Kilpisjärven mahtava Saana – upea päivävaelluksen kohde

Saanan polun erottaa selvästi hyvällä säällä. Sade- tai sumukelillä pitää olla tarkkana. Kuva: Ville Palonen

”Kilpisjärven mahtava Saana, tunturi tuimien tuulien”. Ala-asteella opitun laulun sanat soivat päässä, kun kaivan untuvatakkia esiin keskellä aurinkoista kesäpäivää. Kylläpä on viileä viima! Samalla hörppään vettä ja mussutan kourallisen rusinoita, sillä Saanatunturin huipulle näyttää olevan vielä aika matka.

Käsivarren tunturien kuningatar, Norjan rajan tuntumassa jylhänä kohoava Saana, hallitsee Kilpisjärven maisemaa suvereenisti. Etelästä saapuessa tunturi näyttää linnoitukselta, jota on mahdoton – tai ainakin todella hankala – valloittaa. 

Saanatunturi on jylhä ilmestys. Polku huipulle nousee loivempaa rinnettä pitkin luoteesta. Kuva: Ville Palonen

Onneksi ensivaikutelma ei pidä paikkaansa, sillä toiselta puolelta on itse asiassa varsin helppo kiivetä Saanan huipulle!

Saanan polku – Lapin paras päivävaellus?

Saanatunturin päältä näkee Norjaan saakka. Kuva: Ville Palonen

Saanatunturin huipulle nouseminen on yksi Lapin ikimuistoisista kokemuksista. Se sopii kenelle tahansa normaalikuntoiselle vauvasta vaariin. Edestakainen kävelymatka kestää nelisen tuntia, eikä reitillä tarvita erityisvarusteita tai edes suunnistustaitoa.

Saanan alue on luonnonsuojelualuetta, jolla saa liikkua vain merkityillä poluilla. Huipulle noustaan vajaan viiden kilometrin mittaista Saanan polkua pitkin. Nousu kestää normaalikuntoiselta pari tuntia, alas laskeudutaan hieman ripeämmin.

Vaelluspolku alkaa Norjaan menevän valtatien varressa olevasta Kilpisjärven retkeilykeskuksesta. Alussa pitkospuut vievät rehevän tunturikoivikon halki loivaan ylämäkeen, mutta puurajassa alkaa jyrkempi osuus.

Vuoteen 2017 saakka Saanan polun jyrkimmässä kohdassa oli 740 askelmat pituiset puuportaat – ne olivat Suomen pisimmät portaat. Nyt tuon arvonimen on vienyt Tahko, sillä Saanan huonokuntoiset rappuset korvattiin vuoden 2019 kesällä jykevillä mutta vanhoja paljon lyhyemmillä kivisillä askelmilla.

Vuonna 2019 tehty uusi reitti on hieman vanhaa pidempi ja loivempi. Se alkaa Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä Kilpisjärven retkeilykeskuksesta kohti Norjan rajaa.

Uudelta reitiltä näkyy, millaista tuhoa satojentuhansien retkeilijöiden kengät ehtivät tehdä jyrkkään rinteeseen vuosien varrella. Virallinen reitti on rakennettu suojelemaan haurasta tunturiluontoa – lapinvuokkoja, tunturikohokkeja ja rauhoitettuja lapinalppiruusuja – pysy siis merkityllä polulla! 

Lapin sodan aikaan saksalaiset olivat asemissa Saanan rinteillä, mistä muistona rinteillä on edelleen saksalaista sotilasromua. Älä koske siihenkään.

Saanan polku luikertelee kallioisen ja puuttoman maaston halki. Kuva: Ville Palonen

Jyrkän rinteen jälkeen polku loiventuu ja kulkee kumpuillen liuskekivikallioiden yli. Kun jatketaan tarpeeksi pitkään – aika paljon pidempään kuin miltä ensisilmäyksellä näyttää – saavutaan vihdoin huipulle.

Saanatunturin huippu

Saanan huipulla on iso kivikasa. Kuva: Ville Palonen

Saanan huippu kohoaa 1029 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 556 metriä Kilpisjärven pinnan yläpuolelle. Kirkkaalla säällä ympärillä avautuva maisema on mykistävän komea: puutonta tunturiylänköä, auringossa kimaltelevia järviä, ja horisontissa kohoavat Norjan lumihuippuiset vuoret. Hikisen nousun jälkeen ei voi kuin onnitella itseään: kyllä kannatti kiivetä!

Tunturin laella on isoja kivikasoja, joita ovat kasanneet Saanan huiputtajat. Suomen kansallispuistoja hallinnoiva Metsähallitus toivoo, etteivät vieraat enää lisäisi uusi kiviä kasoihin (tai minkään muun tunturin laella oleviin kiviröykkiöihin), sillä vierailijan tehtävä ei ole muokata maisemaa. Puumerkkinsä voi jättää kiviröykkiön vieressä olevasta postilaatikosta löytyvään vieraskirjaan.

Huipulla ollessa on syytä myös muistaa, että Saana on saamelaisten pyhä tunturi.

Kilpisjärven retkeilykeskukseen voi palata samaa reittiä tai koukata Saanajärven päivätuvan kautta, jolloin koko retken pituudeksi tulee 12 kilometriä.

Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa odottaa ravintolaillallinen, kylmä olut ja kuuma sauna.

Mallan luonnonpuisto ja Kolmen valtakunnan rajapyykki

Saanan länsipuolella (eli Pohjois-Norjaan vievän valtatien toisella puolella) on Mallan luonnonpuisto, jonka länsinurkassa odottaa Kolmen valtakunnan rajapyykki. Kolmen valtion rajapiste syntyi, kun Ruotsin ja Suomen raja määriteltiin Haminan rauhassa vuonna 1809.

Sitä katsomaan pääsee patikoimalla 11 kilometrin mittaisen Mallan polun tai nousemalla Kilpisjärvellä risteilevän laivan kyytiin. Malla-laiva liikennöi päivittäin Koltalahteen, josta on vajaan kolmen kilometrin matka Kolmen valtakunnan pyykille ja sen vieressä olevalle Kuohkimajärven autio- ja varaustuvalle.

Jos liikut jalan, muista että luonnonpuiston säännöt ovat ankarammat kuin tavallisessa kansallispuistossa. Esimerkiksi telttailu on sallittua ainoastaan Kuohkimajärven autiotuvan pihapiirissä ja marjastaminen kokonaan kielletty.

Vaellus Haltille

Nousu Suomen korkeimmalle kohdalle (1324 metriä merenpinnan yläpuolella) ei ole mikään sunnuntaikävely, vaan todellinen kerran elämässä -kokemus.

Suosituin vaellusreitti Haltille alkaa Kilpisjärveltä, josta matkaa yhteen suuntaan kertyy 55 kilometriä. Edestakaiseen vaellukseen kannattaa varata kokonainen viikko. Kilpisjärvi-Halti -reitin upeita luonnonnähtävyyksiä ovat Saanatunturi, Saivaara ja Pihtsusköngäs-putous.

Vaellusmaasto on pääosin helppokulkuista, eikä matkalla ole suuria korkeuseroja. Avotunturissa sää voi kuitenkin muuttua nopeasti sumuiseksi, joten retkeilijän perustaidot kuten suunnistaminen kartan ja kompassin avulla pitää osata – kännykän toimimiseen laajalla tunturialueella ei kannata luottaa! Vaelluksella voi yöpyä autiotuvissa.

Paras aika matkustaa Kilpisjärvelle

Parhaita aikoja vierailla Kilpisjärvellä ovat aurinkoinen kevättalvi, loppukesä sekä alkusyksyn ruska-aika.

Aurinko ei laske Kilpisjärvellä toukokuun 22. päivän jälkeen, mutta usein jäät lähtevät järvestä vasta juhannuksen tienoilla.

Keskikesälläkin patikointiretkelle kannattaa pakata mukaan kunnollinen taukotakki – puuttomilla rinteillä sää voi vaihtua yllättävän nopeasti. Hyvällä säällä Saanan huipulle voi nousta tavallisissa lenkkareissa, mutta tukevammat kengät suojaavat nilkkoja varsinkin kivikkoisessa alamäessä.

Paras aika pidemmille kesävaelluksille on heinäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Vielä kesäkuussa lunta voi olla paikoitellen liiaksi, ja joet liian vuolaita ylitettäviksi.

Halti on talvisin suosittu hiihtovaelluskohde.

Kilpisjärvi – majoitus

Kilpisjärvi on pienehkö mutta norjalaisten shoppailijoiden ansiosta vilkas tienvarsikylä, josta löytyy matkaajan peruspalveluita: huoltoasemia, kauppoja, ravintoloita ja kaikentasoista majoitusta.

Suosittuja majapaikkoja ovat Kilpisjärven Retkeilykeskus (vaihtoehtoina huone, pikkumökki tai oma teltta) ja Lapland Hotel Kilpis. Mökkejä alueella vuokraa todella kehuttu Kilpisjärven Tunturimajat.

Katso tarjoukset Kilpisjärven majoitukseen.

Lue lisää:

Suomen parhaat lyhyet päivävaellukset

Lapin parhaat elämykset

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi