Lepikon torppa – Kekkosen myyttinen synnyinkoti

Lepikon torppa
Täällä synnyin minä! Lepikon torppa on Urho Kekkosen synnyinkoti. Kuva: Ville Palonen

Kekkonen oli Suomen oma supersankari, joka hiihti ja kalasti Neuvostoliiton kumoon. Tai jotain sinne päin.

Kekkonen oli kuin todeksi tullut platonilainen filosofikuninkaan ideaali, valistunut itsevaltias, joka hallitsi kansaansa rautaisella mutta reilulla otteella.

Kun muualla maailmassa Kekkosen asemaan noussut johtaja olisi rakentanut huikaisevan palatsin ja kahminut kansan rahat sveitsiläiselle pankkitilille, Kekkoselle riitti ylellisyydeksi kainuulaisen mummon leipoma ruisleipä, jota kuskattiin Kekkoselle Helsinkiin kerran viikossa.

Ja niin kuin Suurelle johtajalle kuuluukin, Kekkonen ponnisti yksinkertaisista oloista. Hän syntyi Pohjois-Savossa, Lepikon torpan savusaunassa.

Suomen kuuluisin savupiippu

Siellä katolla se pilkistää, Suomen kuuluisin savupiiippu, jota jouduttiin retusoimaan kuvista, kun Kekkosesta leivottiin presidenttiä. Kuva: Ville Palonen

Heti ensitöiksi Lepikon torpalla kannattaa ihailla talon savupiippua. Se on Suomen kuuluisin. Poliitikon uransa alkuaikoina Kekkonen tapasi kertoa perheensä olleen niin köyhä, että hän kasvoi savupirtissä (eli talossa, jossa ei ollut edes savupiippua).

Se ei ollut aivan totta. Kekkosen isä oli nimittäin rakentanut torppaan savupiipun hieman ennen Urho-pojan syntymää. Uuteen uuniin tuli jopa hellalevy.

Kun Kekkosesta alettiin tehdä presidenttiä, jouduttiin Lepikon torpan vanhoista valokuvista sitten retusoimaan pois savupiippu. Tarina ei kerro, saatiinko retusointiin apua arkistovalokuvien käsittelyyn erikoistuneilta Neuvostoliiton propagandaviranomaisilta.

Kekkosen kastemalja

Entäpä itse torppa? Nykypäivän mittakaavalla se näyttää toki köyhältä, mutta omana aikanaan tölli ei ollut mitenkään erityisen vaatimaton. Kekkosen isä, Juho Kekkonen, oli kyllä syntynyt varattomaan perheeseen, mutta edennyt tukkijätkästä metsätyön johtajaksi ja laajentanut ostamaansa torppaa omakotitaloksi.

Koko perhe nukkui tuvassa, joka oli ajan oloihin varsin tilava. Torpan pienempi huone toimi isän työhuoneena ja vierashuoneena. Alkuperäisenä esineistönä on muun muassa Urho Kekkosen kastemaljana käytetty pilkkumi sekä Kekkosen äidin kutoma seinävaate.

Lepikon torpan savusauna

Totta Kekkosen tarinassa Lepikon torpasta on pihamaan savusauna, jossa Urho syntyi syyskuussa 1900. Voidaan olettaa, että salamat leiskuivat, ja Kekkonen parkaisi leijonan lailla.

Savusaunan edestä kannattaa kaapaista mukaan kourallinen suomalaisen politiikan pyhää maata. Niin teki myös Seppo Kääriäinen vuonna 1983. Keskustapuolueen silloinen puoluesihteeri pakkasi Lepikon torpan multaa visakoivusta tehtyyn rasiaan ja vei sen lahjaksi isännilleen Moskovan vierailullaan.

Kääriäisen mukaan lahja oli parasta, mitä isänmaalla oli tarjota.

Vierailu Lepikon torpassa

Lepikon torppa vihittiin museoksi Kekkosen syntymäpäivänä vuonna 1966, ja se oli suosionsa huipulla 1970- ja 80-luvuilla, jolloin torpalla käytiin innokkaasti kuin Leninin synnyinkodissa Neuvostoliitossa. Parhaimmillaan vuodessa oli 30 000 kävijää, mikä on Suomen oloissa paljon varsinkin syrjäiselle sijainnille.

Vuodesta 1969 alkaen Kekkosen synnyinkodista lähetetyt postikortit leimattiin Lepikon torpan omalla postileimalla. Käytännöstä luovuttiin vuonna 2017. Oi aikoja, oi tapoja!

Nykyisin Lepikon torpalla käy noin 4000 matkailijaa vuodessa. Lepikon torppa on avoinna kesäisin.

Korkeakoski – Suomen korkein koski

Ja niin kuin Suuren johtajan synnyinpaikalle sopiikin, on lähistöllä myös luonnonihme, Suomen korkein koski. Mistään varsinaisesta Niagaran putouksesta ei tosin ole kyse.

Korkeakoski sijaitsee Lepikon torpasta 20 kilometriä itään tien numero 77 varrella.

Muita Kekkos-kohteita

Tamminiemi: Helsingissä sijaitseva Suomen presidenttien entinen virka-asunto toimii mainiona Kekkosmuseona. Oppaina toimivat poliittisen historian opiskelijat, jotka vetävät kierrokset sopivan ironisella otteella.

Käsivarren tunturit: Kekkonen rentoutui hiihtämällä Lapin kauneimmilla tuntureilla, Käsivarren jylhässä erämaassa, jossa voi yöpyä Kekkosen käyttämässä autiotuvassa.

Kekkosen muistomerkki: Kekkonen vietti nuoruutensa Kajaanissa, jossa Kekkosta kunnioitetaan erittäin hämmentävällä patsaalla.

Kekkosen hauta: Kekkonen on haudattu Helsingin Hietaniemen hautuumaalle.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi