Matkailijan terveys

Auts! Lomalla voi saada myös niin pahasti takkiin, että tuntee itsensä ihan muumioksi. Tämä kuva on tosin Malediiveilta Eid-juhlan naamiaisista eikä todellisesta sairaustapauksesta. Kuva: Antti Helin

Mitä tehdä, jos sairastuu matkalla tai joutuu onnettomuuteen? Sairastuminen ulkomailla voi jännittää, mutta huoli on turha: lääkärissä käynti hoituu maailmalla yleensä näppärästi ja nopeasti. Pahin virhe on viivytellä lääkäriin menemistä.

”Luulin olevani hämähäkki. En päässyt sängystä ylös. Lukin jalkojen liikutteleminen tuntui liian vaikealta; nivelet olivat kummallisissa paikoissa. Kun vaimoni ihmetteli, mitä hourin, suutuin. ’Etkö näe, että olen muuttunut hämähäkiksi! Tämä on vakava asia!’ raivosin. Puolen tunnin kuluttua ymmärsin, etten ole hämähäkki, vaan kuumehoureessa.”

Jere sairastui Thaimaassa dengue-kuumeeseen. Houreita seurasi raju ulostus-, oksennus- ja koristuskohtaus.

Oireet olivat niin voimakkaat, ettei Jere aikaillut, vaan suuntasi saman tien sairaalaan, jossa hän makasi viisi päivää. Lasku meni suoraan vakuutusyhtiölle Suomeen.

Laskun loppusummaa Jere ei muista, mutta se oli melkoinen: esimerkiksi Thaimaassa ulkomaalaisille suunnatuissa luksussairaaloissa asutaan kuin viiden tähden hotellissa (älä siis unohda matkavakuutusta!).

Mihin suomalaiset sairastuvat matkoilla?

Suurin osa matkasairauksista on onneksi Jeren kokemuksia paljon arkisempia, kertovat vakuutusyhtiöiden tilastot. Useimmiten suomalaiset hakevat ulkomailla lääkäristä apua räkätautiin tai ripuliin.

Suomalaisista matkustajista kaksi prosenttia käy lääkärissä, ja heistä vain puoli prosenttia on hoidossa kauemmin kuin päivän.

Sairastuminen vaarallisiin ja eksoottisiin tauteihin on harvinaista. Suomessa hoidetaan esimerkiksi vuosittain vain kolmisenkymmentä ulkomailta saatua malariatartuntaa.

Viime vuosikymmeninä vain kolme suomalaista on kuollut malariaan.

Viime vuosikymmeninä vain kolme suomalaista on kuollut malariaan.

Malariaan sairastumisen pientä riskiä kuvastaa hyvin se, että valtaosa suomalaisten malariatartunnoista saadaan Afrikasta, vaikka sinne matkustetaan varsin vähän.

Kaakkois-Aasiassa, Intian niemimaalla sekä Latinalaisessa Amerikassa esiintyvästä dengue-kuumeesta onkin tullut suomalaisille matkailijoille malariaa suurempi terveysriski – vuosittain suomalaisilla todetaan lähes sata dengue-tartuntaa vuodessa.

Dengue johtaa onneksi harvoin kuolemaan.

Suurin vaara ulkomailla on liikenne

Ihmiset tapaavat pelätä maailmalla sairastumista, vaikka oikeasti sen sijaan kantaa huolta paikallisesta liikenteestä.

Suomalaisten yleisin kuolinsyy ulkomailla ovat liikenneonnettomuudet. Erityisen vaarallista liikenne on suomalaisten suosikkikohteessa Thaimaassa, joka keikkuu kärkipaikoilla maailman liikenneturmien tilastoissa.

Erityisen vaarallista liikenne on suomalaisten suosikkikohteessa Thaimaassa.

Thaimaan kuolettava yhdistelmä ovat kaahaamisen mahdollistavat hyväkuntoiset tiet ja piittaamattomuus laista.

Mutta liikenneonnettomuuteen voi joutua missä vaan – vaikkapa Italiassa, kuten Salla kertoo:

”Lähdin Italiassa väärän miehen kyytiin. Kundi ajoi auton ympäri. Lensin sivuikkunasta ja jäin auton alle. Sairaalassa lääkärit leikkasivat kaikki vaatteet päältäni, jäljelle jäivät vain mustat pitsialusvaatteet. Lääkäri ompeli pään haavat ilman puudutusta, koska pelkäsi minun olevan allerginen puudutusaineelle.”

”Lääkärit kiistelivät italialaisen tulisesti siitä, tulisiko reisissäni ja selässäni olevat ruhjeet sitoa vai antaa niille ilmahoitoa. Samaan aikaan makasin sängyssä vailla haavasiteitä. Sairaala ei tarjonnut ruokailuvälineitä, joten söin sormin. Omaisten olisi kuulunut tuoda vaatteet ja muut luksusvälineet.”

Tärkein ohje matkalla: mene ajoissa lääkäriin

Suomalaiset tapaavat olla sisukasta porukkaa, joka mieluummin kärsii kuin menee vieraassa maassa lääkäriin.

Matkalla sairastumisen sattuessa tärkein ohje on kuitenkin suunnata lääkäriin ajoissa. Etenkään malaria-alueilla ei saa viivytellä hoitoon hakeutumisessa.

Jos vakuutus on kunnossa, ei kustannuksista tarvitse pihtailla, vaan helpointa on suunnata saman tien alueen parhaimpaan kansainväliseen sairaalaan (monessa paikassa ulkomailla tavalliset lääkärikäynnitkin tehdään nimenomaan sairaaloissa). Sellaista voi etsiä netistä tai kysyä matkaoppaalta, paikallisilta tai lähimmästä pohjoismaisesta lähetystöstä.

Vakuutusyhtiöt kyllä maksavat nikottelematta, kunhan lääkärillä tai sairaalassa käynnistä on lasku.

Vakuutusyhtiöt kyllä maksavat nikottelematta, kunhan lääkärillä tai sairaalassa käynnistä on lasku.

Mutta hyvää hoitoa voi saada myös paikallisista terveyskeskuksista tai sairaaloista – joskus jopa asiantuntevampaa kuin kalliista yksityissairaaloista, varsinkin jos kyseessä on paikallinen epidemia. Paikallisissa sairaaloissa lääkärit hoitavat ison määrän potilaita ja ovat hyvin perillä siitä, mikä tauti milloinkin seutua vaivaa.

”Paikallisissa terveyskeskuksissa voi saada erinomaista hoitoa, esimerkiksi Intiassa. Varmimpia ovat kuitenkin kalliit yksityissairaalat. Ne maksavat maltaita, mutta mitäpä sillä on väliä, jos on vakuutus”, infektiotautiopin professori Heikki Peltola neuvoo.

Paikallisissa sairaaloissa voi olla kehitysmaissa ongelmia hygienian kanssa – esimerkiksi nepalilaisissa sairaaloissa henkilökunta oli sairaalassa vapaaehtoisena työskennelleen Tuijan mukaan laiskoja pesemään käsiään. Eikä käsidesejä ollut saatavilla.

Ilmoita saman tien vakuutusyhtiöön

Sairaalakäynneistä pitää ilmoittaa vakuutusyhtiöön heti: joko itse, matkanjärjestäjän, sairaalan tai Suomen edustuston kautta.

Maksu hoituu usein vakuutuskorttia tai sen kopiota näyttämällä. Jos sairaalalla ei ole suoraveloitussopimusta vakuutusyhtiön kanssa, vakuutusyhtiö maksaa laskun kuittia vastaan.

Muista kuitenkin, että tavallinen matkavakuutus ei kata extreme-harrastuksissa, laitesukelluksessa ja yli 3000 metrin korkeudessa sattuneita tapaturmia.

Tavallinen matkavakuutus ei kata extreme-harrastuksissa, laitesukelluksessa ja yli 3000 metrin korkeudessa sattuneita tapaturmia.

Ennen isoihin toimenpiteisiin ryhtymistä kannattaa olla yhteydessä vakuutusyhtiöön, jos mahdollista. Vakuutusyhtiö saattaa suositella siirtymistä toiseen, parempaan sairaalaan. Ainakin vakuutusyhtiö etsii sellaisen sairaalan, josta lasku lähtee suoraan yhtiölle.

Kannattaa muistaa, että vakavassa tilanteessa suomalaiset vakuutusyhtiöt tapaavat palvella asiakkaitaan todella hyvin eikä kustannuksissa säästellä – juuri vakavien sairastumisten ja loukkaantumisten takia ihmiset vakuutuksia hankkivatkin.

Minulla on tästä omakohtaistakin kokemusta. Äidilläni todettiin Thaimaassa aivosyöpä, ja vakuutusyhtiö siirrätti hänet saman tien Bangkokin kalleimpaan sairaalaan. Vakuutusyhtiö maksoi mukisematta äidilleni parhaat mahdolliset lääkärit, aivoleikkauksen sekä useamman kuukauden hoitojakson Thaimaassa, kunnes äitini oli valmis lentämään takaisin Suomeen – vakuutusyhtiön maksama suomalainen lääkäri turvanaan lentokoneessa.

Sillä keikalla tuli taatusti kuitattua moninkertaisesti kaikki rahat, mitä vanhempani olivat elämänsä aikana vakuutuksiin sijoittaneet.

Pidä ulkomailla lääkärissä järki kädessä

Yksityissairaaloista kannattaa maailmalla muistaa, että ne ovat liikelaitoksia, joilla on tapana koettaa maksimoida tuloksensa ymppäämällä pakettiin kaikki mahdolliset testit ja hoidot.

Maailmalla lääkärit laittavat potilaansa helposti esimerkiksi röntgenkuviin, joten kannattaa käyttää omaa järkeä ja miettiä, kannattaako kuviin suostua (kovin usein röntgenkuvissa kannata säitelyn takia käydä, joten niiden ottamista on parasta säästää todelliseen tarpeeseen).

Lääkkeitäkin lääkärit tapaavat maailmalla määrätä yli todellisen tarpeen, esimerkiksi antibiootteja annetaan kaiken varalta melkein vaivaan kuin vaivaan.

Etenkin Aasiassa syynä ”ylihoitamiseen” voivat olla voitonmaksimoimisen lisäksi kulttuurierot.

Etenkin Aasiassa syynä ”ylihoitamiseen” voivat olla voitonmaksimoimisen lisäksi kulttuurierot. Paikalliseen kulttuuriin kun kuuluu se, että lääkärin on näytettävä potilaalle pystyvänsä antamaan hänelle apua, onhan hän asiantuntija.

Kun Suomessa lääkäri voi hyvin sanoa potilaalle, ettei vaikkapa tämän virustartuntaan ole lääkettä, vaan elimistön on itse voitettava tauti ajan kanssa, ei sellainen ole mahdollista Aasiassa. Niinpä kasvonsa säilyttääkseen lääkäri voi olla valmis määräämään mieluummin hyödyttömiäkin lääkkeitä kuin tunnustamaan potilaalle oman voimattomuutensa.

Pidä siis oma maalaisjärki kädessä lääkärilläkin; jos joku hoitotoimenpide kuulostaa turhalta, se voi sitä hyvin olla.

Ota matkalla lääkärissä käynti elämyksenä

Vaikka sairaus yllättäisi, ei matka ole välttämättä pilalla. Lääkärillä käynti on yleensä nopeaa ja tehokasta – ja ulkomaalaisista pidetään erityisen hyvää huolta. Ja käynti lääkärillä voi olla eksoottinen paikalliskokemus.

Jani muistelee Kiinassa saamaansa hoitoa: ”Jalassani oli tummaa läikkää ja turvotusta. Pakkohan sitä oli jollekulle näyttää. Sairaala näytti enemmän liikenneruuhkalta kuin terveysasemalta, mutta kaikki sujui kuin rasvattu. Minut ohjattiin lääkärin huoneeseen, jossa oli muutama asiakas jo ennestään. Lääkäri tarkasti jalkani niiden toisten välissä. Kun röntgenkuvissa ei näkynyt mitään, sain nelisen kappaletta lääkereseptejä. Touhuun meni alle puoli tuntia. Suomessa pitäisi joskus päästä samaan tehokkuuteen.”

Oma apu paras apu?

Isossa osassa eksoottista maailmaa melkein mitä vaan lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä.

Virallinen ohje kuitenkin on, ettei itse sovi leikkiä lääkäriä (tosin myönnän, että itse välillä teen niin, etenkin vatsatautien suhteen; yleensä kun pitkittyneet vatsataudit hoituvat yhdellä ja samalla antibiootilla).

Kannattaa muistaa, että kehittyvissä maissa voi saada suoraan apteekista tai lääkärin määräämänä lääkkeitä, joita pidetään Suomessa vaarallisina.

”Lääkäri kauhisteli meksikolaisia lääkkeitä: Niitä ei ole määrätty länsimaissa 30 vuoteen.”

”Sain Meksikossa kamalan vatsataudin syötyäni kalaa pienessä kylässä Tyynenmeren rannalla. Kolmannen päivän jälkeen menin sairaalaan. Alkeisespanjastani ei ollut siellä apua. Lääkäri paineli vähän masua ja kirjoitti ruutupaperille lääkkeiden nimiä. Ostin tabut apteekista, mutta ne eivät auttaneet.”

”Suomessa minut määrättiin suoraan trooppisten tautien klinikalle. Olin saanut vahvan matokannan. Lääkäri kauhisteli meksikolaisia lääkkeitä: Niitä ei ole määrätty länsimaissa 30 vuoteen. Ne laskevat veren valkosolut minimiin. Jos minulla olisi ollut sokeritauti, olisin kuollut”, Ulla kertoo.

Yksi keino lääkkeiden tarkastamiseen on soittaa Suomeen ja varmistaa lääkeaineen turvallisuus – tai kokeilla googlettamista.

Ennaltaehkäisevää hoitoa matkoille

Sairastumis- ja loukkaantumisriskiä voi vähentää terveellä järjellä: katso mitä syöt, varo hyttysten pistoja, ehkäise nestehukkaa juomalla paljon vettä tropiikissa ja jätä väliin humalassa hölmöily.

Erityisen valpas kannattaa olla liikenteen seassa.

Matkalla saadut sairaudet voivat iskeä viiveellä

Sekin on hyvä ottaa huomioon, että vatsabakteerit ja malarialoiset saattavat itää useita kuukausia, jopa vuosia, matkalta paluun jälkeen.

Lähiaikojen matkoista kannattaa siis kertoa lääkärille myös Suomessa, jos kummallinen tauti iskee vasta kotimaassa.

Lue lisää:

Turistiripuli, ruokamyrkytys vai ameba?

Malarialääkkeet ja niiden sivuvaikutukset

Matka-apteekki – mitä lääkkeitä mukaan matkalle?

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi