Kajaanin nähtävyydet – koe maailman pohjoisin linna ja Ärjän paratiisisaari

Kajaani on syrjäisen Kainuun keskus. Kainuuseen matkustetaan yleensä erämaiden ja luontoelämysten perässä, vaikkapa Kuhmon karhuja katsomaan, mutta muutama päivä kannattaa varata myös Kajaanin nähtävyyksiin tutustumiseen.

Kainuun keskuksessa pääsee maistamaan Suomen parasta ruisleipää ja kulkemaan sankaripresidentti Kekkosen jalanjäljillä.

Kajaanista vain 30 kilometrin päässä on alueen suurin vetonaula, Sotkamossa sijaitseva Vuokatin lomakeskus.

Hieno nähtävyys on myös Kajaanin vieressä levittäytyvä Oulujärvi, jonka aavalla selällä sijaitsee Suomen paratiisimaisin saari, Ärjä.

Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi, ja sen mahtavuutta Suomen suurimpiin kuuluvat järvenselät. Oulunjärveä onkin kutsuttu myös Kainuun mereksi. Se saa miettimään, että olisiko Oulujärvi paljon nykyistä suositumpi matkakohde, jos sen virallinenkin nimi olisi Kainuun meri?

Jos Kajaani tuntuukin syrjäiseltä paikalta, niin kartalla ollaan itse asiassa lähellä Suomen maantieteellistä keskipistettä. Sinne on keskustasta vain reilun tunnin ajomatka.

Kajaanin rautatieasema

Jos vain mahdollista, Kajaaniin kannattaa saapua junalla. Ja vaikka saapuisi muulla tavoin kannattaa käydä tutustumassa asemaan ihan vain nähtävyytenäkin.

Kaupungin puinen jugendasema on Suomen upeimpia. Sisustuksessakin ovat säilyneet kauniit koristelut kakluuneja ja jugendtyylisiä penkkejä myöten. Seinistä kannattaa bongata veistettynä, viiksekkäitä ketunpäitä. Ne ovat pelkistyksen eleganssia.

Aseman suunnitellut Gustaf Nyström tunnetaan parhaiten Turun taidemuseosta ja Helsingin designmuseosta.

Kajaanin linna – tervetuloa Suomen Siperiaan!

Moni ei sitä tiedä, mutta myös Kajaanissa on linna. Ja vieläpä maailman pohjoisin kivilinna. Jo Ruotsin vallan aikana Kajaania pidettiin syrjäisenä korpena, ja Kajaanin linnaan lähetettiin kruunun vihollisia pois silmistä samaan tapaan kuin myöhemmin Neuvostoliitossa vietiin toisinajattelijoita Siperiaan.

Vangeista kuuluisin oli Uppsalan yliopiston professori, Johannes Messenius, jota epäiltiin katoliseksi ja siten valtion viholliseksi. Lähes 20 vuotta kestäneen vankeutensa aikana Messenius kirjoitti ensimmäisen historiateoksen Suomesta.

Venäläiset räjäyttivät linnan Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1716. Jäljellä ovat rauniot pienellä Kajaaninjoen saarella aivan keskustan vieressä. Ikävä kyllä raunoiden yli kulkee vilkas maantiesilta.

Keskustasta nähden Kajaaninjoen vastarannalla on kaupungin tunnelmallisin majapaikka, Kartanohotelli Karolineburg.

Kartanohotellin vierestä, joen rannasta, lähtevät tunnelmallisen S/S Kouta -höyrylaivan risteilyt Kajaaninjoelle ja Oulujärvelle. Tämä on tunnelmallisin tapa matkata Ärjänsaareen, josta lisää tuonnempana.

Kekkosen jäljillä Kajaanissa

Kajaanin kauniin puukirkon vieressä puistossa on hämmästyttävä muistomerkki Suuri aika. Kahdeksan metriä korkea patsas näyttää mutkalle väännetyltä trumpetilta. Se kunnioittaa Kajaanin suurta poikaa, presidentti Urho Kekkosta.

Kekkonen syntyi vuonna 1900 Savossa Lepikon torpassa, mutta muutti perheensä mukana 11-vuotiaana Kajaaniin, jossa hän kävi koulua ylioppilaaksi asti. Kekkonen ei ollut mallioppilas; hänen kerrotaan olleen tottelematon ja omavaltainen. Etenkään pakkovenäjä ei maittanut.

Kekkosen entinen koulu on Kirkkokadun ja Tapionkadun kulmassa. Nykyisin sitä käyvät kehitysvammaiset.

Puiston toiselta laidalta voi kävellä Koivuskoskenkatua Kalliokadun kulmaan, jossa sijaitsee Kekkosen kotitalo (Kalliokatu 7). Taloa voi ihailla ulkopuolelta. Seinässä on Kekkosen reliefi.

Kajaanin raatihuone ja Lönnrot-keskus

Kekkosen ohella Kajaanin toinen merkkihenkilö on Elias Lönnrot, joka toimi Kajaanissa piirilääkärinä kahdenkymmenen vuoden ajan vuosina 1833–1854. Töidensä ohessa hän teki Kajaanista käsin pitkiä rokotusmatkoja Karjalaan. Samalla hän keräsi runoja Kalevalaan.

Lönnrotin muistoa Kajaanissa kunnioittaa Lönnrot-keskus, joka sijaitsee Kajaanin pienessä ja kauniissa raatihuoneessa. Rakennuksen on suunnitellut empire-tyylin mestari Engel.

Maista Kajaanissa Suomen parasta ruisleipää

Suomen parasta ruisleipää leipoo Pekka Heikkinen & Kumpp (Välikatu 7). Leipomo on toiminut Kajaanin keskustassa 1920-luvulta lähtien, ja leipä paistetaan aidossa, koivuhaloin lämmitettävässä puu-uunissa.

Suurin syy leivän ylivertaisuuteen on harvinaislaatuisessa taikinanjuuressa. Yli 80 vuotta sitten Pekka Heikkisen leipomoon tuli töihin arkangelilainen sotavanki, joka toi mukanaan ikivanhan taikinanjuuren. Sama juuri on käytössä edelleen.

Leipomossa vaalitaan muutenkin perinteitä; kahvinkeitinkin on vuodelta 1965.

Paltaniemen kuvakirkko – kun Helvetti oli liian järkyttävä

Lisää nähtävyyksiä löytyy Kajaanin vierestä nätistä Paltaniemen kylästä, Oulujärven vierestä. Kylän sydämessä on vuonna 1726 valmistunut Paltaniemen kuvakirkko, joka on saanut nimensä maalauksistaan.

Puukirkon katto- ja holvimaalaukset ovat 1700-luvun lopulta ja Emanuel Granbergin kädenjälkeä. Maalaukset vievät matkalle luomiskertomuksesta viimeiselle tuomiolle.

Helvetistä kuitenkin poistettiin osia, sillä seurakuntalaiset pitivät maalausta liian järkyttävänä.

Pyhää ehtoollista kuvaavan alttaritaulun uskotaan olevan puolestaan Suomen ensimmäisen tunnetun naismaalarin, Margareta Capsianin (1682–1759), käsialaa.

Kirkon vieressä on pikkuruinen Keisarintalli, joka kertoo keisari Aleksanteri I:n käynnistä Kainuussa vuonna 1819.

Hövelö – kopio Eino Leinon kotitalosta

Eino Leino syntyi viiden kilometrin päässä Paltamon kuvakirkolta. Valitettavasti hänen kotitalonsa Hövelö purettiin vuonna 1972. Nykyisin tilalla on kopio, joka toimii näyttelytilana ja kesäteatterina.

Myös Elias Lönnrot asui parin vuoden ajan Hövelössä ennen Eino Leinon syntymää.

Manamansalo – hiekkarantoja ja Kassu Halosen taidetalo

Oulujärven mahtavat selät, Ärjänselän ja Niskanselän, erottaa toisistaan suuri saari, Manamansalo. Erikoisen nimensä saari on saanut siitä, että sen pehmeää hiekkaista maaperää käytettiin aikoinaan hautapaikkana.

Parhaiten Manamansalo tunnetaan hiekkarannoistaan, joita on ympäri saarta. Nähtävyytenä on myös saarella syntyneen Kassu Halosen taidetalo, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Kultalevysalissa voi ihailla säveltäjälegendan kulta- ja platinalevykokoelmaa. Niin Irwin Goodmanille kuin Jari Sillanpäällekin teoksia säveltänyt Halonen on saanut sävellyksistään noin 70 kultalevyä.

Saarelle pääsee pohjoispuolelta tietä pitkin ja etelästä lossilla.

Manamansalossa on erinomainen leirintäalue.

Ärjä – koe Oulujärven paratiisisaari

Manamansalon sijaan Oulunjärven kauneimmat rannat löytyvät kuitenkin autiolta Ärjänsaarelta eli Ärjältä, jonne pääsee vain venekyydillä.

Ärjä on oikea paratiisisaari. Rannat ovat uskomattoman komeat, varsinkin Suomen mittapuulla. Jos muistat Rukajärven tien alun, jossa sotilaat ilkoivat upeissa rantamaisemissa, se on kuvattu täällä.

Saari oli pitkään metsäyhtiön yksityisessä virkistyskäytössä, mutta on sittemmin siirtynyt valtiolle ja avattu yleiseksi, suojelluksi virkistysalueeksi.

Saarelle pääsee maksullisella taksiveneellä (20 euroa/hlö) Kajaanin Ruunaniemeltä ja kesäisin muutamana päivänä viikossa höyrylaivalla Kajaanin keskustasta.

Metsähallitus on kunnostamassa saarelle majoitusmökkejä, mutta toistaiseksi saarella onnistuu vain telttailu.

Saari sijaitsee Suomen suurimmalla järvenselällä, Ärjänselällä. Ärjä tarkoittaa tuulista ja nimi on ansaittu: aavalla selällä voi tuulla melkoisesti. Se kannattaa ottaa huomioon, jos aikoo meloa perille.

Ja mitä olisi paratiisisaari ilman merirosvoja? 1860-luvulla Oulujärvellä rellestivät Suomen sisävesien ainoa piraatit, niin sanotut Kiveksen veljekset. He olivat jääneet työttömiksi paikallisen ruukin lopetettua toimintansa ja elättivät itseään vuosien ajan ryöstelemällä Oulujärven tervatalonpoikia ja järvellä liikkuneita matkalaisia. Lopulta rosvot saatiin kiinni ja ruoskittiin rangaistukseksi.

Mikä hieno aihe elokuvalle!

Jättiläisenmaa – vietä yö Linnunpöntössä

Kainuun upein majapaikka on Manamansalon lähellä Paltamossa sijaitseva Jättiläisenmaa. Korkean vaaran laella sijaitsevasta lomakylästä voi katsella maailmaa jättilläisen silmin: korkealta ja kaukaa.

Tarjolla on majoitusta sekä päärakennuksessa että tunnelmallisia Linnunpönttöjä, kolmionmuotoisia pieniä puumökkejä, joiden lasiseinän takana aukeavat aivan mahtavat maisemat.

Tämä on yksi niistä Suomen majapaikoista, jotka tulisi kokea ainakin kerran elämässä.

Vuokatti – Kainuun matkailun vetonaula

Kainuun vilkkain matkailukeskus on Sotkamon upeissa vaaramaisemissa sijaitseva loma- ja urheilukeskus Vuokatti. Sotkamon kirkonkylä on melkein vieressä, ja Kajaaniin on matkaa 30 kilometriä.

Vuokatin vetonauloina ovat laskettelukeskus, urheiluopisto, golfkentät ja Holiday Club -ketjuun kuuluva kylpylöiden klassikko Katinkulta. Aktiivista tekemistä riittää niin kesällä kuin talvellakin; esimerkiksi hiihto- ja lumilautailutunnelit ovat auki vuoden ympäri.

Vuokatista on kehittynyt aikamoinen aktiivimatkailijan touhula. Tekemistä on aivan älytön määrä: on seikkailupuistoa, maastoautolla ajamista, ammuntasimulaattoria, pallokenttiä, seinäkiipeilyä, potkupallodartsia, köysilaskua, hurjia keinuja, futisgolfia, melontaa ja paintballia. Karhujakin pääsee katsoamaan.

Vuokatin hauskin majapaikka on Haapala Brewery B&B, vanha maatalo, joka on muutettu tunnelmalliseksi panimoravintolan ja majatalon yhdistelmäksi. Tällaista annosta hispsteriyttä on Vuokattiin kaivattukin.

Majoitusta löytyy myös alueen yli 200 vuokramökistä.

Hiukan hiekkaranta – rentoudu Kainuun Phuketissa

Vuokatista on vain muutaman kilometrin ajomatka Sotkamoon, jonka vetonaulana on Hiukan hiekkaranta. Aivan keskustan vieressä sijaitseva ranta on sen verran upea, että se tunnetaan lempinimellä Kainuun Riviera.

Matala ja hienohiekkainen ranta sopii erinomaisesti lapsille. Rivieran luksusputiikkien sijaan rannan vieressä on Sotkamon Jymyn kuuluisa pesäpallostadion. Jymy on Suomen kaikkien aikojen menestynein pesäpalloseura.

Jos aikoo elämässään käydä edes kerran pesäpallo-ottelussa, se kuuluu tehdä Sotkamossa.

Veikko Huovisen jäljillä Sotkamossa

Sotkamon nähtävyytenä on myös Huovishuone, johon on entisöity kirjailija Veikko ”Havukka-ahon ajattelija” Huovisen työhuone. Huovinen kävi syntymässä Simossa (7.5.1927), mutta eli koko elämänsä Sotkamossa, jonne perhe muutti isän työn perässä.

Veikko Huovinen asui naapuritalossa, mutta kun kirjailijan perikunta möi talon eteenpäin, hänen työhuoneensa sisustus siirrettiin nykyiselle paikalle keltaiseen puutaloon.

Sotkamon keskustan vieressä, Hirvensaaressa, on Nina Ternon veistämä Havukka-ahon ajattelija -patsas. Se on omistettu kirjailijan toivomuksesta Huovisen tuotannolle, ei hänelle henkilönä. Patsas julkistettiin vuonna 1989.

Hiidenportin kansallispuisto – kerro hiidelle terveisiä!

Vuokatista on vajaan tunnin ajomatka Hiidenportin kansallispuistoon, jonka sydämessä on komea, kilometrin mittainen rotkolaakso. Pystysuorat kanjoninseinämät nousevat jopa 20 metrin korkeuteen. Urpovaaran rinteillä kasvaa puolestaan kaunista, parhaimmillaan 150-vuotiasta aarnimetsää.

Nimensä kanjoni on saanut vanhasta tarinasta. Sen mukaan hiisi paimensi Vuokatin laella suurpedoista koostuvaa karjaansa, kunnes kristinusko saapui Kajaaniin. Kirkonkellojen sointi vei hiideltä tämän rauhan, ja muinainen pahahenki pakeni kanjonin suojiin. Hiiden suojatteja – karhuja, susia, ahmoja ja ilveksiä – asustaa alueella edelleenkin, mutta niiden kohtaaminen on hyvin epätodennäköistä.

Palolammin pysäköintipaikalta on vain noin kilometrin kävely rotkolle.

Matka Kajaaniin

Kajaaniin pääsee myös lentäen, mutta ainoa oikea tapa on saapua junalla. Kajaanin puinen, jugendtyylien rautatieasema kun on yksi Suomen kauneimmista.

Myös Vuokatissa on viehättävä, vanha rautatieasema.

Katso tajoukset Kajaanin majoitukseen tai lue lisää Kainuusta.

Kajaani kokemuksia

Kerro alta löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi Kajaanista. Missä kannattaa yöpyä, missä syödä? Olivatko Oulujärven saaret yhtä hienot kuin etukäteen kuvittelit?

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!