Pohjois-Karjalan nähtävyydet – kansallismaisemia, suurpetoja ja sotahistoriaa

Kolin laelta näkyy Pielinen. Kuva: Riekkinen / Shutterstock

Pohjois-Karjala on Suomen kauneimpia ja monipuolisimpia matkailualueita. Pohjois-Karjalassa näkee ja kokee niin Kolin kansallismaiseman, Patvinsuon mahtavan suoalueen, itärajan taistelupaikat kuin Kalevalan laulumaiden tunnelman.

Pohjois-Karjala on myös maailman paras paikka nähdä ahma luonnossa – ja samalla kertaa on hyvä mahdollisuus bongata metsän kuningas, karhu.

Oman lisänsä Pohjois-Karjalan matkaan tuovat tietenkin myös karjalalaiset. Ei siitä pääse mihinkään. Karjalaiset ovat oma kansansa ja aivan muuta maata kuin monet muut suomalaiset: eläväisiä ja puheliaita. Pohjois-Karjalaan on vaikea olla ihastumatta.

Entistä hauskemmaksi kotimaanmatkailun tekee teos Madventures Suomi.

Koli – Pohjois-Karjalan paras nähtävyys

Ukko-Kolin huipulta on upea näkymä. Kuva: Ville Palonen

Pohjois-Karjalan nähtävyyksistä yksi on ylitse muiden: Kolin kansallismaisema, joka innoitti 1900–luvun vaihteessa Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä taiteilijoita Edelfeltistä Sibeliukseen. Ja upea maisema onkin, maineensa täysin ansainnut!

Pohjois-Karjalan matka kannattaa rakentaa juuri Kolin ympärille – ellei se ole tuttu useammalta aiemmalta vierailulta.

Upeiden maisemien ihailun ohella Kolilla voi nauttia Suomen romanttisimmasta kylpylästä ja seikkailla tunnelmalliseen Pirunkirkkoon. Kokonaisuutena Koli on yksi Suomen parhaista matkakohteista.

Kolin ehdoton ykkösvalinta majapaikaksi on Sokos Break Hotel Koli, jonka pieni mutta tunnelmallinen kylpylä on Suomen romanttisimpia. Tyylikkään hotellin huoneista avautuvat komeat maisemat ja hotellista on vain muutaman minuutin kävely Ukko-Kolin laelle.

Kolin ympäristössä on toki muitakin mainioita majapaikkoja. Mieleenjäävä, edullinen majapaikka on metsän keskellä sijaitseva maatilamajoitus Kolin keidas, jossa voi yöpyä 1800-luvun aitassa!

Täältä käsin on myös helppo suunnata Pohjois-Karjalan muille upeille luontoelämyksille, joita kerrotaan lisää alempana.

Paaterin kirkko – älä jätä väliin!

Paaterin puukirkko on taiteilija Eeva Ryynäsen luomus. Kuva: Ville Palonen

Aivan pakollinen nähtävyys on myös Pielisen toisella puolen, noin tunnin ajomatkan päässä Kolilta sijaitseva Paaterin kirkko. Taiteilija Eva Ryynänen (1915–2001) rakensi sen niin mahtavista hirsistä, ettei sitä uskoisikaan, ellei omin silmin näe.

Seinät on tehty niin komeista punahongista, että ne ovat kuin Kalevalan uroiden kaatamat. Entäpä ovet? Veistetty niin mahtavista hongista, ettei sellaisia uskoisi olevan olemassakaan. Koristeelliset kädensijat johdattavat kutsuvasti sisään.

Alttaritauluna on koukeroinen juurakko, penkkeinä jykevät, koverretut puunrungot. Lattia on upeaa ruusuparkettia.

Kuvat eivät tee tälle paikalle oikeutta, vaan Paateri on nähtävä luonnossa. On itse voitava tarttua järkälemäisen oven kahvaan ja työntää se auki kirkkoon, luonnon mahtavaan temppeliin.

Vieressä on Ryynäsen studio entisessä navetassa. Siellä on lisää upeita puutöitä. Vaan mistä Ryynänen on saanut näin mahtavat tukkipuut? Ne tuotiin Neuvostoliitosta.

Lieksa – Pielisen museo, Eräs Ravintola ja Timitra Hostel

Paaterin kirkolta on vajaan puolen tunnin ajomatka Lieksaan, jonka keskustaa ei voi hyvällä tahdollakaan kuvata erityisen kauniiksi. Tätä kaupunkia rakentamassa eivät ole olleet Suomen sankariarkkitehdit. Poikkeuksen tekee Lieksan kirkko, jonka ovat suunnitelleet Reima ja Raili Pietilä.

Oma syynsä Lieksan vähemmän inspiroivaan kaupunkikuvaan voi olla silläkin, että vuoden 1934 suurpalo tuhosi lähes kaikki vanhat rakennukset. Palon jälkeiseltä ajalta on sentään muutama hieno funkkisrakennus, ja paloa edeltävältä ajalta muutama vanha puurakennus.

Lieksan puinen rautatieasema on tehty jugendtyyliin, ja sillä toimii pieni näyttely Rukajärven tiestä. Toisessa nätissä puutalossa on Lieksan paras ruokapaikka, erinomainen Eräs Ravintola.

Lieksan nähtävyytenä on Pielisen museo. Suomen toiseksi suurimpaan ulkomuseoon on kerätty pihapiireittäin rakennuksia Pohjois-Karjalan alueelta. Vanhimmat ovat 1700-luvulta. Museota varten on kehitetty kännykkäpeli Lieksa Myst, joka johdattaa entisajan ihmisten elämään.

Jos tykästyit Paaterin kirkkoon, kannattaa käydä myös Hovilan puistikossa katsomassa Eva Ryynäsen pronssista tulkintaa Pietari Brahesta. Patsaalla kunnioitetaan Suomen kenraalikuvernööriä, joka perusti Lieksajoen suulle Brahean kaupungin jo vuonna 1653 Vienan kaupan tueksi. Kaupungissa oli puinen linnoituskin.

Pian Brahen kuoleman jälkeen uudet päättäjät määräsivät kuitenkin silloisen kaupungin tuhottavaksi.

Lieksassa on useampikin hotelli. Niistä persoonallisin on hieman keskustan ulkopuolella sijaitseva designhenkinen Timitra Hostel. Viihtyisä ja edullinen hostelli sijaitsee funkkisrakennuksessa, joka kuului aiemmin rajavartiostolle.

Rukajärven tie

Varsinainen Rukajärvi sijaitsee Venäjän puolella ja siellä käytiin jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton viimeinen taistelu. Suomalaisjoukkojen huolto tapahtui niin sanotun Rukajärven tien kautta. Tie kulkee Lieksan keskustasta Pankajärven ja Nurmijärven kautta 44 kilometrin matkan itärajalle.

Matkan varrella on kymmenkunta opastetaulua mutta aika vähän nähtävää.

Ruunaan kosket – koskenlaskua Pohjois-Karjalassa

Ruunaan koskia voi laskea myös puuveneen kyydissä. Kuva: Ville Palonen

Lieksan lähellä kohisevat Ruunaan kosket, joita pidetään Suomen parhaana koskenlaskupaikkana. Ruunaalla on myös hyvä patikointireittien verkosto ja kalaisat vedet.

Erä–Eero – Pohjois-Karjalan paras paikka nähdä ahma ja karhu

Ahma on ujo suurpeto, jonka voi bongata piilokojusta käsin. Kuva: Ville Palonen

Lieksan erämaat ovat maailman paras paikka nähdä ahma luonnossa. Erä-Eeron piilokojuilla ahman näkee lähes varmasti, eivätkä karhutkaan ole harvinaisia vieraita.

Lue lisää: Ahmojen yö Lieksassa

Patvinsuon kansallispuisto ja Suomunjärvi – Pohjois-Karjalan paras luontokohde

Patvinsuon kansallispuistossa kuljetaan pitkospuita pitkin. Kuva: Ville Palonen

Erä-Eerolta on luontevaa jatkaa matkaa Patvinsuolle, joka on yksi Suomen komeimmista suoalueista. Patvinsuon kansallispuisto reunustaa Suomunjärveä, kaunista erämaajärveä, joka on mainio paikka telttailla, kalastaa ja saunoa.

Suomaaston ohella Patvinsuon kansallispuistosta löytyy aarniometsää. Kolmen kilometrin mittaisen Kuusipolun varrella on mahtavan kokoisia haapoja.

Suomun luontotuvasta voi vuokrata kajakkeja, majoitusta ja illaksi rantasaunan, jossa on saunonut myös Hollannin kuningatar Beatrix. Melontaretkellä voi pysähtyä yöksi Metsähallituksen ylläpitämille nuotiopaikoille.

Suomunjärven ympäri voi myös vaeltaa.

Pohjois-Karjalan retkeilymaastot esitellään karttateoksessa Koli-Ruunaa-Patvinsuo-Petkeljärvi ulkoilukartta, 1:25 000.

Sadan saaren Koitere

Suomunjärvi on hyvä kohde parin päivän melontaretkelle. Kuva: Ville Palonen

Heti Patvinsuon eteläpuolella sijaitseva Koitere on Itä-Suomen kauneimpia järviä, jonka maisemat elävät niin Kantelettaressa kuin Sibeliuksen musiikissakin.

Elias Lönnrot kävi runonkeruumatkoillaan kuuntelemassa Kontiovaarassa Koitereen rannoilla runonlaulaja Mateli Kuivalattaren runoja. Kuivalatar oli tärkein Kantelettaren runojen laulajista.

Suurella järvellä retkeileminen on kuitenkin haastavaa ja Patvinsuon kansallispuiston ympäröimä Suomunjärvi on kätevämpi kohde melontaelämyksiin.

Pohjois-Karjalan itäreunalla – Ilomantsissa voi tutustua runonlaulantaan ja Jatkosodan taistelupaikkaan

Öykkösenvaaran taistelupaikalla Ilomantsissa on erinomainen näyttelyrakennus. Kuva: Ville Palonen

Suomunjärveltä kaakkoon saavutaan Ilomantsin alueelle aivan Suomen itärajalle. Ilomantsi on jo itsessäänkin hellyttävän viehättävä pikkukaupunki ja lähellä on paljon nähtävää ja koettavaa.

Syrjäisessä Ilomantsissa ollaan niin idässä kuin Suomessa pääsee. Ja niinpä täältä löytyy myös Suomen itäisin piste. Sitä voi ihmetellä Hattuvaaran lähettyvillä sijaitsevalla katselupaikalla. Rajavyöhykelupaa ei tarvita.

Parppeinvaaran runokylä
Parppeinvaaran runokylässä soivat sisätiloissa vanhat, karjalaiset runot. Kuva: Ville Palonen

Ilomantsin keskustan vieressä Parppeinvaaran runokylässä pääsee tutustumaan Kalevalan historiaan ja runonlaulantaan.

Möhkön lähellä Öykkösenvaaralla kannattaa käydä katsomassa jatkosodan hienosti entisöityä taistelupaikkaa. Täällä käytiin elokuussa 1944 yli kahden viikon mittainen kiivas viivytystaistelu, joka kuuluu jatkosodan loppuvaiheen ratkaiseviin torjuntavoittoihin.

Möhkössä sijaitsee puolestaan Suomen itäisin majapaikka. Rajavartioston rakennuksesta majataloksi muutettu Möhkön Rajakartano sijaitsee runsaat 20 kilometriä Ilomantsin kirkonkylältä itään Möhkön hienoissa koskimaisemissa.

Lue lisää Ilomantsin alueesta.

Petkeljärvi – Suomen pienin kansallispuisto

Ilomantsin vieressä sijaitsee myös Suomen pienin kansallispuisto, Petkeljärvi, jossa voi nauttia hienoista harjumaisemista.

Kansallispuistossa sijaitsee Pohjois-Karjalan vanhin merkitty patikointireitti, 31 kilometriä pitkä Taitajan taival, jota on kutsuttu myös Pikku-Punkaharjuksi.

Koitajoki – ihana joki melojalle

Melojille elämyksiä tarjoaa 200 kilometrin pituinen Koitajoki, joka kulkee osin Venäjän puolella. Maisemat ovat erämaamaiset ja helpot kosket sopivat harrastelijallekin. Sopii myös kalastukseen.

Kanootteja ja kajakkeja voi vuokrata Petkeljärven kansallispuistosta tai Koihu Adventuresista, jonka kautta voi järjestää myös kuljetukset.

Kolilta pohjoiseen – Nurmes ja Bomban talo

Bomban talossa toimii suosittu ravintola. Kuva: Ville Palonen

Nurmeksessa on säilynyt Itä-Suomen laajin puutaloale. Puu-Nurmeksen sijaintikin on hieno Pielisen pohjoispäätä halkovalla harjulla, mutta talot ovat aika hajallaan, joten mistään kovin merkittävästä nähtävyydestä ei ole kysymys.

Nurmeksen varsinainen nähtävyys on hieman keskustan ulkopuolella sijaitseva mahtavan kokoinen Bomban talo, joka kunnioittaa karjalaista rakennusperintöä. Talossa toimii karjalaisia perinneruokia tarjoileva ravintola.

Aivan Bomban vieressä on mökkimajoitusta tarjoava Bomban karjalaiskylä. Naapurissa on hieno kylpylähotelli Break Sokos Hotel Bomba.

Murtovaaran talomuseo – tällaista oli entisaikain vaara-asutus

Nurmeksesta pohjoiseen, aivan Kainuun rajalla, on Murtovaaran talomuseo, merkittävä kulttuuriympäristö ja ainoa Itä-Suomen vaara-asutuksella omistettu museo.

Kuten asiaan kuuluu, museotila sijaitsee erämaassa syrjässä pääteiltä. Loppumatka museolle pitää kävellä pitkin kärrytietä.

Jo Elias Lönnrot ylisti matkakuvauksissaan tämän Valtimon alueen kauneutta.

Kolilta etelään – Outokummun vanha kaivos

Outokummun komea, vanha kaivosrakennus. Kuva: Otto Karikoski, Wikimedia Commons.

Voiko hauskempaa paikannimeä ollakaan kuin Outokumpu? Kylän vieressä oli korkea mäki, jonka päällä nähtiin virvatulia eli outoja valoilmiöitä. Kun niitä sitten vuonna 1910 tutkittiin, paljastui, että kumpu on täynnä kuparimalmia.

Paikalle perustettiin kaivosyritys, Outokumpu, josta kasvoi koko Euroopan suurin kuparikaivos. Myöhemmin se antoi nimen koko kunnalle. Firma laajeni monikansalliseksi suuryritykseksi, ja lopulta vuonna 1989 vanha kaivos, josta kaikki oli saanut alkunsa, suljettiin.

Outokummun vanha kaivos toimii museona. Erityisen mukava kohde se on lapsille, joita varten on rakennettu komea leikkipuisto ja sisätiloihin kaivoshenkinen Lasten kaivos. Jälkimmäisen kohokohtana on ihan oikea labyrintti. Hiekkalaatikonkin luvataan olevan Suomen suurin.

Toki kaivosmuseo sopii myös aikuisille. Kaivostunneleita pitkin pääsee 50 metrin syvyyteen ja samalla näkee, millaista kaivoksessa oli työskennellä sen alkuaikoina.

Kaivostoiminta ei ole tietenkään erityisen ympäristöystävällistä. Sen nurjaa puolta voi käydä kummastelemassa kaivoksen lähellä sijaitsevassa Outolammessa, jonne on dumpattu rikastushiekkaa. Vesi kimaltelee punertavana. Kunnan pohjavedetkin ovat saastuneet.

Outokumpuun ajaa Joensuusta kolmessa vartissa. Joensuu ei ole mikään varsinainen nähtävyyskaupunki, mutta taiteenystävien kannattaa pysähtyä ainakin taidemuseo Onnissa, jonka kokoelmiin kuuluu Suomen taiteen kultakauden merkkiteoksia Albert Edelfeltiltä ja Magnus Enckeliltä.

Melkein kaivosmuseon vieressä on viihtyisä pieni kartanohotelli Kyykerin kartano.

Öllölä ja tosielämän Väinämöinen

Runonlaulaja Kainulaisen Uhrikivi Lönnrotin petäjän lähellä. Kuva: Ville Palonen

Ei voi kuin pitää näistä karjalaisista nimistä: voiko hienompaa paikannimeä olla kuin Öllölä?

Joensuusta ja Ilomantsista etelään sijaitseva 150 asukkaan Öllölä on syrjäinen kylä, jossa todellinen Kalevala-romantikko voi käydä kunnioittamassa runonlaulaja Petri Shemeikan muistoa.

Shemeikka oli eräänlainen tosielämän Väinämöinen, viimeinen suuri lunonlaulaja, jota Karjalassa käyneet Suomen kulttuuripersoonat kävivät aikoinaan tapaamassa.

Vuonna 1915 yli 90-vuotiaana kuollut Petri Shemeikka oli vielä vanhanakin komearyhtinen mies, jonka olemuksessa aikalaiset näkivät Kalevalan Väinämöisen hahmon.

Sibelius kirjoitti Petri Shemeikasta matkapäiväkirjaansa vuonna 1892: ”Tapasin Shemeikassa niin miehekkään ja ylvään muinaishengen, että tuo käyntini ja oleskeluni hänen luonaan on ollut minulle arvokkaampi kuin parhainkaan opintomatkani.”

Shemeikalle on pystytetty muistomerkki Pörtsämön erämaakalmistoon.

Vieläkin autenttisempi paikka tutustua Kalevalan perintöön on aivan Pohjois-Karjalan eteläosissa sijaitseva Lönnrotin petäjä, jonka alla Elias Lönnrot keräsi runoja ja loitsuja runonlaulaja Kainulaiselta. Mahtava mänty on edelleen pystyssä. Samalla kannattaa tutustua Kainulaisen synkän tunnelmalliseen uhrikiveen.

Nightwish-museo Kiteellä

Pohjois-Karjalan eteläreunalla sijaitsee myös Kitee, jossa pääsee tutustumaan modernimpaan karjalalaiseen lauluperinteeseen. Kitee on Suomen kaikkien aikojen suosituimman hevibändin, Nightwishin, kotikaupunki.

Kiteelle on hiljan avattu bändin kunniaksi museo, A Nightwish Story. Vaikka bändi ei olekaan museon perustamisen takana, on se hyvin Nightwishin näköinen. Museon ilmeestä vastaakin bändin graafikko Janne Pitkänen. Bändin jäsenet ja muu henkilökunta on myös tukenut museon toimintaa esinelahjoituksin.

Pieni mutta elämyksellinen museo sijaitsee aivan Kiteen keskustassa, kaupungin turistitoimiston tiloissa, R-kioskin vieressä. Kontrasti Holopaisen fantasiamaailman ja Kiteen ankean kaupunkikuvan välillä on niin hämmästyttävä, että museosta ulos astuessa iskee melkein kulttuurishokki.

Ja silti, kaikista maailman paikoista, bändin johtohahmo Tuomas Holopainen on sanonut, ettei hän tule koskaan muuttamaan Kiteeltä.

Kannattaa myös katsastaa, pelaisiko Kiteen Pallo illalla kotipeliä. Se kruunaa Nightwish-elämyksen. Kitee tunnetaan kovana pesäpallopitäjänä ja Holopainen on joukkueen vannoutunut kannattaja. Hän on säveltänytkin joukkueen sisääntulokappaleen. Hyvällä onnella rokkitähden voi myös bongata katsomosta.

Majoitusta Kiteellä tarjoavat sympaattisen vanhanaikainen Kiteenhovi sekä keskustan ulkopuolella, Kiteen eläinpuiston vieressä sijaitseva sijaitseva kylpylä Pajarinhovi.

Pohjois-Karjalan parhaat majapaikat

Koli Relax Spa on yksi Suomen ihanimmista kylpylöistä. Kuva: Laura Huttunen

Pohjois-Karjalan paras hotelli on Kolin laella sijaitseva ja maastoon ihanasti sulautuva Sokos Break Koli. Kannattaa käydä myös hotellin poikkeuksellisen tyylikkäässä ja tunnelmallisessa maisemakylpylässä. Varsinkin kesän lomakuukausina huone kannattaa varata ajoissa.

Bomban kylpylän terassilla on poreammeita, joista käsin voi ihailla Pielisen järvimaisemaa. Kuva: Sokos Hotel Bomba

Toinen mielenkiintoinen kylpylähotelli on vastikään kokonaan kunnostettu ja uudistettu Break Sokos Hotel Bomba, joka sijaitsee Nurmeksessa Pielisen rannalla. Nimensä kylpylähotelli on saanut viereisestä Bomban talosta, joka edustaa karjalaista rakennusperintöä komeimmillaan.

Suomunjärven rannoilta löytyy monta hyvää telttailupaikkaa. Kuva: Ville Palonen

Pohjois-Karjalan viehättävin leirintäalue löytyy Suomunjärveltä, Patvinsuon kansallispuistosta. Telttailun lisäksi Suomun luontotuvalta voi vuokrata majoituksen kauniissa vanhoissa rakennuksissa – tai kanootin, jolla pääsee telttailemaan hiekkarannoille Suomunjärven toiseen päähän.

Ja yksi yö kannattaa tietenkin viettää myös Lieksan suunnalla Erä-Eeron piilokojussa ahmoja ja karhuja bongaamassa!

Vuokraa mökki Pohjois-Karjalasta

Pohjois-Karjalasta löytyy kymmeniä vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Pohjois-Karjalan vuokramökkeihin.

Pohjois-Karjala – kokemuksia

Pohjois-Karjalasta kirjoittivat matkailutoimittajat Antti Helin ja Ville Palonen, jotka ovat seikkailleet alueella useita kertoja sekä yhdessä että erikseen.

Jäikö meiltä jotain mainitsematta? Voit kertoa alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia vinkkejäsi ja kokemuksiasi Pohjois-Karjalasta.

Lue lisää: Itä-Suomen parhaat nähtävyydet

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

3 KOMMENTIT

  1. Pohjois-Karjalasta ja Ilomantsista löytyy myös Petkeljärven kansallispuisto, jossa voi nauttia huikeista harjumaisemista. Täältä lähtee mm. yksi Ilomantsin monista patikointireiteistä- Taitajan taival, jota mm. pikku-Punkaharjuksi voi sanoa.

    Vesistöistä lisäksi mainitsemisen arvoinen on 200km pitkä Koitajoki, joka kulkee osin Venäjän puolella. Mainio melontakohde ja kalastukseen sopiva.

  2. Meidän ystävä on matkaillut paljon Itä-Suomessa ja on suositellut juurikin mainitsemaasi Ruunan koskea ja sen patikointireittejä ja kalastusvesiä. Olemme itse innokkaita patikoijia joten se houkuttaisi eri toten. Hän suositteli myös mökkimajoitusta järvimasemissa.

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi