Matkablogi – tiedä tämä matkablogeista

paratiisireportteri
Paratiisireportteri kotimaan maisemissa Ukko-Kolin huipulla. Kuva: Ville Palonen

Voiko matkabloggaamisella elää? Miten saada lukijoita matkablogille? Pitääkö matkabloggaajan olla nuori ja kaunis? Paljonko lukijoita on matkablogeilla? Voiko matkablogiin luottaa?

Siinä liuta kysymyksiä, joihin tällä sivulla vastataan.

Mikä on matkablogin ja matkailusivuston ero?

Vastataan ensin peruskysymykseen: matkablogi vai matkailusivusto, mikä niissä on erona?

Tämä Kerran elämässä on matkailusivusto, sillä siinä esitellään matkakohteita opasmaisesti. Varsinaiset matkablogit ovat matkailusivustoja henkilökohtaisempi lähestymistapa matkustamiseen.

Matkablogeissa kirjoittaja on enemmän äänessä – lukijoille tulevat tutuiksi kirjoittajan omat ajatukset ja matkakokemukset.

Molemmilla lähestymistavoilla on puolensa. Matkablogien pariin houkuttelee henkilökohtaisuus, matkailusivustoilta taas saa matkakohteista kokonaisvaltaisemman kuvan.

Matkablogin ja matkailusivuston ero on tosin usein varsin häilyvä: moni bloggaajakin on ryhtynyt tekemään entistä enemmän opastyylisiä kirjoituksia, sillä ne tapaavat tuoda enemmän lukijoita kuin henkilökohtaisempi tarinointi.

Tästä hyvä esimerkki on Kohteena maailma, jonka kirjoitusten tyylilaji muistuttaa pääosin enemmän matkailusivustoa kuin blogia. Henkilökohtaisuuttakin toki on, mutta usein pienissä annoksissa, ja blogi käyttää myös vierailevia kirjoittajia.

Matkailusivustojen alla taas toimii usein matkablogeja, mistä hyvä esimerkki on Rantapallo, jonka alustalla kirjoitttaa kymmeniä matkabloggaajia.

Kerran elämässä -sivustolle henkilökohtaisuutta tuo puolestaan sivuston perustajan oma blogi Paratiisireportteri, joka kertoo majatalon perustamisesta Filippiineille, asumisesta ulkomailla ja pohtii siinä sivussa matkailun suuria kysymyksiä.

Paljonko matkablogeilla on lukijoita?

dominikaaninen tasavalta
Ollapa nuori ja suosittu Instagram-kaunotar. Kuva: Gian Cescon / Unsplash

Matkailusivustoilla tapaa olla paljon enemmän sisältöä ja suurempi lukijakunta kuin yksittäisillä blogeilla. Esimerkiksi Kerran elämässä -sivustolla on kuukausittain reilut 150 000 lukijaa, mikä tekee siitä Suomen kolmanneksi luetuimman matkailusivuston Rantapallon ja Pienen matkaoppaan jälkeen.

Suomalaisilla matkablogeilla on usein muutama tuhat lukijaa kuussa, ja näppituntumalla aivan kaikkein suosituimmillakin matkablogeilla on kuukaudessa muutamia kymmeniä tuhansia lukijoita. Lukijamäärältään kaikkein suurimpia suomalaisia matkablogeja lienee edellä mainittu matkailusivustomainen Kohteena maailma, joka ilmoittaa tavoittavansa 20 000–40 000 uniikkia kävijää kuukaudessa.

Pelkkä lukijamäärä ei tietenkään kerro kaikkea matkablogin suosiosta tai ansioista. Olennaista on sekin, käyvätkö lukijat lukemassa tiettyä matkablogia vain kerran, vai palaavatko he tarkoituksella sen pariin yhä uudestaan. Eli käydäänkö sivulla sattumalta Googlen johdattamana, vai onko matkablogiin syntynyt niin tiivis suhde, että sitä käydään varta vasten lukemassa säännöllisesti.

Tämä herättää kysymyksen vaikuttajamarkkinoinnista. Kumpi on suurempi vaikuttaja, sellainen blogi, johon saavutaan Googlen kautta vai sellainen, jolla on vähemmän lukijoita, mutta jonka lukijat ovat oikeita faneja?

Suomen parhaat matkablogit

Suomen parhaista matkablogeista julkaistaan usein erilaisia listoja. Mitään absoluuttisia totuuksia ne eivät ole, sillä miten edes määritellään paras matkablogi? Onko se luetuin, keskustelluin vai parhaiten kirjoitettu ja kuvitettu?

Kukaan ei edes tiedä, mikä on Suomen luetuin matkablogi, sillä läheskään kaikki blogit eivät julkaise lukijamääriään, ja vaikka julkaisisivatkin, pitäisi lukijamäärät käydä etsimässä kustakin blogista erikseen. Moni bloggaaja myös laskee lukijoidensa joukkoon sosiaalisen median seuraajat.

Suomen palkituimpia matkablogeja on Kaukokaipuu, jossa retkeily on pääosassa. Itse tosin tunnen Kaukokaipuun vain juuri noiden palkintojen kautta – esimerkiksi Googlen kautta en ole koskaan sen pariin päätynyt (mikä ehkä kertoo lähinnä siitä, etten googlaa kovin usein tietoa retkikohteista).

Sen sijaan Tämä matka tulee ainakin itsellä vähän väliä vastaan matkakohteista googletellessa – todennäköisesti kyseessä onkin yksi Suomen luetuimmista matkablogeista. Vähän kateuttakin tuntien hämmästelen sitä, miten blogia pitävät Anna ja Teppo ehtivätkin reissata ties minne. Tekstit ovat erinomaisen ammattimaisesti kirjoitettua – ja tarvittaessa sarkastisia. Kirjoittajat kyllä sivaltavat, jos eivät jostain pidä.

Sarkastisuuden hintana on se, että välillä tunnelma voi blogissa kääntyä myös ylimielisyyden puoelle. Sitä vaaraa ei ole Urbaani viidakkoseikkailijattaren kirjoituksissa. Kirjoittaja seikkailee (useimmiten soolona) eksoottisissa kohteissa ja kertoo siinä sivussa elämästään muutenkin. Hyvin kirjoitettu blogi on täynnä elämänlämpöä ja ilman muuta yksi suosikeistani.

Viime ajat Urbaanin seikkailijattaren blogissa on ollut aika hiljaista, mikä voi johtua siitä, että Laura on kaiketi keskittynyt kehittämään sivustoa Seikkailijattaret.

Matkablogisuosikkieni joukkoon on hiljan noussut myös Himomatkaajan turinoita, jossa ei nimestä huolimatta suinkaan turista tyhjänpäiväisiä, vaan Himomatkaaja Heidi kirjoittaa asiantuntevasti ja soljuvasti matkoistaan ja kohteistaan.

Matkablogit oman alansa asiantuntijoina

Mielenkiintoisia ovat myös matkabloggaajat, jotka ovat keskittyneet tiettyyn matkailun osa-alueeseen. Luontomatkailuun on erikoistunut yllä mainitun Kaukokaipuun ohella esimerkiksi Maailman äärellä. Ja Seikkailupyöräilijä bloggaa pyörällä matkustamisesta – ja niin kiehtovasti, että blogia lukee innolla, vaikkei itse pyörällä (vielä) matkustaisikaan.

Matkaopas vapauteen antaa puolestaan vinkkejä edulliseen ja pitkäaikaiseen reissaamiseen.

Matkablogi maata pitkin matkustamisesta

Ekologisinta – ja usein myös elämyksellisintä – reissaamista on maata pitkin matkustaminen. Siihen on erikoistunut matkablogi Good Ride Stories, joka kertoo kaksikon matkasta maata pitkin Suomesta Intiaan.

Matkablogin elämänkaari

Kannattaa käydä myös lukemassa matkablogia Cocoa etsimässä, jonka toinen tekijä Arna Grym on kirjoittanut oppaita myös tälle Kerran elämässä -sivustolle.

Kyseisen blogin kaari on hauskalla tavalla tyypillinen matkablogeille. Se alkoi Arnan ja Arton maailmanympärimatkalta reppureissuhengessä ja on muuttunut perheen lisäyksen myötä lapsiperheen matkablogiksi.

Lapsiperheen elämässä matkailutahti on hidastunut, mutta Arnan kädenjäljestä pääsee nauttimaan myös kestävän matkailun puolesta puhuvalla ja matkaoppaita kustantavalla matkailusivustolla Tripsteri.

Matkablogit ulkomailla asumisesta

Raja Ampat Indonesia
Tällaisissa maisemissa asuvat Indonesian Raja Ampatiin muuttaneet blogin Terveiset päiväntasaajalta pitäjät. Kuva: Tanapong Bhukaswan / Shutterstock.com

Mielenkiintoisen ympäristön matkablogille tarjoaa myös ulkomailla asuminen. Tällaisia on varmasti vaikka kuinka, mutta viimeksi innostuin seuraamaan blogia Terveiset päiväntasaajalta, jonka kirjoittajat muuttivat vuoden 2020 alussa töihin resorttiin Indonesian Raja Ampatille. Siinäpä onkin ihanan kaukainen, eksoottinen ja kaunis ympäristö blogille!

Jännistystä blogin seuraamiseen tuo sekin, että kuinka paljon syrjäisestä paratiisisaaristosta riittää kirjoitettavaa? Ja millaista sellaisella on oikeasti asua? Paratiisisaarillahan on upeaa vierailla, mutta voiko turkoosista merestä, koralliriutoista ja palmuista saada myös tarpeekseen?

Tosin ainakin nyt tämän koronaviruskesän kirjoittajat ovat jälleen Suomessa – saa nähdä, koska he palaavat Raja Ampatiin.

Matkabloggaaja diginomadina

Samaa vaaraa ei ole Annalla, joka pitää Muuttolintu-matkablogia. Annan bloggaaminen alkoi (ymmärtääkseni) adotoidusta kotimaasta Australiasta, mistä juttuja lukiessani minäkin tutustuin blogiin ensimmäisen kerran, mutta sittemmin Anna näyttäisi ryhtyneen kokonaan diginomadiksi.

Se onkin kätevä ratkaisu matkabloggaajalle – asua siellä, minne tie vie. Ainakin jonkin aikaa. Mutta kuinka pitkään sitä jaksaa oikeasti kulkea ilman varsinaista kotia?

Itse kokeilin jatkuvaa, koditonta reissaamista aikoinaan, reilut 10 vuotta sitten, ennen kuin koko termiä oli kaiketi edes keksitty. Aika nopeasti aloin kaivata lomaa matkustamisesta eli sitä tavallista, harmaata arkea.

Aika monella suomalaisella matkabloggaajalla tuntuukin olevan edelleen jonkinlainen selkeä koti ja kiintopiste, joko Suomessa tai jossain omaksutussa maassa. Minulla se on nykyisin siellä, minne vaimon työt milloinkin vievät, tällä hetkellä Vientianessa, Laosissa.

Pitääkö matkabloggaaja olla nuori ja kaunis?

malta bikinit
Pitääkö matkabloggaajan olla nuori ja kaunis? Kuva: Dolmen Resort Hotel & Spa
/ viewingmalta.com

Instagramia ja usein blogejakin seuratessa syntyy helposti vaikutelma, että menestyäkseen bloggaajan pitää olla nuori ja kaunis. Näin ei kuitenkaan onneksi ole. Suurin syy matkabloggaajien nuoruuteen lienee se, että perheen perustaminen tapaa hidastaa väkisinkin matkustamisharrastusta – ja ylipäätään bloggaamiseen on vähemmän aikaa.

Menestyneiden matkabloggaajien joukosta löytyy kyllä myös eläkeläisiä kuten Appa matkustaa. Keskimääräistä iäkkäämpiä bloggareita ovat myös Meriharakka-blogin pitäjät.

Erityisesti pidän tässä hieman iäkkäämpien kategoriassa (nimeä myöten) blogista Samppanjaa muovimukissa, jonka kirjoittaja julistautuu 50+ -ikäiseksi kukkamekkotädiksi. Kerronta on sujuvaa ja mukavaa lukea, kevyttä huumoria unohtamatta.

Eläkeikäiset matkailublogien pitäjät saattavat muuten hyvinkin olla seuraava trendi – sillä milläpä muulla ikäryhmällä olisi yhtä paljon aikaa ja taloudellisia mahdollisuuksia matkustaa?

Kylmä totuus kun on se, että matkabloggaamisella harvoin tienaa kovasti. Poikkeuksiakin toki on.

Voiko matkabloggaamisella tienata?

Miljonääriksi matkabloggaamisella pääsee vain Vietnamissa ja muissa maissa, joissa valuutan kurssi on älytön.

Suomen parhaiten tienaava matkabloggaaja lienee Veera Bianca, joka on kertonut yrityksensä liikevaihdon vaihtelevan 7000–12 000 euron välillä kuukaudessa.

Harva muu matkabloggaaja pääsee lähellekään vastaavia tuloja – suurin osa blogeista toimii kokonaan harrastuspohjalta.

Bloggaajien tulot koostuvat yleensä varsinaisen blogin lisäksi myös – ja usein pääosinkin – muista viestintätöistä kuten konsultoinnnista ja firmojen some-kanavien hoitamisesta. Monelle matkablogi on tavallaan työnäyte omista kyvyistä – ja samalla sivutulon lähde.

Ennen pitkää blogikin alkaa kyllä tuottaa, mutta siihen menee helposti vuosi jos toinenkin – minä aikana on käytännössä tehnyt töitä ilmaiseksi.

Ei kannata siis kadehtia menestyvien matkabloggaajien palkkioita tai ilmaisia matkoja – niiden eteen on tehty valtavasti töitä! Ja tehdään edelleen: Menestyksekäs bloggaaminen on työtä. Mielenkiintoista ja palkitsevaa, toki, mutta myös vaativaa ja aikaa vievää.

Kuten huoneentaulu erään toimittajakollegan seinällä julisti: ”Toimittaja ei ole koskaan lomalla, mutta joskus hän sammuu.”

Sama pätee bloggaajaan ja vielä enemmän. Jos toimittaja katselee koko ajan juttuaiheiden perään, bloggaaja on oma juttuaiheensa, joka kulkee koko ajan mukana. Itseään on vaikea päästä pakoon lomallakaan.

Lukijamäärien kasvaessa matkabloggaaja alkaa usein päästä järjestetyille pressimatkoille ja saada ilmaisia hotelliyöpymisiä. Seuraava askel ovat maksulliset sisältöyhteistyöt, joissa yrityksen maksavat bloggarille näkyvyydestä heidän kirjoittamissaan artikkeleissa tai Instragram-fiidissä. Tätä kutsutaan vaikuttajamarkkinoinniksi.

Matkablogiin voi tietysti myös laittaa bannerimainoksia ja affiliate-linkkejä – niillä tienatakseen pitää tosin olla todella isot kävijämäärät. Suurin osa matkabloggaajista on tämän takia pitänytkin bloginsa kokonaan vapaana niin sanotuista bannerimainoksista – mikä tekee niistä houkuttelevampia sisältömarkkinoinnin kannalta.

No mistä niitä lukijoita saa?

Melkein kuin Michelangelon tekemiä. Android-patsaat koristavat Googlen kampusta. Kuva: Ben Scholzen, Flickr CC

Suurin osa matkablogien ja matkailusivustojen lukijoista tulee Googlen kautta, varsinkin jos puhutaan isoista kävijämääristä.

Kestää kuitenkin aikansa, ennen kuin Googlesta alkaa tulla niitä kävijöitä – usein niitä alkaa tulla siinä vaiheessa, kun tuntuu, ettei homma etene mihinkään ja olisi melkein valmis heittämään pyyhkeen kehään. Eli luottamusta ja pitkää pinnaa – uudelta blogilta kestää usein vuoden pari ennen kuin Googlesta alkaa tulla merkittävää kävijävirtaa.

Varsinkin blogin alkuaikana onkin tärkeä olla aktiivinen myös muissa kanavissa – mitä vain keksiikin! Somen ja Googlen lisäksi lukijoita voi löytää blogille olemalla aktiviinen erilaisissa aihetta liippaavissa netin ja Facebookin keskusteluryhmissä. Etenkin Facebookin matkailuaiheiset keskusteluryhmät tapaavat olla hyvä ja tehokas tapa houkutella kävijöitä blogille.

Somekanavista matkablogin kävijämäärien kannalta Facebook on edelleen ykkönen, mutta monelle Instagram on tärkeämpi kanava sen takia, että suuri Instagram-seuraajien määrä on arvokas jo itsessään mainostajien kannalta, vaikkei sieltä lukijoita blogille tulisikaan. Monelle blogi voi nykyisellään ollakin väline houkutella seuraajia Instagram-tililleen.

Ohjeita, vinkkejä, vertaistukea ja lukijoitakin matkabloggaamiseen löytää etenkin Facebook-ryhmästä Matkabloggaajat FIN.

Voiko matkablogiin luottaa?

Bali Ubud
Matkablogien peruskuvastoa: eteerinen tunnelma ja sopivasti rekvisiittaa. On Balin Ubudin tällaistakin – jos oikein näkee tunnelman eteen vaivaa. Mutta Ubudissa on myös täyttä ja ahdasta. Kuva: Dendy Darma / Unsplash

Kysymys voi kuulostaa oudolta. Miksei voisi luottaa? Suomalaisiin blogeihin voikin aika hyvin luottaakin, mutta tilanne alkaa olla toinen kansainvälisten matkablogien suhteen.

Englanninkielisillä markkinnoilla liikkuvat paljon suuremmat rahat ja kilpailu on kovempaa, mikä tuntuu johtaneen siihen, että kansainväliset matkablogit ovat alkaneet menettää omaa ääntään. Yhä usemammin törmää matkablogeihin, joissa jokainen kohde on ”upea” ja ”ainutlaatuinen”, vaikka todellisuudessa kyseessä saattaisi olla sagen tylsä paikka. Mutta bloggari ei halua sitä kertoa – luultavimmin yhteistyökuvioiden takia.

Jos haukut matkakohteen, jonne sinut on lähetetty ja matkasta ehkä maksettukin, niin koetta siinä sitten kertoa, ettei tänne kannata tulla.

Mitä enemmän matkablogeista on tullut ihmisille työtä, sitä enemmän niihin pätevät työelämän lainalaisuudet. Bloggarilla ei olekaan enää aikaa olla kohteessa kuin muutama päivä, koska seuraava yhteistyökuvio jo kutsuu. Eikä hän ainakaan käy ja kirjoita paikoista, jotka olisivat uniikkeja ja tuntemattomia – sillä eihän kukaan osaa googlettaa niiden perään! Ja se tarkoittaa, ettei kyseinen kirjoitus saa lukijoita ja tuota rahaa.

Sellaista se on, kaupallisuus.

Samalla tapaa monesta kansainvälisestä matkablogista on kadonnut henkilökohtaisuus: kirjoitukset tehdään hyväksi koettuun formaattiin ja esitellään samat peruspaikat kuin muissakin blogeissa – tai matkailusivustoissa.

Tämä tuli viimeksi vastaan, kun kirjoitin Mondoon repparia Busanista ja ennen matkaa yritin löytää tietoa kaupungin kiinnostavista paikoista. Piti etsiä todella kauan, ennen kuin löysi bloggauksia, joissa mentiin vähän pintaa syvemmälle ja kerrottiin oikeasti mielenkiintoisista kahviloista ja kaupunginosista.

Poikkeuksiakin toki on, mutta noin ylipäätään varsinkin kansainvälisissä matkablogeissa kaupallisuudesta on alkanut tulla turhankin näkyvää, ainakin omasta mielestäni.

Ei kaupallisuudessa tietenkään mitään pahaa itsessään ole, kyllähän työstään pitää palkkaa saada, mutta monesti se vain tunnutaan tehdyn laiskasti ja lukijaa ajattelematta – turhan monista (kansainvälisistä) blogeista tuntuu tulleen toistensa kopioita.

Matkablogit ja kaupalliset yhteistyöt

Tämä venäläinen viini on todella laadukas… Vai oliko se sittenkin maksettu yhteistyö? Kuva: Ville Palonen

Niin, ne kaupalliset yhteistyöt, joita näkee paljon myös suomalaisissa matkablogeissa – joissain blogeissa niitä tuntuu olevan jo enemmän kuin perussisältöä eli postauksia, joista kukaan ei ole maksanut.

Kaupallisista yhteistöistä on tullut jo niin yleisiä, että vaikkapa jonkin hotellin ihan pyyteetöntä kehumistakin tavataan jo epäillä maksetuksi. Niinpä moni bloggaaja ilmoittaakin jo varta vasten tietynlaisten juttujen yhteydessä: tämä ei ole kaupallinen yhteistyö.

Jos olet miettinyt, miten niihin pitäisi lukijana suhtautua, suhtaudu kiitollisuudella. Juuri niiden kaupallisten sisältöjen palkkioiden ansiosta bloggaaja jaksaa vuodesta toiseen tuottaa lukijoille ilmaista sisältöä ja matkavinkkejä. Ja jos et pidä niistä, ne on helppo sivuuttaa, sillä kaupallisesta yhteistyöstä kuuluu mainita heti jutun alussa.

Vaikka kaikki bloggaajat vakuuttavatkin, että he tekevät vain sellaisia yhteistöitä, joiden takana he seisovat, kannattaa lukijana suhtautua kaupallisiin yhteistöihin kuin mihin tahansa mainoksiin. Mainoksina. Sellaisina ne voivat toki olla – ja usein ovatkin – hyvin tehtyä, hauskoja, oivaltavia ja erinomaista luettavaa.

Sikäli maksettuihin yhteistöihin voi hyvin luottaa, että jos bloggaaja kehuu jotain palvelua maksetussa yhteistyössä, kyllä se palvelu varmasti oikein hyvä on – huono palveluntarjoaja olisi tuskin edes kutsunut bloggaria palveluaan testaamaan.

Mutta se ei välttämättä ole parempi kuin vaikkapa viereinen hotelli, joka ei kutsunut bloggaria kylään.

Kannattaako pitää itsenäistä matkablogia vai blogata matkailusivustolla?

Matkabloggaamista aloittaessa pitää päättää, haluaako julkaista bloginsa valmiilla alustalla, esimerkiksi Rantapallossa, jonka huomassa on kymmeniä bloggaajia, vai pyörittääkö blogia kokonaan omalla alustallaan.

Jälkimmäinen tarjoaa täyden itsenäisyyden, mutta vaatii myös hieman enemmän käytännön vaivaa kuin valmiilla alustalla bloggaaminen. Pitää varata nettisaitti ja hankkia sille hosting-alusta ja stressata silloin, kun oma nettisivu syytä tai toisesta kaatuu. Ja aina se jossain vaiheessa kaatuu.

Oman sivuston aloittaminen vaatii aluksi melko lailla vaivaa, mutta ei huolta, niksit oppii lopulta aika nopeasti.

Jos suhtautuu bloggaamiseen kunnianhimoisesti ja pitkällä tähtäimellä, kannattaa se tehdä saman tien omalla alustalla. Niin ei ole riippuvainen kenestäkään muusta ja voi tehdä bloginsa ulkoasusta juuri sellaisen kuin haluaa. Oma alusta tuo myös uskottavuutta esimerkiksi potentiaalisten mainostajien silmissä.

Jos perustaisikin matkailusivuston?

Periaatteessa kuka tahansa voisi perustaa matkablogin sijaan myös matkailusivuston, mutta käytännössä se vaatisi pitkää kokemusta matkailun parista. Jos on käynyt vaikka parissa kymmenessä maassa, ei sillä vielä saa kovin laajaa matkailusivustoa aikaiseksi.

Matkablogia taas voi kasvattaa orgaanisesti sitä mukaa kun matkustaa.

Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa matkabloggaaminen kuin lähteä täysin uunona maailmalle ja alkaa pitää blogia ensimmäisestä matkasta alkaen? Sellaisen blogin pariin minä haluaisin löytää!

Kirjoita Kerran elämässä -sivustolle!

Ja sitten on tietysti kolmaskin vaihtoehto. Jos olet intohimoinen matkustaja ja kirjoittaja, muttet viitsi aloittaa omaa blogia, niin ota meihin yhteyttä. Otamme mielellämme joukkoomme uusia kirjoittajia, ja työstä maksetaan palkkio.

Lue lisää Kerran elämässä -sivuston kirjoittajista.

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös vuokra-auton. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

  • AVAINSANAT

9 KOMMENTIT

  1. Kiitos mielenkiintoisesta, hyvin tehdystä postauksesta. Mahtavaa, että avaatte näitä meitä bloggareita kiinnostavia asioita, joista aina oppii uutta. Tämä on kyllä sellainen harrastus, jossa ainoa tavoite matkaamisen ohessa on kehittyä yhä kiinnostavammaksi ja hyödykkäämmäksi matkailijoiden palvelijaksi. Yhteistyökin ammattilaisten kanssa voisi kiinnostaa, mutta miten? Pitää miettiä 😳

  2. Kerran Elämässä on loistava sivusto, jota tulee selattua paljon.
    Monet kerrat olen lentänyt mielelläni eri kohteisiin.
    Tämän tapaisten sivujen kautta on helppo suunnitella ja haaveilla omia reissuja.
    Toivottavasti uutta sisältöä tulee vielä pitkään.

  3. Kiitos Jussi, juuri tällainen palaute saa puskemaan hommia!!! Ja kyllä, jatkamme Kerran elämässä -sivuston kehittämistä ja laajentamista.

  4. Kiitos maininnasta ja hienosta sivustostanne! Siitä on ollut itselle paljon iloa.

    Jos et etsi Googlesta vinkkejä retkiruokiin, retkeilyvarusteisiin, retkikohteisiin tai kansallispuistoihin liittyen, Kaukokaipuu tuskin nousee tuloksiisi. 😉

  5. Tosi hyvä ja älyttömän monipuolinen kirjoitus, Antti!! Pitkästä aikaa alkoi omia sormiani syyhyttämään kirjoitusajatus. Tästä sivustosta on kasvanut loistava tietopaketti! Mun lemppari.

  6. Itse aloitin bloggaamisen 15 vuotta sitten, kun lähdin lähes noviisina Intiaan. Bloggaaminen oli kovin tuntematon taiteenlaji silloin ja hitaat nettitoiminnot repivät hermoja. Ehkä muistat tuon ajan itsekin :)

    Melko hyvä ero matkablogin ja matkasivuston välillä voisi kenties olla se, että matkablogissa aineisto ja kuvat ovat useimmiten itsetuotettuja ja kuvista löytyy enemmän yksilöllisyyttä ja aitoutta, kuin matkasivustoilla, jotka ostavat kuviaan kuvapankeista ja/tai käyttävät valmiiksiotettuja pressikuvia. Vaikka tietysti tähänkin poikkeuksia löytyy.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi