Karhunkierros, Suomen kuuluisin vaellusreitti, kulkee Oulangan kansallispuiston erämaassa. Ohi mahtavasti kohisevien koskien, kautta kanjonien ja yli notkuvien riippusiltojen.
Täällä kokee suomalaisen luonnon jylhimmillään. Monen mielestä Karhunkierros on maisemiltaan Suomen kaunein vaellusreitti. Ainakin se on ilahduttavan vaihteleva ja monipuolinen. Muutaman päivän vaelluksella pääsee näkemään toinen toistaan hienompia maisemia.
Herkkyyttä mahtipontisiin maisemiin tuo Suomessa harvinainen mutta Oulangan kansallispuistossa yleinen neidonkenkä, jossa on orkideamaista kauneutta.
Varsinaisen Karhunkierroksen (82 km) kiertää vuosittain muutama tuhat vaeltajaa. Sitä paljon suositumpi on Pieni karhunkierros (12 km), jonka kulki korona-aikaan jopa 100 000 patikoijaa kesässä! Molemmat ovat suosittuja myös ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa. Erätaitoja ei tarvita.
Oulangan kansallispuisto ulottuu Kuusamosta pitkälle Lapin puolelle Sallaan. Venäjän puolella erämaa jatkuu Paanajärven kansallispuistona.
Alla esitellään aluksi Pieni karhunkierros ja sen jälkeen varsinainen Karhunkierros.
Entistä hauskemmaksi kotimaanmatkailun tekee vuonna 2022 julkaistu teos Kerran elämässä Suomi – 321 kohdetta kotimaassa. Olemme koonneet yksien kansien väliin, helposti silmäiltävään muotoon, Suomen upeimmat, kiehtovimmat ja erikoisimmat nähtävyydet.
Karhunkierroksen parhaat maisemat – autolla
Karhunkierroksen maisemat ovat erämaiset, mutta missään varsinaisessa erämaassa täällä ei olla. Itse asiassa Karhunkierroksen parhaat maisemat voi kiertää myös autolla Rukan hiihtokeskuksesta käsin, jolloin pysäköintipaikoilta kertyy vain lyhyt kävely maisemien äärelle.
Pieni karhunkierros
Pienellä karhunkierroksella on mittaa 12 kilometriä ja se sopii mainiosti Rukalta – tai erämaahotelli Basecamp Oulangasta – käsin tehtävälle päivävaellukselle. Aikaa kannattaa varata 4–6 tuntia. Reitin varrella voi toki yöpyäkin; Jyrävän vesiputouksen vieressä on autiotupa, tosin hyvin suosittu sellainen.
Pienen karhunkierroksen kuuluisimmat nähtävyydet ovat Suomen komeimpiin koskiin kuuluva Jyrävä, vanhasta myllystään tunnettu Myllykoski ja Kallioportin näköalapaikka.
Selkeän ja helppokulkuisen reitin varrella on nuotiopaikkoja puuvajoineen sekä kokonaiset kolme riippusiltaa. Korkeuseroja on, mutta reitin voi hyvin kiertää myös lasten kanssa. Pienen Karhunkierroksen voi kulkea myös talvella – tosin jäinen reitti voi olla haastava.
Pieni karhunkierros tekee lenkin, joka alkaa ja päättyy Juuman pysäköintialueelle. Ensimmäinen nähtävyys on Myllykosken riippusilta, jonka vieressä on vanha mylly. Riippusillalta voi katsella koskenlaskijoita, jotka kiitävät ohi kumiveneillään.
Seuraavaksi saavutaan Kotakallion näköalapaikalle, mutta paljon komeammat maisemat avautuvat muutama kilometri myöhemmin kuivan mäntyharjun reunalta, josta näkyy koskissa kuohuva Kitkajoki koko komeudessaan.
Harjulta laskeudutaan Kitkajoen rantaan Siilastuvalle, jossa on keittokatos, grillipaikka ja autiotupa. Hiekkaranta on niin matala, että siinä voi peseytyä (mutta ei sentään uida – varo virtausta!), joten ota mukaan retkipyyhe.
Jyrävä, Kitkajoessa hurjasti kuohuva 9-metrinen vesiputous, näkyy autiotuvan kohdalta. Jyrävän valokuvaaminen onnistuu parhaiten ennen iltapäivää (auringon suunnasta johtuen). Putous on vaikuttava myös ylhäältä päin katsottuna: siis kukkulalta, joka kohoaa parikymmentä metriä kosken niskan ylle.
Pienen Karhunkierroksen lähtöpisteeseen on Kuusamosta 45 kilometriä ja Rukalta 22 kilometriä. Kierroksen voi aloittaa Juuman tai Myllykosken pysäköintipaikoilta. Kesälomien aikaan reitillä voi olla ruuhkaa, joten mikään erävaellus tämä ei ole. Pienen Karhunkierroksen voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa. Suurin osa kiertää sen myötäpäivään, jolloin vastaantulijoita on vähemmän.
Ylivoimaisesti paras majapaikka on Pienen Karhunkierroksen aloituspaikalla Juumassa sijaitseva erämaahotelli Basecamp Oulanka.
Kuinka pitkä on Karhunkierros?
Varsinaisella Karhunkierroksella on pituutta aloituspaikasta riippuen 70–82 kilometriä. Kiertämiseen kannattaa varata kunnosta ja kiireestä riippuen 3–5 päivää. Neljän päivän tahdilla tulee patikoitua noin 20 kilometriä päivässä ja vietettyä kolme yötä luonnossa.
Karhunkierros päättyy Rukan hiihtokeskukseen.
Toukokuun loppupuolella järjestetään NUTS Karhunkierros -maastojuoksutapahtuma. 83 kilometrin reitin – eli koko Karhunkierroksen – ennätysaika on hiukan alle kahdeksan tuntia!
Sopiiko Karhunkierros aloitteleville vaeltajille?
Reittien varrella on kattavasti autiotupia (kaikkiaan 10), laavuja ja tulipaikkoja. Reitti on hyvin merkitty ja eksyminen liki mahdotonta. Peruskunto riittää.
Karhunkierros sopii erinomaisesti ensimmäiseksi pitemmäksi vaellukseksi. Yksinjäämisestä erämaan armoille ei ole uhkaa – reitillä on lähes aina muitakin vaeltajia.
Mikä on paras aika kiertää Karhunkierros?
Vilkkainta aikaa ovat – sekä vaeltajien että hyttysten suhteen – kesäkuukaudet. Hyvä vaihtoehto on syyskuu, jolloin pääsee nauttimaan syksyn upeasta ruskasta. Talvisin reitti on jäinen ja haastava.
Pääseekö Karhunkierroksen varrelle ilman omaa autoa?
Omaa autoa ei tarvita eikä siitä olisikaan muuta kuin haittaa (paitsi Pienellä karhunkierroksella, joka alkaa ja päättyy samaan paikkaan). Karhunkierroksen varrelle pääsee Kuusamosta sekä Rukalta pikkubussilla, joka kiertää alueen kerran päivässä. Bussi koukkaa myös Kuusamon lentokentän kautta.
Mistä saa reitin varrella juomavettä?
Juomavesi otetaan luonnosta, kirkkaista ja puhtaista joista. Kaiken varalta suositellaan vedensuodattimen tai vedenpuhdistustablettien käyttämistä – tai tietysti veden keittämistä. On nimittäin riski, että joen tai puron ylävirtaan on saattanut kellistyä kuollut poro tai muu eläin.
Tarvitseeko kaikki ruoka kantaa mukana?
Kesäkaudella ruokatarpeita voi täydentää matkan varrella Oulangan luontokeskuksella ja Juumassa.
Tarvitseeko Karhunkierroksella telttaa?
Mukaan kannattaa ottaa teltta, sillä Karhunkierros on suosittu vaellusreitti ja autiotuvissa voi olla täyttä. Teltan saa pystyttää vain merkityille paikoille – usein autiotupien läheisyyteen. Pakkaa mukaan myös hyvä makuualusta ja lämmin makuupussi.
Aloita Karhunkierros Hautajärveltä…
Karhunkierroksella on itse asiassa kaksi alkupistettä. Jos Karhunkierroksen aloittaa Sallan puolelta Hautajärveltä Karhunkierroksen luontokeskuksesta, matkan pituudeksi tulee 82 kilometriä.
Tällöin matkan varrelle osuvat erikoinen Rupakivi ja komea Oulangan kanjoni.
…tai sittenkin Ristikalliolta
Vaihtoehtoinen aloituspaikka on Kuusamon puolella Sallantien varrella sijaitseva Ristikallio, jolloin vaellettavaa kertyy 70 kilometriä. Ristikallio on upea maisemapaikka, komea kallio, jonka ympäri Aventojoki kiertyy.
Jos matkan aloittaa Hautajärveltä, Ristikallio ei osu reitin varrelle – ja vastavuoroisesti Rupakivi ja Oulangan kanjoni jäävät näkemättä, jos matkan aloittaa täältä.
Oi tätä vaeltamisen ja valitsemisen vaikeutta!
Valinnan voi tehdä vaikka sen mukaan, että haluaako kävellä Karhunkierroksen pitemmän vai hieman lyhyemmän kaavan mukaan. Ristikallion etuna on se, että saman tien päästään patikoimaan Karhunkierroksen ydinalueelle.
Taivalkönkään autiotupa – reitit yhdistyvät
Hautajärven ja Ristikallion reitit yhdistyvät Taivalkönkään autiotuvalla komeissa maisemissa. Tunnelmallinen, kaksikerroksinen hirsitupa rakennettiin 1900-luvun alussa savottamiesten hartsupirtiksi eli munapuodiksi.
Taivalköngäs ylitetään kolmea riippusiltaa pitkin.
Ristikalliolta on Taivalkönkäälle matkaa vajaat viisi kilometriä, Hautajärveltä 18 kilometriä.
Oulangan luontokeskus ja Kiutaköngäs
Taivalkönkäältä on vain kymmenisen kilometriä matkaa seuraavalle nähtävyydelle, Oulangan luontokeskukseen ja Kiutakönkäälle.
Oulangan luontokeskuksessa on leirintäalue, ravintola ja kauppa, jossa voi täydentää ruokatarpeita. Aukioloajat kannattaa tosin tarkistaa etukäteen, jos on liikkeellä kesäsesongin ulkopuolella.
Luontokeskukselta on vajaan kilometrin matkan päässä Kiutaköngäs, yksi Karhunkierroksen kuuluisimmista nähtävyyksistä. Kaunista, sadan metrin mittaista koskea koristavat punertavat kalliot.
Kiutakönkäällä on telttailualue.
Ansakämpän ja Jussinkämpän kautta Pähkänänkalliolle
Kiutakönkään jälkeen luvassa onkin sitten pitkä mutta maastoltaan helppo patikointi pitkin Oulankajoen vartta ja metsäpolkua. Yöpyä voi esimerkiksi Ansakämpässä tai komealla Jussinkämpällä.
Jussinkämpän jälkeen seurataan Kitkajoen vartta ja noustaan ylös Pähkänänkalliolle, jolta avautuu reitin upein maisema Kitkajoelle. Kesäisin Pähkänänkallio on suljettu vierailijoilta 1.4.–15.8. väliseksi ajaksi. Syynä on se, että näköalapaikan supersuosio on härinnyt alueella elävän uhanalaisen muuttohaukan pesintää.
Pähkänänkalliolta on vaativa lasku alas kohti Harrisuvantoa.
Harrisuvanto – Karhunkierros ja Pieni karhunkierros kohtaavat
Harrisuvannon kohdalla Karhunkierros ja Pieni karhunkierros yhdistyvät hetkeksi. Täällä Kitkajoen kosket rauhoittuvat suvannoksi, jossa harjukset viihtyvät kutemassa. Ja niiltä Harrisuvanto on saanut nimensäkin.
Hyvällä onnella voi nähdä harjuksia hyppimässä tyynen vedenpinnan ylle. Kitkajoen ylittää 50 metriä pitkä riippusilta.
Täällä pitää päättää, kulkeako Pienen karhunkierroksen reittiä oikealle vai vasemmalle. Melkein kaikki valitsevat vasemman haaran, koska se vie Jyrävälle.
Jyrävä ja Siilastupa – Suomen vesiputousten kuningatar
Jyrävä on yhdeksän metriä korkea köngäs, jota tavataan kutsua Suomen kauneimmaksi koskeksi ja vesiputousten kuningattareksi.
Näköä, kokoa ja virtaavan veden voimaa riittää. Virtaama on Suomen vuolaimpia ja jyrinä kuuluu kauas.
Koskiluokitukseltaan Jyrävä on VI eli hengenvaarallinen. Vaan muutama hurjapää senkin on käynyt laskemassa, tiettävästi ensimmäistä kertaa vuonna 1990.
Jyrävän vieressä on 12 hengen autiotupa Siilastupa, joka voi olla vilkkaimpina aikoina tupaten täynnä. Aseveljet rakensivat Siilastuvan jatkosodan aikana kalamajaksi kenraalilleen Hjalmar Siilasvuolle. Tämä ei tosin ehtinyt koskaan siellä vierailla.
Aallokkokoski ja koukkaus Myllykoskelle
Jyrävän jälkeen reitti ohittaa kilometrin mittaisen Aallokkokosken, hienon koskenlaskupaikan, ja kääntyy sitten pois Pieneltä karhunkierrokselta. Kannattaa kuitenkin tehdä pieni ylimääräinen 600 metrin lenkki suuntaansa ja käydä katsomassa myös Myllykoskea.
Vanha mylly komean kosken rannalla on Pienen karhunkierroksen kuvatuimpia maisemia. Vanhassa myllyssä on pieni päivätupa, jota ei ole tarkoitettu yöpymiseen vaan ainoastaan taukopaikaksi.
Basecamp Oulanka – tässä kohtaa on valinnan paikka
Jos haluaa pientä luksusta, Myllykosken jälkeen reitiltä voi poiketa vielä toiset 600 metriä ja suunnata yöksi ihanaan erämaahotelli Basecamp Oulankaan.
Tässä vaiheessa on myös mahdollista jättää loppumatka Karhunkierrosta kulkematta ja siirtyä Basecamp Oulangan kautta Rukalle.
Karhunkierroksen kauneimmat maisemat on jo nähty, vaikka edessä ovat vielä koko kierroksen vaativimmat nousut kahden vaaran kautta Rukalle.
Konttainen ja Valtavaara – kun Ruka jo häämöttää
Pian Myllykosken jälkeen saavutaan Oulangan kansallispuiston ulkopuolelle. Jäljellä ovat vielä rankat nousut reitin korkeimmille kohdille Konttaiselle (407 metriä) ja Valtavaaralle (492 metriä). Molemmilta aukeavat hienot näkymät, mutteivät kuitenkaan Karhunkierroksen parhaat.
Valtavaaran huipulta on enää lyhyt matka Rukalle.
Eräseikkailujen jälkeen voi rentoutua Kuusamon Tropiikki -kylpylähotellissa Kuusamon keskustan ja lentokentän lähellä. Keskustan sydämessä ovat Scandic Rukahovi ja hieman syrjemmällä lomakeskus Iisakki Village, jossa on haettu vanhan ajan henkeä.
Voiko karhunkierroksella nähdä karhuja?
Ei, vaikka niitä Oulangan kansallispuistossa asustaakin. Vilkkaan vaellusreitin varrella kontioita ei ole näkynyt ikiaikoihin. Puolikesyt porot tulevat sen sijaan tutuiksi.
Karhunkierroksen kartta
Vaikka Karhunkierros on hyvin merkitty, kannattaa ottaa tavaksi, että jokaiselle vaellukselle ottaa mukaan kompassin ja kunnon kartan. Sellaisen vanhanmallisen, printatun. Ihan kaiken varalta – akku kun loppuu ennemmin tai myöhemmin, tai puhelin voi lipsahtaa kuvatessa kosken kuohuihin.
Hyvä teos on Karhunkierros retkeilyopas, 1:50 000, joka tarjoaa kunnon kartan ohella myös tietoa Karhunkierroksen kulttuurihistoriallisista nähtävyyksistä ja luonnosta sekä vaihtoehtoisista reiteistä. Siitä, kuinka pienilläkin poikkeamilla perusreiteiltä pääsee näkemään huikeita vesiputouksia, näköaloja ja luolia.
Matka Karhunkierrokselle
Rukalle on Helsingistä reilun yhdeksän tunnin ajomatka pitkin Viitostietä. Matkan varrella – ja Rukan ympäristössä – on monta muutakin mainiota nähtävyyttä, joten Karhunkierroksen ympärille kannattaa rakentaa pitempikin reissu, niin ajomatka ei tunnu pahalta.
Lue lisää:
Viitostien parhaat nähtävyydet ja taukopaikat
Ruka – Kuusamo on upea seikkailukohde ympäri vuoden
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
