16 x Suomen parhaat lyhyet päivävaellukset

Patvinsuon kansallispuistossa kuljetaan pitkospuilla.Kuva: Ville Palonen

Kotimaan kansallispuistoista ja retkeilyalueilta löytyy lukemattomia hienoja luontopolkuja ja vaellusreittejä. Tällä sivulla esitellään 16 upeaa päiväretken kohteeksi sopivaa patikointireittiä, joiden kesto on parista tunnista muutamaan tuntiin.

Nämä vaelluspolut sopivat kenelle tahansa normaalikuntoiselle ulkoilijalle, osa jopa pikkulapsille. Reittien kiertämiseen ei tarvita kalliita vaellusvarusteita – eikä edes kummoisia suunnistustaitoja, sillä polut on merkitty maastoon selkeästi.

Pakkaa päiväreppuun sään mukaiset taukovaatteet ja kunnolliset eväät. Monen reitin varrella on polttopuilla varustettu laavu tai grillikatos, johon on mukava pysähtyä paistamaan makkarat ja juomaan kahvit. Ethän tee tulta metsäpalovaroituksen aikana!

Kännykän (topografinen) karttasovellus tai paperikartta kannattaa olla mukana aina luonnossa liikkuessa.

Päivävaellukset esitellään järjestyksessä Lapista Itä- ja Keski-Suomen kautta etelään:

  • Saanan polku, Kilpisjärvi
  • Taivaskeron kierros, Pallas
  • Kiilopää, Saariselkä
  • Pyhä-Nattanen, Sompio
  • Pieni Karhunkierros, Kuusamo
  • Julma-Ölkky, Hossa
  • Huippujen kierros, Koli
  • Ruunaan retkeilyalue
  • Patvinsuo, Lieksa
  • Salamajärvi
  • Kotajärven polku, Pyhä-Häkki
  • Helvetistä itään, Helvetinjärvi
  • Torronsuo ja Liesjärvi
  • Haukankierros, Nuuksio
  • Kalkinpolttajanpolku, Sipoonkorpi
  • Ketunlenkki, Repovesi

Saanan polku, Kilpisjärvi

Saana
Saanan polun erottaa selvästi hyvällä säällä. Sade- tai sumukelillä pitää olla tarkkana. Kuva: Ville Palonen

Saanan huippu kohoaa 1029 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 556 metriä Kilpisjärven pinnan yläpuolelle. Kirkkaalla säällä huipulta avautuva maisema on mykistävän komea: puutonta tunturiylänköä, auringossa kimaltelevia järviä, ja horisontissa kohoavat Norjan lumihuippuiset vuoret.

Saanatunturin vaelluspolku alkaa Kilpisjärven retkeilykeskukselta, jossa voi myös yöpyä (vaihtoehtoina huone, mökki, oma teltta). Saanan huipulle on matkaa alle viisi kilometriä – mutta jyrkkä polku pitää huolen siitä, että nousuun saa kulumaan pari tuntia. Alas kävellään hiukan nopeammin.

Jyrkimmässä kohdassa olleet 700 askelman pituiset puuportaat purettiin vuonna 2017, ja uudet kiviset portaat (runsaat 200 askelmaa) saatiin valmiiksi vuoden 2019 kesällä. Portaat on rakennettu suojelemaan haurasta tunturiluontoa, joka kärsii jos kaikki vaeltajat kulkevat omia polkujaan. Pysy siis merkityllä reitillä!

Saanan huipulla odottaa iso kivikasa ja vieraskirja. Paluumatkalla voi koukata Saanajärven päivätuvan kautta, jolloin koko retken pituudeksi tulee 12 kilometriä. Hieman etelämpänä on Tsahkaljärvi, jonka rannalta avautuu komea maisema Saanaa kohti. Tsahkaljärvelle pääsee helppoa polkua pitkin Kilpisjärven luontokeskuksen parkkipaikalta.

Kilpisjärvi Saana
Tsahkaljärveltä aukeaa upea maisema kohti Saanaa. Kuva: Ville Palonen

”Kilpisjärven mahtava Saana, tunturi tuimien tuulien”. Muista laulun sanat, ja pakkaa mukaan kunnollinen taukotakki – puuttomilla rinteillä sää voi vaihtua yllättävän nopeasti.

Katso tarjoukset Kilpisjärven majoitukseen.

Lue lisää: Kilpisjärven mahtava Saana

Taivaskeron kierros, Pallas

Taivaskero
Taivaskeron kierros kiemurtelee Pallaksen puuttomissa maisemissa. Kuva: Ville Palonen

Taivaskeron kierros on Länsi-Lapin suosituin päivävaellus. Yhdeksän kilometrin mittaisen rengasreitin kulkeminen kestää 3-4 tuntia. Polku alkaa Pallastunturin luontokeskuksen pihalta ja vie metsikön halki Pallastunturin puuttomiin maisemiin.

Polku on paikoin jyrkkä, mutta sorapäällysteen ansiosta helppoa käveltävää huippuharjanteelle saakka. Taivaskeron huippu on rakkakivikon peittämä ja tuulinen, joten ennen tunturin korkeimmalle kohdalle nousemista kannattaa pitää evästauko. 

Taivaskero, toiselta nimeltään Himmelriiki, on Pallasten korkein huippu. Hyvällä säällä sieltä näkee jopa kymmenien kilometrien päähän. Pohjoisessa, tunturijonon takana, on Hetta, josta alkaa Suomen suosituin vaellusreitti Hetta-Pallas

Taivaskeron huipulla on myös historiallinen nähtävyys. Kivikasan päällä oleva muistolaatta kertoo, että täällä sytytettiin olympiatuli vuonna 1952. Legendan mukaan sytyttämisessä käytettiin apuna keskiyön aurinkoa, mutta todellisuudessa tuli sytytettiin nestekaasun avulla, sillä yö sattui olemaan pilvinen.

Paluumatkan voi kulkea Pallaksen hiihtokeskuksen kautta kiemurtelevaa reittiä tai poiketa pienemmälle polulle, joka laskeutuu Vatikurun pohjalle. Siellä polku seuraa kristallinkirkkaana solisevaa puroa takaisin Pallaksen Luontokeskuksen ja perinteikkään Lapland Hotels Pallaksen pihaan.

Lue lisää: Pallas – koe Suomen ihanin hiihtokeskus ja vanhin vaellusreitti

Kiilopää, Saariselkä

Kiilopää
Keskiyön aurinkoa katselemassa Kiilopään huipulla. Kuva: Ville Palonen

Urho Kekkosen kansallispuistossa kohoava 546 metrin korkuinen Kiilopää on varsin suosittu luontokohde. Tunturi on helposti saavutettavissa: Saariselältä matkaa on 15 kilometriä ja Nelostien risteyksestä Kakslauttasesta vain viisi kilometriä Suomen Ladun retkeilykeskukseen, jonka pihasta polku alkaa.

Kiilopään huipulle noustaan kahden kilometrin mittaista leveää ja jyrkimmässä kohdassa porrastettua polkua pitkin. Nousuun menee vajaa tunti: korkeuseroa on noin 200 metriä, rappusia kokonaiset 860 kappaletta! Jos ei halua palata alas samaa reittiä, voi kiertää kuuden kilometrin mittaisen Kiirunanpolun, joka on rengasreitti. Pidä silmät auki; Kiilopäätä kehutaan Lapin parhaaksi paikaksi bongata kiiruna.

Unohtumattomin aika nähdä UK-puiston upeat maisemat on tietenkin kesän yötön yö, mutta toki Kiilopäälle voi kiivetä myös talvella. Retkeilykeskuksesta voi vuokrata lumikengät, ja jos lunta ei ole satanut muutamaan päivään, polku on niin hyvin tampattu että ylös pääsee myös aivan tavallisilla talvikengillä. Jotkut ottavat pulkan mukaan ja laskevat alas.

kiilopää
Kiilopään huipulta voi tähystellä kohti Sokostia. Kuva: Ville Palonen

Kätevin majapaikka on Suomen Ladun pitämä Hotelli Niilanpää, josta alkavat sekä Kiilopään polku että legendaarinen Luirojärven vaellusreitti. Hikisen ulkoilupäivän kruunaavat Kiilopuron savusaunan ihanat löylyt.

Lue lisää: Kiilopää talvella – lumikenkäilyä ja savusaunomista

Pyhä-Nattanen, Sompio

Pyhä-Nattanen
Pyhä-Nattasen huippua hallitsevat erikoiset kivipahdat, toorit. Kuva: Ville Palonen

Saariselän ja Kiilopään eteläpuolella, noin 20 kilometrin päässä Nelostiestä, kohoaa yksi Lapin kauneimmista tuntureista. Kauempaa katsottuna Pyhä-Nattanen (508m) ei näytä mitenkään ihmeelliseltä, mutta huipulle saavuttaessa totuus paljastuu: paikka on upealla tavalla erikoinen!

Syynä ovat Pyhä-Nattasen huippua peittävät kookkaat kivipahdat, toorit. Ne ovat syntyneet graniitin lohkeillessa suorakulmaisesti, ja näyttävät valtavilta Lego-palikoilta – tai jonkin jumalolennon muokkaamilta rakennelmilta. Ei ihme, että aikoinaan toorit olivat pyhiä palvontakohteita.

Tunturin laelta ympärille avautuvat näkymät ovat kirjaimellisesti härskin hienot: koillisessa siintää muiden Nattastunturien jono. Teräväkärkisinä ne eroavat muodoltaan muista tuntureista, mistä Nattastunturit ovat saaneet nimensäkin. Nattaset tarkoittavat saameksi nuoren naisen rintoja.

Pyhä-Nattaselle kiivetään parkkipaikalta, jolle vie 10 kilometrin kuoppainen hiekkatie Nelostieltä. Parkkipaikalla on hyvät opasteet. Polku kulkee aluksi metsässä pitkospuita pitkin ja lopuksi suurten kivilaattojen yli. Parin kilometrin mittainen nousu kestää tunnin. Huipulla on pieni päivätupa, jossa voi viettää evästauon huonolla säällä. Aurinkoisenakin päivänä kannattaa varautua siihen, että huipulla tuulee navakasti.

Pyhä-Nattasella voi myös kiertää 7 kilometrin mittaisen rengasreitin, joka kulkee huipun kautta.

Pyhä-Nattasta lähin majapaikka on valtatien varressa oleva Vuotson Maja. Paikka on perinteikäs, sillä se on perustettu jo vuonna 1949.

Pieni Karhunkierros, Kuusamo

Pieni Karhunkierros
Pieni Karhunkierros on yksi koko Suomen upeimmista päivävaelluksista. Kuva: Ville Palonen

Tiesitkö, että supersuositusta Karhunkierroksesta on olemassa lyhyt versio?

Oulangan kansallispuistossa kiertävä Pieni Karhunkierros on vain 12 kilometriä pitkä päivävaellusreitti. Sen käveleminen kestää 4-6 tuntia. Minulla meni melkein 6 tuntia, koska kuvaus- ja evästaukoja pidettiin runsaasti, suorastaan nautiskellen.

Pieni Karhunkierros on selkeä ja hyväkulkuinen reitti, jonka varrella on nuotiopaikkoja puuvajoineen ja kuivakäymälöinen, sekä kokonaiset kolme riippusiltaa. Rengasreitin varrella nähdään monta varsinaisen Karhukierroksen kohokohtaa.

Ensimmäinen nähtävyys on Myllykosken riippusilta, jonka vieressä on vanha mylly. Riippusillalta voi katsella koskenlaskijoita, jotka kiitävät ohi kumiveneillään.

Seuraavaksi saavutaan Kotakallion näköalapaikalle, joka tosin minun mielestäni ei ollut mitenkään huikean hieno. Paljon komeammat maisemat avautuvat muutama kilometri myöhemmin kuivan mäntyharjun reunalta, josta näkyy koskissa kuohuva Kitkajoki koko komeudessaan. Harjun päällä metsän siimeksessä virtaa puro, josta voi täyttää juomapullon (itse käytin varmuuden vuoksi vedenpuhdistustabletteja).

Harjulta laskeudutaan Kitkajoen rantaan Siilastuvalle, jossa on keittokatos, grillipaikka ja autiotupa. Hiekkaranta on niin matala, että siinä voi peseytyä (mutta ei sentään uida – varo virtausta!), joten ota mukaan retkipyyhe.

Jyrävä, Kitkajoessa hurjasti kuohuva 9-metrinen vesiputous, näkyy autiotuvan kohdalta. Jyrävän valokuvaaminen onnistuu parhaiten ennen iltapäivää (auringon suunnasta johtuen). Omasta mielestäni putous oli vaikuttavin ylhäältä päin katsottuna: siis kukkulalta, joka kohoaa parikymmentä metriä kosken niskan ylle.

Pienen Karhunkierroksen lähtöpisteeseen on Kuusamosta 45 kilometriä ja Rukalta 22 kilometriä. Kierroksen voi aloittaa Juuman tai Myllykosken pysäköintipaikoilta. Kesälomien aikaan reitillä voi olla ruuhkaa, joten mikään erävaellus tämä ei ole. Pienen Karhunkierroksen voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa. Suurin osa kiertää sen myötäpäivään, jolloin vastaantulijoita on vähemmän.

Ylivoimaisesti paras majapaikka on Pienen Karhunkierroksen aloituspaikalla Juumassa sijaitseva erämaahotelli Basecamp Oulanka. Lisää majoitusta löytyy Rukalta – katso tarjoukset Rukan hotelleihin.

Lue lisää: Karhunkierros – opas Suomen legendaarisimmalle vaellusreitille

Julma-Ölkky, Hossa

Julma-Ölkyn kanjonijärvellä voi patikoida tai meloa. Kuva: Ville Palonen

Kymmenen kilometrin mittainen rengasreitti Ölökyn Ähkäsy kiertää Hossan kansallispuistossa sijaitsevan Julma-Ölkyn kanjonijärven. Kallioinen ja kivikkoinen maasto on paikoin jopa vaativaa – järven kiertämiseen kannattaa varata aikaa useampi tunti. Maisema rantakallioiden laelta on upea.

Julma-Ölkyn puolivälissä on Ölkynperän laavu sekä vuonna 2017 rakennettu riippusilta, jonka kautta oikaisemalla voi kiertää vain puolet järvestä (5 kilometrin lenkki). Julma-Ölkkyyn voi tutustua myös vuokraamalla kanootin.

Samalta parkkipaikalta käsin voi tehdä kävelyretken 3,5 kilometrin päässä odottavan Värikallion kalliomaalauksia katsomaan.

Hossaan on Kuusamosta 75 kilometrin ajomatka. Tasokasta majoitusta tarjoaa Hossan Lomakeskus.

Lue lisää: Hossa – kanjonijärven, kalliomaalausten ja kalastajien kansallispuisto

Huippujen kierros, Koli

Ukko-Kolin huipulta on upea näkymä. Kuva: Ville Palonen

Pohjois-Karjalan ylpeyden, Kolin, harjanteella kulkeva 1,4 kilometrin mittainen Huippujen kierros vie Suomen komeimpaan kansallismaisemaan. Näkymä Ukko-Kolin huipulta yli Pielisen inspiroi aikoinaan Sibeliusta ja muita suomalaistaiteilijoita.

Huippujen kierros alkaa Luontokeskus Ukon ja Break Sokos Kolin yläpihalta, josta portaat ja jyrkkä polku vievät kymmenessä minuutissa Ukko-Kolin 347 metriä korkealle huipulle. Reitti kulkee Paha-Kolin ja Akka-Kolin huippujen kautta. Aikaa kannattaa varata ainakin pari tuntia, jotta ehtii nauttia kansallismaisemasta täysin rinnoin.

Patikoinnin lisäksi kannattaa vierailla luontokeskus Ukossa sekä hotellin Koli Relax Spa -maisemakylpylässä.

Lue lisää: Koli – näin nautit Suomen kansallismaisemasta

Ruunaan retkeilyalue

Ruunaan retkeilyalue Lieksan itäpuolella on upean erämainen patikointi- ja kalastus- ja melontakohde. Kuva: Ville Palonen

Ruunaa tunnetaan kalastuskohteena, jonka halki virtaavan Lieksanjoen koskissa voi harrastaa myös koskenlaskua. Perinteikäs retkeilyalue on myös varsin monipuolinen patikointikohde, jonka reiteillä jokia pääsee ylittämään niin riippusiltoja pitkin kuin veneelläkin.

Tämä on mainio asia paristakin syystä. Koska polut pääosin myötäilevät jokea, ei eksymisen varaa ole. Ja toisaalta oman päiväretken pituutta voi tuunata, kiitos lukuisten joenylityspaikkojen. Itse tein muutaman tunnin kierroksen, jossa joki ylitettiin ensin riippusiltaa pitkin ja myöhemmin soutuveneellä. Polku oli pääosin kuivaa mäntykangasta tai kosteampaa metsikköä kohisevan kosken varrella. Matkan varrelle osui pari nuotiopaikalla varustettua laavua evästaukoja varten.

Ruunaan retkeilyalue sijaitsee 30 kilometriä Lieksasta itään Venäjän rajan kupeessa. Paikalle pääsee Lieksasta omalla autolla puolessa tunnissa. Suosituin nähtävyys on Neitikoski, jonka vieressä sijaitsee leirintäalue Ruunaan Retkeilykeskus.

Tunnelmallinen majapaikka Ruunaan lähellä on entinen metsätyömiesten vanhainkoti, Ruunaan Metsäkoti.

Lue lisää: Ruunaan kosket

Patvinsuo, Lieksa

Patvinsuon kansallispuistossa kuljetaan pitkospuilla.Kuva: Ville Palonen

Aapasoiden hallitsema Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee Kolin itäpuolella, Lieksan ja Ilomantsin puolivälissä. Patvinsuon patikointireiteistä kiinnostavin on reilun kolmen kilometrin mittainen Lakkapolku, joka kulkee pitkospuita pitkin upean Surkansuon halki.

Avaran maiseman keskellä tuntee olevansa kuin toisella planeetalla. Rengasreitin kiertää tunnissa tai puolessatoista.

Patvinsuon kansallispuistossa odottaa Suomunjärvi, jonka hiekkarannat ovat vertaansa vailla kauniina kesäpäivänä. Kuva: Ville Palonen

Toinen Patvinsuon suositeltavista reiteistä, 15 kilometrin mittainen Suomunkierto, on nimensä mukaisesti Suomunjärven kiertävä rengasreitti. Matkan varrelle mahtuu kauniita hiekkarantoja sekä evästaukoon (tai telttailuun) sopivia nuotiopaikkoja. Suomunjärvellä voi myös vuokrata kanootin ja rantasaunan Suomen luontotuvasta.

Lue lisää: Pohjois-Karjalan parhaat nähtävyydet

Salamajärvi, Perho

Salamajärven kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Salamajärven kansallispuisto tunnetaan parhaiten metsäpeuroistaan. Vaikka niitä tuskin näkee lyhyellä kävelyllä, on Pienen Koirajärven kiertävä luontopolku, Vasan kierros, silti erittäin hauska tapa oppia lisää tästä porojen villistä esi-isästä.

Polku seurailee järven rantaa suureksi osaksi pitkospuita pitkin, joten eksymisen vaaraa ei ole. Matka on kaikkiaan vain kaksi kilometriä, joten tämän lenkin jaksavat kävellä perheen pienimmätkin. Järvimaisemien ja luontopolun opastetaulujen lisäksi Vasan kierroksen varrella nähdään jännittävä pirunpelto.

Salamajärvellä on myös monta pidempää reittiä. Pahapuron lenkillä (7 km) pääsee nauttimaan rauhallisesta luonnosta, ja hyvällä tuurilla voit nähdä metsäpeuroja tai niiden jälkiä.

Majoitusta tarjoaa Koirasalmen Luontotupa.

Kotajärven polku, Pyhä-Häkki

Suomen kansallispuistot Pyhä-Häkki
Pyhä-Häkin kansallispuisto Keski-Suomessa. Kuva: Ville Palonen

Saarijärvellä sijaitsevan Pyhä-Häkin kansallispuiston vetonaula on jyhkeä mäntymetsä, jossa puiden keski-ikä on huikeat 250 vuotta. Puistossa pääsee halaamaan 500-vuotiasta puuta: tunnetuin ikipetäjä, nykyään kelottunut Vanha Iso Puu, aloitti kasvunsa vuonna 1518. Lähellä kasvava Uusi Iso Puu on sekin syntynyt jo vuonna 1641.

Puuvanhukset näkee 6,5 kilometrin mittaisella Kotajärven kierroksella (jonka varrella on laavu) tai osittain samaa reittiä kulkevalla tasan puolet lyhyemmällä Mastomäen kierroksella. Aarniometsän lisäksi reiteillä kuljetaan parin sadan metrin pätkä pitkospuita pitkin komean suon laidassa.

Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee 85 kilometriä Jyväskylän pohjoispuolella. Nelostieltä Konginkankaalta on puolen tunnin ajomatka.

Lue lisää: Keski-Suomen nähtävyydet

Helvetistä itään, Helvetinjärvi

Helvetinkolu
Helvetinkolu on synkkä ja jyrkkä rotko, jonne ei kannata mennä pikkulasten kanssa (ainakaan liukkaalla sadesäällä). Kuva: Ville Palonen

Helvetinkolu on erikoinen kalliomuodostuma. Kapean ja syvän rotkon pohjalla seistessä ymmärtää, miltä näyttää kun maa repeää kirjaimellisesti kahtia.

Helvetinkolu on Tampereen pohjoispuolella sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston tunnus ja tunnetuin maamerkki. Helvetistä itään -luontopolku on neljän kilometrin mittainen rengasreitti, jonka varrella näkee Helvetinkolun lisäksi puronvarsimetsiä, märkiä nevoja ja valoista mäntymetsää.

Reitti on selkeä ja jyrkimmissä kohdissa on kunnolliset portaat. Helvetinkolun rotko on sadesäällä liukas, mutta onneksi varsinainen polku ei kulje sen läpi. Toki rotkossa voi kiipeillä jos haluaa, mutta sitä voi myös katsella turvallisesti kaiteen takaa.

Helvetinkolulta aukeaa näkymä Iso Helvetinjärvelle, jonka rannassa on tulentekopaikka ja päivätupa. Reitin lähtöpaikalla on parkkipaikan vieressä ravintola, josta saa naapuritilalla kasvatetuista villisioista valmistettuja burgereita ja strutseista tehtyjä pihvejä. Parin tunnin kävelyn jälkeen mehevä villisikaburgeri – aitoa lähiruokaa – rokkaa!

Lue lisää: Helvetinjärven kansallispuisto – vaellus helvettiin ja takaisin

Torronsuo ja Liesjärvi

Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot sijaitsevat Forssan seudulla niin lähellä toisiaan, että niissä molemmissa voi vierailla saman päivän aikana Pääkaupunkiseudulta, Turusta tai Tampereelta käsin. Kaikista on matkaa noin sata kilometriä.

Torronsuo
Torronsuon kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Torronsuo on nimensä mukaisesti avaraa keidassuota – itse asiassa Suomen syvin suo – jonka pitkospuilla kulkiessa voisi kuvitella olevansa Lapin erämaassa. Torronsuon alueella pesii yli sata lintulajia, mutta lintubongareiden lisäksi muidenkin vierailijoiden kannattaa kiivetä mäen päällä pilviä kurottelevaan Kiljamon näkötorniin. Askelmia on lähes sata kappaletta.

Torronsuolla on puolentoista kilometrin mittainen pitkospuuretti Kiljamon kierros, sekä paljon lisää pitkospuita kymmenen kilometrin mittaisella rengasreitillä. Talvisin suolla risteilee hiihtolatuja.

Kyynärharju
Kyynärharju, Liesjärven kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Liesjärven kansallispuiston upein luonnonihme on kapea Kyynärharju, joka kiermurtelee Liesjärven halki käämeen lailla. Järven molemmilla rannoilla risteilee muutaman kilometrin pituisia rengasreittejä ja muita polkuja, joiden varrelta löytyy laavuja ja muita taukopaikkoja vaikka eväsmakkaroiden paistamista varten. 

Liesjärven eteläkulmassa on Korteniemen perinnetila, jossa voi tutustua maalaistalon elämään 1900-luvun alussa. Korteniemen pihasta lähtee parin kolmen kilometrin mittainen luontopolku.

Lähettyvillä on muutakin nähtävää ja koettavaa kuten Edefeltin maalauksesta kuuluisa Kaukolanharjun näkötorni ja Suomen idyllisimpiin kyliin lukeutuva Porras. Todella tunnelmallinen majapaikka on Portaan Nahkurinverstas.

Haukankierros, Nuuksio

Haukankierros on Nuuksion kansallispuiston legendaarisin reitti. Maasto ja maisemat on monipuoliset: välillä kiivetään juurakkoista rinnettä, sitten kävellään mäntykankaalla kallion laella. Vaelluskenkiä ei kuitenkaan tarvita, vaan (kuivalla kelillä) maastolenkkareillä pärjää mainiosti.

Matkaa kertyy mittariin nelisen kilometriä, mutta aikaa kannattaa varata ainakin kaksi tuntia. Reitillä kun on jyrkkiä nousuja – ja asiaan kuuluu perusteellinen evästauko Mustalammen rannalla, erikoisia kelluvia turvelauttoja ihmetellen.

Nuuksioon pääsee Espoon keskuksesta puolessa tunnissa bussilla. Samalla kannattaa vierailla myös luontokeskus Haltiassa.

Haukankierros on loma-aikoina ja viikonloppuisin suorastaan ruuhkainen. Nuuksion kansallispuiston tienoilta löytyy onneksi myös rauhallisempia alueita, kuten Salmen ja Luukin ulkoilualueet.

Kalkinpolttajanpolku, Sipoonkorpi

Pääkaupungin koillispuolella hyvä vaihtoehto Nuuksiolle on Sipoonkorven kansallispuisto, jonne pääsee bussilla Vantaan Kuusijärven kautta. Ikävä kyllä Kuusijärven ympäristön metsä on varsin kulunut – mutta onneksi omalla autolla (tai fillarilla) pääsee helposti todella kauniisiin maisemiin Sipoonkorven toiselle laidalle.

Oma suosikkini Sipoonkorvessa on hyvänä sienestysmaastona tunnettu Kalkkiruukin alue, jonka jyrkkiä mäkiä pitkin kulkee viiden kilometrin mittainen Kalkinpolttajanpolku. Maastonsa puolesta tämä on todella vaihteleva reitti, jonka varrella on laavu ja tulipaikka.

Fiilistelyyn ja tunnelmointiin sopivat Byabäckenin parkkipaikalta lähtevät upean tunnelmalliset metsäpolut, joita reunustavat sammaleen peittämät kaatuneet kuuset – itse asiassa tuntuu, kuin koko maisema olisi sammalen peitossa. Metsä on usein märkä, joten jos haluat poiketa polulta, laita jalkaan kumisaappaat tai vähintään vaelluskengät.

Ketunlenkki, Repovesi

Repovesi
Repoveden kansallispuisto on loistava paikka päivävaellukselle Etelä-Suomessa. Kuva: Ville Palonen

Repoveden kansallispuisto on oikea helmi: pienestä koostaan huolimatta paikka on erämaisen kaunis, ja toisaalta ulkoilijoita varten tehdyt rakenteet ovat ensiluokkaisia. Esimerkiksi Lapinsalmen tulentekopaikalta löytyy grillikatos, ruokailukatos, nuotiopaikkoja, kuivakäymälöitä ja telttailualue.

Ketunlenkki on viiden kilometrin mittainen rengasreitti, joka sopii loistavasti koko perheen retkikohteeksi. Ketunlenkin kohokohtia ovat (makkaranpaiston lisäksi) Lapinsalmen riippusillan ylitys, käsivoimin toimiva Ketunlossi, sekä Katajavuorelta avautuva erämainen maisema.

Kouvolan pohjoispuolella sijaitsevalle Repovedelle on Helsingistä parin tunnin ajomatka (175 km). Jos haluaa majoittua Repoveden lähellä, ikimuistoinen majapaikka on päheä Woikoski Feeling – Kirjokiven Kartano. Matkaa Lapinlahden pysäköintipaikalta ei ole kuin muutama kilometri. Wanhan ajan tyyliin sisustetussa kartanossa on rantasauna ja erinomainen aamiainen.

Lue lisää: Repoveden kansallispuisto – pieni pala erämaata

Lue myös: Suomen parhaat vaellukset

Suomen luonnosta kiinnostuneiden kannattaa hankkia kirjailija Tomi Kontion ihastuttava Kansallispuistojen kutsu. Mondon vuoden 2020 matkakirja -palkinnon saanut teos sopii mainiosti myös nojatuoliretkelle.

Scandinavian Outdoor -verkkokaupasta löytyy laaja valikoima reppuja, otsalamppuja, ulkoiluvaatteita ja muita tarpeellisia retkeilyvarusteita.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi