12 x Suomen parhaat lyhyet päivävaellukset

Patvinsuon kansallispuistossa kuljetaan pitkospuilla.Kuva: Ville Palonen

Kotimaan kansallispuistoista ja retkeilyalueilta löytyy lukemattomia hienoja luontopolkuja ja vaellusreittejä. Tällä sivulla esitellään kaksitoista upeaa päiväretken kohteeksi sopivaa patikointireittiä, joiden kesto on parista tunnista muutamaan tuntiin.

Tämän sivun vaelluspolut sopivat kenelle tahansa normaalikuntoiselle ulkoilijalle. Reittien kiertämiseen ei tarvita kalliita vaellusvarusteita – eikä edes kummoisia suunnistustaitoja, sillä polut on merkitty maastoon selkeästi.

Pakkaa päiväreppuun sään mukaiset taukovaatteet ja kunnolliset eväät. Monen reitin varrella on polttopuilla varustettu laavu tai grillikatos, johon on mukava pysähtyä paistamaan makkarat ja juomaan kahvit.

Kännykän (topografinen) karttasovellus tai paperikartta kannattaa olla mukana aina luonnossa liikkuessa.

Saanan polku, Kilpisjärvi

Saana
Saanatunturin päältä näkee Norjaan saakka. Kuva: Ville Palonen

Saanan huippu kohoaa 1029 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 556 metriä Kilpisjärven pinnan yläpuolelle. Kirkkaalla säällä huipulta avautuva maisema on mykistävän komea: puutonta tunturiylänköä, auringossa kimaltelevia järviä, ja horisontissa kohoavat Norjan lumihuippuiset vuoret.

Saana-tunturin vaelluspolku alkaa Kilpisjärven retkeilykeskukselta, jossa voi myös yöpyä (vaihtoehtoina huone, mökki, oma teltta). Saanan huipulle on matkaa vaivaiset neljä kilometriä – mutta jyrkkä polku pitää huolen siitä, että nousuun saa kulumaan pari tuntia.

Jyrkimmässä kohdassa olleet 700 askelman pituiset puuportaat purettiin vuonna 2017, ja uudet kiviset portaat saatiin valmiiksi vuoden 2019 kesällä. Portaat on rakennettu suojelemaan haurasta tunturiluontoa, joka kärsii jos kaikki vaeltajat kulkevat omia polkujaan.

Saanan huipulla odottaa iso kivikasa ja vieraskirja. Paluumatkalla voi koukata Saanajärven päivätuvan kautta, jolloin koko retken pituudeksi tulee 12 kilometriä.

”Kilpisjärven mahtava Saana, tunturi tuimien tuulien”. Muista laulun sanat, ja pakkaa mukaan kunnollinen taukotakki – puuttomilla rinteillä sää voi vaihtua yllättävän nopeasti.

Katso tarjoukset Kilpisjärven majoitukseen.

Lue lisää: Kilpisjärven mahtava Saana – Lapin paras päivävaellus?

Kiilopään huiputus, Saariselkä

kiilopää
Kiilopään huipulta voi tähystellä kohti Sokostia. Kuva: Ville Palonen

Urho Kekkosen kansallispuistossa kohoava 546 metrin korkuinen Kiilopää on varsin suosittu luontokohde. Tunturi on helposti saavutettavissa: Saariselältä matkaa on 15 kilometriä ja Nelostien risteyksestä Kakslauttasesta vain viisi kilometriä Suomen Ladun retkeilykeskukseen, jonka pihasta polku alkaa.

Kiilopään huipulle noustaan kahden kilometrin mittaista porrastettua polkua pitkin. Nousuun menee vajaa tunti: korkeuseroa on noin 200 metriä, rappusia kokonaiset 860 kappaletta! Jos ei halua palata alas samaa reittiä, voi kiertää kuuden kilometrin mittaisen Kiirunanpolun, joka on rengasreitti.

Unohtumattomin aika nähdä UKK-puiston upeat maisemat on tietenkin kesän yötön yö, mutta toki Kiilopäälle voi kiivetä myös talvella. Retkeilykeskuksesta voi vuokrata lumikengät, ja jos lunta ei ole satanut muutamaan päivään, polku on niin hyvin tampattu että ylös pääsee myös aivan tavallisilla talvikengillä.

Kätevin majapaikka on Suomen Ladun pitämä Hotelli Niilanpää, josta alkaa sekä Kiilopään vaellus että legendaarinen Luirojärven vaellusreitti.

Lue lisää: Kiilopää talvella – lumikenkäilyä ja savusaunomista

Pieni Karhunkierros, Kuusamo

Oulangan kansallispuiston maisemat kuuluvat Suomen huikeimpiin. Kuva: Michael Matti.

Tiesitkö, että supersuositusta Karhunkierroksesta on olemassa lyhyt versio? Oulangan kansallispuistossa kiertävä Pieni Karhunkierros on vain 12 kilometriä pitkä päivävaellusreitti.

Rengasreitin varrella nähdään monta varsinaisen Karhukierroksen kohokohtaa. Niistä ikimuistoisin on Jyrävä, Kitkajoessa hurjasti kuohuva 9-metrinen vesiputous, jonka kumean jyrinän voi erottaa jo pitkän matkan päähän.

Pieni Karhunkierros on selkeä ja hyväkulkuinen reitti, jonka varrella on nuotiopaikkoja puuvajoineen sekä kokonaiset kolme riippusiltaa.

Pienen Karhunkierroksen lähtöpisteeseen on Kuusamosta 45 kilometriä ja Rukalta 22 kilometriä.

Katso tarjoukset Rukan hotelleihin.

Lue lisää: Ruka – Kuusamo on upea seikkailukohde vuoden ympäri.

Julma-Ölkky, Hossa

Julma-Ölkyn kanjonijärvellä voi patikoida tai meloa. Kuva: Ville Palonen

Kymmenen kilometrin mittainen Ölökyn Ähkäsy kiertää Hossan kansallispuistossa sijaitsevan Julma-Ölkyn kanjonijärven. Kallioinen ja kivikkoinen maasto on paikoin jopa vaativaa – järven kiertämiseen kannattaa varata aikaa useampi tunti. Maisema rantakallioiden laelta on upea.

Julma-Ölkyn puolivälissä on Ölkynperän laavu sekä vuonna 2017 rakennettu riippusilta, jonka kautta oikaisemalla kierretään vain puolet järvestä (5 km). Julma-Ölkkyyn voi tutustua myös vuokraamalla kanootin.

Samalta parkkipaikalta käsin voi tehdä kävelyretken 3,5 kilometrin päässä odottavan Värikallion kalliomaalauksia katsomaan. Hossaan on Kuusamosta 75 kilometrin ajomatka. Tasokasta majoitusta tarjoaa Hossan Lomakeskus.

Lue lisää: Hossa – kanjonijärven, kalliomaalausten ja kalastajien kansallispuisto

Huippujen kierros, Koli

Ukko-Kolin huipulta on upea näkymä. Kuva: Ville Palonen

Pohjois-Karjalan ylpeyden, Kolin, harjanteella kulkeva 1,4 kilometrin mittainen Huippujen kierros vie Suomen komeimpaan kansallismaisemaan. Näkymä Ukko-Kolin huipulta yli Pielisen inspiroi aikoinaan Sibeliusta ja muita suomalaistaiteilijoita.

Huippujen kierros alkaa Luontokeskus Ukon ja Break Sokos Kolin yläpihalta, josta portaat ja jyrkkä polku vievät kymmenessä minuutissa Ukko-Kolin 347 metriä korkealle huipulle. Reitti kulkee Paha-Kolin ja Akka-Kolin huippujen kautta. Aikaa kannattaa varata ainakin pari tuntia, jotta ehtii nauttia kansallismaisemasta täysin rinnoin.

Patikoinnin lisäksi kannattaa vierailla luontokeskus Ukossa sekä hotellin Koli Relax Spa -maisemakylpylässä.

Lue lisää Kolista.

Patvinsuo, Lieksa

Patvinsuon kansallispuistossa kuljetaan pitkospuilla.Kuva: Ville Palonen

Aapasoiden hallitsema Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee Kolin itäpuolella, Lieksan ja Ilomantsin puolivälissä. Patvinsuon patikointireiteistä kiinnostavin on reilun kolmen kilometrin mittainen Lakkapolku, joka kulkee pitkospuita pitkin upean Surkansuon halki. Avaran maiseman keskellä tuntee olevansa kuin toisella planeetalla. Rengasreitin kiertää tunnissa tai puolessatoista.

Patvinsuon kansallispuistossa odottaa Suomunjärvi, jonka hiekkarannat ovat vertaansa vailla kauniina kesäpäivänä. Kuva: Ville Palonen

Toinen Patvinsuon suositeltavista reiteistä, 15 kilometrin mittainen Suomunkierto, on nimensä mukaisesti Suomunjärven kiertävä rengasreitti. Matkan varrelle mahtuu kauniita hiekkarantoja sekä evästaukoon (tai yöpymiseen) sopivia nuotiopaikkoja.

Lue lisää Pohjois-Karjalasta.

Ketunlenkki, Repovesi

Repovesi
Repoveden kansallispuisto on loistava paikka päivävaellukselle Etelä-Suomessa. Kuva: Ville Palonen

Repoveden kansallispuisto on oikea helmi: pienestä koostaan huolimatta paikka on erämaisen kaunis, ja toisaalta ulkoilijoita varten tehdyt rakenteet ovat ensiluokkaisia. Esimerkiksi Lapinsalmen tulentekopaikalta löytyy grillikatos, ruokailukatos, nuotiopaikkoja, kuivakäymälöitä ja telttailualue.

Ketunlenkki on viiden kilometrin mittainen rengasreitti, joka sopii loistavasti koko perheen retkikohteeksi. Ketunlenkin kohokohtia ovat (makkaranpaiston lisäksi) Lapinsalmen riippusillan ylitys, käsivoimin toimiva Ketunlossi, sekä Katajavuorelta avautuva erämainen maisema.

Lapinsalmen riippusilta hajosi heinäkuussa 2018. Uusi tukevampi riippusilta avattiin retkeilijöille marraskuussa 2019.

Kouvolan pohjoispuolella sijaitsevalle Repovedelle on Helsingistä parin tunnin ajomatka (175 km).

Lue lisää Repoveden kansallispuistosta.

Kotajärven polku, Pyhä-Häkki

Pyhä-Häkin ikimetsässä voi halata lähes 500-vuotiasta. Vuonna 1518 kasvunsa aloittanut Vanha Iso Puu kuoli vuonna 2004. Kuva: Antti Helin

Saarijärvellä sijaitsevan Pyhä-Häkin kansallispuiston vetonaula on jyhkeä mäntymetsä, jossa puiden keski-ikä on huikeat 250 vuotta. Puistossa pääsee halaamaan 500-vuotiasta puuta: tunnetuin ikipetäjä, nykyään kelottunut Vanha Iso Puu, aloitti kasvunsa vuonna 1518. Lähellä kasvava Uusi Iso Puu on sekin syntynyt jo vuonna 1641.

Puuvanhukset näkee 6,5 kilometrin mittaisella Kotajärven kierroksella (jonka varrella on laavu) tai osittain samaa reittiä kulkevalla tasan puolet lyhyemmällä Mastomäen kierroksella. Aarniometsän lisäksi reiteillä kuljetaan parin sadan metrin pätkä pitkospuita pitkin komean suon laidassa.

Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee 85 kilometriä Jyväskylän pohjoispuolella. E75-tieltä Konginkankaalta on puolen tunnin ajomatka.

Lue lisää Keski-Suomen nähtävyyksistä.

Helvetinkolu, Helvetinjärvi

Parhaat päälle ja Instagram mielessä kohti Helvetinjärven Helvetinkolua. Kuva: Alex Mazurov, Visit Tampere

Helvetinkolu on erikoinen kalliomuodostuma. Kapean ja syvän rotkon pohjalla seistessä ymmärtää, miltä näyttää kun maa repeää kirjaimellisesti kahtia.

Helvetinkolu on Tampereen pohjoispuolella sijaitsevan Helvetinjärven kansallispuiston tunnus ja tunnetuin maamerkki. Helvetistä itään -luontopolku on neljän kilometrin mittainen rengasreitti, jonka varrella näkee Helvetinkolun lisäksi puronvarsimetsiä, märkiä nevoja ja valoista mäntymetsää.

Helvetinkolulta aukeaa helvetin hieno näkymä Iso Helvetinjärvelle, jonka rannassa on tulentekopaikka ja päivätupa.

Lue lisää Pirkanmaan nähtävyyksistä.

Torronsuo ja Liesjärvi

Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot sijaitsevat Forssan seudulla niin lähellä toisiaan, että niissä molemmissa voi vierailla saman päivän aikana Pääkaupunkiseudulta, Turusta tai Tampereelta käsin. Kaikista on matkaa noin sata kilometriä.

Torronsuo
Torronsuon kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Torronsuo on nimensä mukaisesti avaraa keidassuota – itse asiassa Suomen syvin suo – jonka pitkospuilla kulkiessa voisi kuvitella olevansa Lapin erämaassa. Torronsuon alueella pesii yli sata lintulajia, mutta lintubongareiden lisäksi muidenkin vierailijoiden kannattaa kiivetä mäen päällä pilviä kurottelevaan Kiljamon näkötorniin. Askelmia on lähes sata kappaletta.

Torronsuolla on puolentoista kilometrin mittainen pitkospuuretti Kiljamon kierros, sekä paljon lisää pitkospuita kymmenen kilometrin mittaisella rengasreitillä. Talvisin suolla risteilee hiihtolatuja.

Kyynärharju
Kyynärharju, Liesjärven kansallispuisto. Kuva: Ville Palonen

Liesjärven kansallispuiston upein luonnonihme on kapea Kyynärharju, joka kiermurtelee Liesjärven halki käämeen lailla. Järven molemmilla rannoilla risteilee muutaman kilometrin pituisia rengasreittejä ja muita polkuja, joiden varrelta löytyy laavuja ja muita taukopaikkoja vaikka eväsmakkaroiden paistamista varten. 

Liesjärven eteläkulmassa on Korteniemen perinnetila, jossa voi tutustua maalaistalon elämään 1900-luvun alussa. Korteniemen pihasta lähtee parin kolmen kilometrin mittainen luontopolku.

Lähettyvillä on muutakin nähtävää ja koettavaa kuten Edefeltin maalauksesta kuuluisa Kaukolanharjun näkötorni ja Suomen idyllisimpiin kyliin lukeutuva Porras. Todella tunnelmallinen majapaikka on Portaan nahkurinverstas.

Lue lisää Hämeen nähtävyyksistä.

Haukankierros, Nuuksio

Kanootilla Nuuksiossa. Kuva: Outdoors Finland, CC

Haukankierros on Nuuksion kansallispuiston legendaarisin reitti. Maasto ja maisemat on monipuoliset: välillä kiivetään juurakkoista rinnettä, sitten kävellään mäntykankaalla kallion laella. Vaelluskenkiä ei kuitenkaan tarvita, vaan (kuivalla kelillä) maastolenkkareillä pärjää mainiosti.

Matkaa kertyy mittariin nelisen kilometriä, mutta aikaa kannattaa varata ainakin kaksi tuntia. Reitillä kun on jyrkkiä nousuja – ja asiaan kuuluu perusteellinen evästauko Mustalammen rannalla, erikoisia kelluvia turvelauttoja ihmetellen.

Nuuksioon pääsee Espoon keskuksesta puolessa tunnissa bussilla 245. Samalla kannattaa vierailla myös luontokeskus Haltiassa.

Lue myös: Suomen parhaat vaellusreitit

Scandinavian Outdoor -verkkokaupasta löytyy laaja valikoima reppuja, otsalamppuja, ulkoiluvaatteita ja muita tarpeellisia retkeilyvarusteita.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi