8 x Lapin parhaat tunturit

Kilpisjärvi Saana
Vaellusreitti Haltille alkaa Saanatunturin maisemista. Kuva: Ville Palonen

Lappi tunnetaan tuntureistaan, mutta mitkä ovat Lapin parhaat tunturit, jotka on nähtävä ja koettava ainakin kerran elämässä?

Alla esitellään ensin lyhyesti tunturit alueittain ja sitten siirrytään varsinaisiin tuntureihin.

Käsivarren Suurtunturit

Suomen vaikuttavimmat tunturit löytyvät Käsivarresta, jonka mahtavia tuntureita kutsutaan myös nimellä Suurtunturit. Käsivarren alueella sijaitsevat niin Suomen korkein, kaunein kuin erikoisinkin tunturi. Käsivarren koskemattomissa erämaissa Kekkonenkin kävi hiihtämässä lähes joka talvi.

Suurin osa Käsivarren alueesta on tietöntä erämaata. Helpoiten Käsivarren tuntureista tutustuu Saanaan, joka sijaitsee Kilpisjärven kylän vieressä.

Missä on Tunturi-Lappi?

Kun Käsivarren mukaan otetaan vielä Suomi-neidon kainalokin, niin ollaan alueella, jota kutsutaan Tunturi-Lapiksi. Tälle alueelle osuvat myös Muonion Pallastunturi sekä Kittilän Levi- ja Yllästunturi.

Itä-Lapin tunturit

Itä-Lapin kuuluisimmat tunturit löytyvät Urho Kekkosen kansallispuistosta: Luirojärven ylle kohoava Sokosti on legendaarinen vaelluskohde, rajavyöhykkeen Korvatunturi taas on ainakin nimeltä tuttu jokaiselle suomalaiselle. Helpon päiväpatikan voi tehdä vaikka Saariselältä käsin Kiilopään laelle.

Hieno tunturi on myös Pyhä-Nattanen, jonka huipulla on hämmästyttäviä graniittirapaumia eli tooreja, jotka näyttävät luonnon Lego-palikoilta.

1. Halti – Suomen korkein paikka

Halti kohoaa Käsivarressa aivan Norjan rajalla. Missään muualla kuin Haltilla Suomen tunturit eivät kohoa yli tuhannen metrin. Halti, kuten kaikki tunturit, on muisto ajan syömistä vuorista.

Haltilta löytyy Suomen korkein kohta, joka on 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Haltin kaikkein korkein huippu (1361 metriä) on tosin parin kilometrin päässä Norjan puolella. 2010-luvun lopulla norjalaiset pohtivat 1331 metrin korkuisen Haltin Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamisesta Suomelle 100-vuotislahjaksi.

Kuten nimikin antaa ymmärtää, Haltiatunturi on saamelaisten pyhiä paikkoja. Haltin alueella onkin useita pyhiä palvontapaikkoja eli seitoja. Haltin pyhyys ei muuten ole mikään tuulesta temmattu juttu – Haltin maisemista saa alkunsa moni elämää ylläpitävä joki.

Haltille on Kilpisjärveltä 55 kilometrin vaellusmatka – suuntaansa. Vaellukselle kannattaa varata viikko.

Norjan puolelta Haltin voi huiputtaa yhdessä päivässä. Vaelluksen pituus on noin 14 kilometriä ja aikaa kannattaa varata 6 tuntia.

Norjan Guolasjärveltä alkava merkitty reitti on kivikkoinen ja jyrkkä. Se vie Haltin korkeimmalle huipulle (Haltitoppen, 1361 metriä). Suomen korkein kohta (1324 metriä) sijaitsee Haltin rinteellä parin kilometrin päässä. Huippujen välillä ei ole merkittyä reittiä, joten kartta ja suunnistustaito ovat pakollisia vaatimuksia.

Lue lisää: Pohjois-Norjan parhaat nähtävyydet

2. Saana – Suomen kaunein tunturi

Kilpisjärvi Saana
Tsahkaljärveltä aukeaa upea maisema kohti Saanaa. Kuva: Ville Palonen

Suomen kaunein tunturi on Kilpisjärven äärellä sijaitseva Saana – komean ja omaleimaisen suurtunturin tunnistaa linnamaisesta muodosta. Taustalla loimottavat Ruotsin ja Norjan lumihuiput.

Saanan alue on suojelualuetta, ja huipulle saa nousta vain vajaan viiden kilometrin pituista polkua, joka lähtee Kilpisjärven retkeilykeskuksen läheltä.

Tunturin laella on kivikekoja, joita ovat kasanneet Saanalla käyneet. Suurimman kivikeon luona on vieraskirja, johon voi raapustaa puumerkkinsä.

Lapin sodan aikaan saksalaiset olivat asemissa Saanan rinteillä, mistä muistona rinteillä on edelleen saksalaista sotilasromua.

Kilpisjärvellä on kauppoja ja ravintoloita. Suosittuja majapaikkoja ovat Kilpisjärven Retkeilykeskus ja Lapland Hotel Kilpis.

Lue lisää: Kilpisjärvi – mahtava Saana ja Kolmen valtakunnan raja

3. Saivaara – Lapin erikoisin tunturi

Saivaara on kuin saamennoidan nänni. Kuva: Tadeáš Gregor, Wikimedia Commons

Käsivarren erämaassa kohoaa myös Saivaara, joka näyttää jättimäiseltä nänniltä. Saivaara on jo luonnostaan erikoisen näköinen, mutta vieläkin erikoisempi Saivaara olisi, jos sen laelle olisi pystytetty Kekkosen muistomerkki.

Tapio Wirkkalan suunnitelman mukaan Saivaaran laelle olisi pystytetty viisi suurta kivenjärkälettä kuvastamaan Kekkosen viittä presidenttikautta. Kiville nousevalla polulla olisi ollut yhtä monta askelmaa kuin Kekkosen valtakaudella oli päiviä: 10 227.

Mahtava muistomerkki ei saanut varauksetonta kannatusta, vaan se kutistui lopulta pieneksi laataksi. Saivaara on silti kiehtova paikka, jossa käydessä voi kuvitella miltä jättimäinen muistomerkki olisi voinut näyttää.

Kekkostunnelmiin pääsee myös yöpymällä läheisen Porojärven rannalla olevassa UKK-kämpässä, jossa Kekkonen tapasi nukkua. Kahta pientä vuokratupaa (250 euroa/vrk) vuokraa Metsähallitus. Varaukset tehdään Tunturi-Lapin luontokeskuksen kautta.

4. Särkitunturi – paras tunturi pulahdukselle

Särkitunturi
Särkitunturin lakea koristavat kauniit, pienet ja vähän suuremmatkin lammet. Kuva: Rafwall, Flickr CC

Aika tarkalleen Käsivarren kainalossa on Särkitunturi, jolle on helppo tehdä retki Pallastunturin, Levin tai Ylläksen hiihtokeskuksista. Mukaan kannattaa pakata uimapuku, sillä tällä reitillä kuuluu pulahtaa tunturilampeen.

Parkkipaikalta on matkaa huipulle 492 metrin korkeuteen vain reilut kolme kilometriä ja sekin pääosin loivasti nousevaa hiekkatietä. Aikaa nousuun kuluu vain kolmisen varttia.

Uimaan pääsee nousun puolivälissä Särkivaaran kodan luona. Sen viereiseen lampeen on aseteltu pulahtamista helpottamaan jopa pieni laituri.

Tunturin laella odottavat pienet tunturilammet kuin taivaan kantta heijastavat peilit ja näkymä Pallastunturille.

Nimensä Särkitunturi on saanut pohjoissaamen sanasta sarrit, joka tarkoittaa mustikkaa. Ja niitä riittääkin polun varrella.

Särkijärven rannalla mökkimajoitusta tarjoaa Särkijärven Majat. Muutaman kilometrin päässä Jerisjärven rannalla sijaitsee Arctic Sauna World. Saunamaailmassa voi löylytellä muun muassa parin kuutiometrin kiukaalla varustetussa savusaunassa sekä lasiseinäisessä maisemasaunassa.

5. Kiilopää – paras tunturi Itä-Lapin maisemien ihailuun

kiilopää
Kiilopään huipulta voi tähystellä kohti Sokostia. Kuva: Ville Palonen

546 metriä korkea Kiilopää on Saariselän tunturialueen tunnetuin tunturi. Sen huipulta näkyy kauas Urho Kekkosen kansallispuistoon. Taivaanrannassa siintävät Nattaset ja kansallispuiston korkein tunturi, Sokosti.

Kiilopää on hyvä vierailukohde koko perheelle, sillä tunturin huipulle on helppo kiivetä. Talvella patikan voi taittaa lumikengillä.

Saariselältä on vartin ajomatka Kiilopään retkeilykeskukselle, jonka pihalta alkaa parin kilometrin mittainen hyvin merkitty ja helppokulkuinen reitti. Korkeuseroa kertyy noin 200 metriä.

Komeiden maisemien lisäksi Kiilopäältä löytyy Lapin paras savusauna.

Yöpyä voi tunturin juurella Suomen Ladun ylläpitämässä Kiilopään retkeilykeskuksessa. Alueen keskus on Saariselkä, jonka ympäristössä riittää monentasoista majoitusta Hotelli Kakslauttasen luksusluokan lasi-igluista Kuukkeli Teerenpesän leppoisampiin hirsitalotunnelmiin.

Lue lisää: Kiilopää talvella – lumikenkäilyä ja savusaunomista

6. Sokosti – vaeltajien legendaarinen maisemapaikka

Sokostin huipulla kelpaa ihailla maisemia. Urho Kekkosen kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Urho Kekkosen kansallispuiston sydämessä kohoaa alueen korkein tunturi Sokosti, joka yltää 718 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alhaalla laaksossa kimaltelevan Luirojärven pintaan on korkeuseroa noin 435 metriä. Näissä maisemissa jokaisen vaeltamista rakastavan täytyy patikoida (ainakin) kerran elämässä.

Sokosti on legendaarinen vaelluskohde. Luirojärven vaellus alkaa ja päättyy Saariselän Kiilopäältä, jossa voi yöpyä Suomen Ladun pyörittämässä Kiilopään tunturikeskuksessa.

Matkaa tulee yhteensä 70–80 kilometriä, ja aikaa on syytä varata viitisen päivää. Luirojärvellä on erinomainen autiotupa saunoineen – moni viettääkin paikalla kaksi yötä, ja tekee päiväretken muutaman kilometrin päässä odottavalle Sokostin huipulle.

Sokostin huippua peittää terävä rakkakivikko, joka voi sadesäällä olla petollisen liukas. Tukevien vaelluskenkien lisäksi Sokostin valloittamiseen kannattaa varautua kunnon vaatetuksella: huipulla tuulee!

Lue lisää: Urho Kekkosen kansallispuisto – Suomen paras vaelluskohde?

7. Korvatunturi – Joulupukin koti sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa

Korvatunturi ruskan aikaan. Urho Kekkosen kansallispuisto, Lappi. Kuva: Ville Palonen

Tarunhohtoinen Korvatunturi muistuttaa terävine huippuineen pikkuista vuorta. Syrjäisestä tunturista tuli kuuluisa vuonna 1927, kun Markus-setä paljasti radio-ohjelmassaan, että paikka on Joulupukin koti.

Venäjän raja kulkee Korvatunturin korkeimman huipun (486 m) kautta. Vaeltajat saavat ihailla maisemia lähes yhtä korkealta länsihuipulta (411 m) puolentoista kilometrin päästä.

Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoiskulmassa sijaitsevalla Korvatunturilla vierailee vuosittain ainoastaan parisataa vaeltajaa, vaikka paikka on yllättävän helppo vaelluskohde. Rajavyöhykkeellä liikkumiseen saa (ilmaisen) luvan netistä muutamassa päivässä.

Autolla pääsee 25 kilometrin päähän Kemihaaraan, jossa majapaikan tarjoaa Kemihaaran Loma. 2–3 päivän vaelluksella voi yöpyä (ja saunoa) Vieriharjun autiotuvassa.

8. Pyhä-Nattanen – Suomen erikoisimmat maisemat

Pyhä-Nattanen. Kuva: Daniel Taipale / Lapin Materiaalipankki

Sompion luonnonpuistossa, Urho Kekkosen kansallispuiston kupeessa, odottaa yksi Suomen erikoisimmista maisemista. Pyhä-Nattasen huippua koristavat mahtavan kokoiset graniittirapaumat eli toorit, jotka näyttävät aivan jättiläisten asettelemilta Lego-palikoilta. Ei ole ihme, että Pyhä-Nattanen on ollut saamelaisten pyhiä paikkoja.

Myös tunturin laelta ympärille avautuvat näkymät ovat kirjaimellisesti härskin hienot: koillisessa siintää muiden Nattastunturien jono. Teräväkärkisinä ne eroavat muodoltaan muista tuntureista, mistä Nattastunturit ovat saaneet nimensäkin. Nattaset tarkoittavat saameksi nuoren naisen rintoja.

Pyhä-Nattasen huipulle vie metsätieltä 7 kilometrin rengaslenkki. Huipulla on palovartijan entinen maja, joka toimii nykyisin pikkuruisena päivätupana.

Saariselältä on matkaa 50 kilometriä, Tankavaaran Kultakylästä vajaat 20 kilometriä.

Mikä on tunturi?

Mutta mikä on tunturi? Se on parempi kysymys kuin ehkä alkuun arvaisikaan. Tunturit yhdistetään Lappiin, ja määriltelmä on yleensä se, että tunturi on pehmeämuotoinen vuori, joka ylettyy puurajan yläpuolelle. Tunturien laella on vain sammalta ja jäkälää – tai karua kivikkoa.

Suomen eteläisin tunturi on Iso-Syöte, joka sijaitsee itse asiassa aavistuksen Lapin eteläpuolella.

Lapin tunturit – kokemuksia

Kokemuksia Lapin tuntureista kirjoittivat matkailutoimittajat Antti Helin ja Ville Palonen.

Katso tarjoukset Lapin majoitukseen.

Lue lisää:

Suomen parhaat vaellukset

Lapin parhaat elämykset

Ruska Lapissa

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi