisto, Lappi. Kuva: Ville Palonen

Tarunhohtoinen Korvatunturi muistuttaa terävine huippuineen pikkuista vuorta. Syrjäisestä tunturista tuli kuuluisa vuonna 1927, kun Markus-setä paljasti radio-ohjelmassaan, että paikka on Joulupukin koti.

Venäjän raja kulkee Korvatunturin korkeimman huipun (486 m) kautta. Vaeltajat saavat ihailla maisemia lähes yhtä korkealta länsihuipulta (411 m) puolentoista kilometrin päästä.

Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoiskulmassa sijaitsevalla Korvatunturilla vierailee vuosittain ainoastaan parisataa vaeltajaa, vaikka paikka on yllättävän helppo vaelluskohde. Rajavyöhykkeellä liikkumiseen saa (ilmaisen) luvan netistä muutamassa päivässä.

Autolla pääsee 25 kilometrin päähän Kemihaaraan, jossa majapaikan tarjoaa Kemihaaran Loma. 2-3 päivän vaelluksella voi yöpyä (ja saunoa) Vieriharjun autiotuvassa.

Pyhä-Nattanen – Suomen erikoisimmat maisemat

Pyhä-Nattanen. Kuva: Daniel Taipale / Lapin Materiaalipankki

Sompion luonnonpuistossa, Urho Kekkosen kansallispuiston kupeessa, odottaa yksi Suomen erikoisimmista maisemista. Pyhä-Nattasen huippua koristavat mahtavan kokoiset graniittirapaumat eli toorit, jotka näyttävät aivan jättiläisten asettelemilta Lego-palikoilta. Ei ole ihme, että Pyhä-Nattanen on ollut saamelaisten pyhiä paikkoja.

Myös tunturin laelta ympärille avautuvat näkymät ovat kirjaimellisesti härskin hienot: koillisessa siintää muiden Nattastunturien jono. Teräväkärkisinä ne eroavat muodoltaan muista tuntureista, mistä Nattastunturit ovat saaneet nimensäkin. Nattaset tarkoittavat saameksi nuoren naisen rintoja.

Ja kun oikein katsoo, niin no, jätetään sanomatta.

Pyhä-Nattasen huipulle vie metsätieltä 7 kilometrin rengaslenkki. Huipulla on palovartijan entinen maja, joka toimii nykyisin pikkuruisena päivätupana.

Vuokraa mökki Lapista

Lapista löytyy satoja – ellei tuhansia – vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Lapin vuokramökkeihin.

Lue lisää:

Urho Kekkosen kansallispuisto – Suomen paras vaelluskohde?

Lapin parhaat elämykset

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös majoituksen. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!