/ Visit Finland
Helsingin saunat kuuluvat supisuomalaisuuden lisäksi pääkaupungin kansainvälisimpiin paikkoihin, ainakin kesäaikaan. Autenttisen kokemuksen perässä saunojia on saapunut Australiaa, Latinalaista Amerikkaa ja Kaukoitää myöten. Listaan tänne, minne mökittömän tai veneetömän kannattaa viedä vieraansa ja mennä itsekin viihtymään. Sopivia saunoja löytyy joka budjetille.
Suomessa on saunottu kivikaudelta asti ja saunoja on maahan kertynyt enemmän kuin henkilöautoja ‒ yli kolme miljoonaa. Siksi tähän artikkeliin oli tehtävä jonkinlainen rajaus. Mukaan mahtuvat vain pääkaupungin yleiset- tai sellaiset kiinteästi rakennetut puulämmitteiset saunat, joihin suurella yleisöllä on mahdollista päästä – ainakin teoriassa.
Kolmas mukaan pääsemisen ehto on se, että saunasta täytyy päästä mereen uimaan. Nämä kriteerit sulkevat pois monta suosittua saunaa kuten Helsingin vanhimman yhä toiminnassa oleva Kotiharjun saunan, Jätkänsaaren Uuden saunan sekä Yrjönkadun uimahallin saunan, joka on samalla kuin aikamatka menneeseen.
Pois jää myös Helsingin näyttävimmällä paikalla sijaitseva Allas Sea Poolin uimala. Ulkomaan turisteille se saattaa olla ainutlaatuinen kokemus, mutta (uusitut) sähkösaunat ja altaassa (vaikka myös merivesialtaassa) uiminen sijoittavat sen natiivin mielestä samaan sarjaan Uimastadionin ja Kumpulan maauimalan kanssa.
Meressä pääsee uimaan myös Rastilan leirintäalueen ja Uunisaaren saunoissa sekä Soutustadionilla, mutta ne eivät muuten aivan täytä kriteereitä.
Jutussa testatuissa haloilla tai puupelleteillä lämpiävissä saunoissa on kaikissa pehmeät, syvälle lihaksiin menevät löylyt, toisin kuin kuivissa, pelkkää ihoa polttavissa sähkösaunoissa.
Hintataso vaihtelee ilmaisesta hintavaan. Mutta aloitetaan ylimmältä lauteelta:
Saunaseuran sauna Lauttasaaressa
Saunaseuran (perustettu 1937) Saunatalo valmistui olympiavuonna 1952 Helsingin Lauttasaaren Vaskiniemeen. Täältä löytyvät kaupungin ehdottomasti lempeimmät löylyt, tarpeen tullen, ja varsinkin alkuiltapäivästä kipakatkin.
Suuren maailman golfklubeja vastaavan seuran pyhättöön kuuluu 4 savusaunaa, 2 ulospäin lämpiävää saunaa sekä sähkösauna. Kesäisin pihalla on mobiilisauna.
Miessaarenselälle aukeava ympärivuotinen uimapaikka, jossa portaat päättyvät usean metrin syvyyteen. Sitä varten on hyvä varata uimapuku, muuten saunavuorot ovat erikseen miehille ja naisille.
Mitään aivan halpaa saunomista tämä ei ole. Liittymismaksu on 400 euroa ja jäsenmaksu 125 €. Lisäksi saunominen maksaa jäseneltä 12 € ja vieraalta jäsenen seurassa 25€. Silti jäseneksi jonotetaan, ja sellaiseksi pääseminen vaatii suosittelijoita.
Etikettiin kuuluu, ettei saunaan viedä juomia, vaan ne ostetaan kahvilasta ja nautitaan kahvihuoneessa tai terassilla.
Löyly Hernesaaressa
Lempeät löylyt irtoavat myös näyttelijä ja vaelluskalakalastusaktivisti Jasper Pääkkösen omistamassa Hernesaaren Löylyssä, joka siis soveltuu muuhunkin kuin satunnaiseen maailmantähtien bongaamiseen.
Avaruusalusta muistuttavan kompleksin kätköistä löytyy kaksi kerralla lämmitettävää saunaa, massiivisilla 2800 kivikilon kiukaillaan, joista toinen on savusauna.
Lisäksi tiloissa on jatkuvalämmitteinen tilaussauna, joka sekin tilanteen mukaan saattaa olla yleisessä käytössä.
Uutuutena on terassin sähkölämmitteinen konttisauna, josta aukeaa paras näkymä Suomenlahdelle. Terassille näkyvät sekä Harmajan että Suomenlinnan majakat, joten maisema on varmasti vaikuttava myös pimeänä talvi-iltana.
Kesällä mainittavan arvoisia ovat talon puolesta tulevat koivuvihdat.
Sekasaunoissa saunotaan uimapuvut päällä. Ilman ennakkovarausta saattaa olla vaikea päästä saunomaan. Täyteen buukattu heinäkuussakin, jolloin suurin osa asiakkaista puhui muuta kieltä kuin suomea. Henkilökunnan mukaan paikallisten ja turistien suhde on normaalisti noin 50/50.
Saunan yhteydessä on baari ja takkahuone. Saman katon alta löytyy myös ravintolatoimintaa.
Lonnan sauna
Suomenlinnan pohjoispuolella Lonnan saarella on toiminut vuodesta 2017 kaksi identtistä, kerralla lämmitettävää sekasaunaa, joista irtoaa lempeät löylyt. Uimalaituria ei ole, mutta veteen pääsee helposti laakeita kiviä pitkin. Jotkut käyttävät uimakenkiä.
Sekasaunoissa yleisin varustus näyttää olevan uimapuku, mutta myös pyyhkeellä tai ilman mitään varustautuneita näkee. Vanhassa vartiotuvassa sijaitsevasta respasta saa hyvin varustetun saunakorin (pyyhe tosin maksaa erikseen) ja samasta paikasta voi ostaa saunajuomat myös kohtuullisella hanaolutvalikoimalla.
Sijainti kaupungin valomeressä ja kuitenkin samalla saariston rauhassa on sinänsä syy vierailuun Viaporin varjoon jääneellä, mutta ei yhtään vähäpätöisemmällä saarella.
Saunomisen lisäksi kannattaa varata muutenkin aikaa saareen ja varsinkin sen historiaan tutustumiseen. Suomen sodan loppumetreillä 1809 saarella käytiin neuvotteluja ruotsalaisten ja venäläisten välillä Suomenlinnan antautumisesta. Seuraavan vuosisadan vaihteessa Lonna toimi merimiinojen kokoamis- ja säilytyspaikkana, mistä muistuttavat saarella edelleen kulkevat miinakärrykiskot. Jatkosodan aikana Lonnaan perustettiin alusten magneettisuudenpoistoasema, jotta ne eivät reagoisi herätemiinoihin. Tämä toiminta jatkui 1960- luvun loppuun asti.
Vuosituhannen vaihteessa saaren omistus ja hallinnointi siirtyi Puolustusvoimilta Suomenlinnan hoitokunnalle ja siitä lähtien se on toiminut rauhanomaisemmassa käytössä: Sanomisen, ravintola-, museo- ja galleriatoiminnan lisäksi Lonna on toiminut myös musiikkifestivaalien tapahtumapaikkana.
Lähellä Lonnaa sijaitsee myös maailman suurin puulämmitteinen sauna, Suomenlinnan merisotakoulun sauna, joka on tosin harvoin avoinna suurelle yleisölle.
Lonnan sauna aukeaa vapun jälkeen ja lämpiää syyskuun loppuun.
Lautta Lonnaan lähtee Kauppatorilta.
Saunasaari
Vasikkasaaren pohjoiskärkeen sillalla yhdistetyssä Saunasaaressa on tilattavat halko- ja pellettilämmitteinen savusauna. Saunasaaren ainoa asiakasryhmä on tällä hetkellä yritykset. Osa yrityksistä on matkatoimistoja, jotka varaavat saunoja ulkomaalaisille ryhmille.
Uimaan pääsee portaita pitkin mereen, tai vaihtoehtoisesti kylpytynnyriin.
Kulttuurisauna Merihaassa
Kulttuurisaunan omistava suomalais-japanilainen pariskunta pitää matalaa profiilia eikä mainosta saunaa aktiivisesti. Hakaniemenrannassa 10 vuotta toiminut puupellettilämmitteinen, ekotehokas, sisäosiltaan zen-henkinen sauna uimapaikkoineen on viime aikoina kärsinyt Kruunusiltojen rakennustyömaasta.
Saunominen on silti jatkunut normaalisti ja omistajan mukaan uimapaikan vedenlaatu on mittausten mukaan kelvollinen.
Turistivetoisista saunoista poiketen asiakaskunta koostuu pitkälti kantiksista, joista suurella osalla on sarjakortti. Saunan ikkunasta näkyvät pimeällä valaistut Helsingin maamerkit: Lännen ja idän kirkot sekä jäänmurtajat.
Saunat on erikseen miehille ja naisille (yhteinen tulipesä, poltin uusittu lokakuussa 2022, minkä vuoksi loppuillan löylyt ovat kipakammat kuin vuosi sitten) ovat avoinna keskiviikosta sunnuntaihin. Sauna ja uimapaikka ovat avoinna ympäri vuoden
Oma pyyhe ja uimapuku, mutta ei omia juomia. Ryhmille rajallinen sisäänpääsy.
Sompasauna II
Alkuperäinen Sompasauna rakennettiin vuonna 2011 Sompasaaren sataman jälkeiselle joutomaalle, entisen Nihdin saaren eteläkärkeen. Tätä kirjoittaessa paikalla on Kruunusiltojen rakenteita.
Sompasauna II on elänyt pari vuotta jatkoajalla Verkkosaaren rannassa, minne matkaa Kalasataman metroasemalta on suunnilleen saman verran kuin vanhaan paikkaan, mutta päinvastaiseen suuntaan. Jatkoajan jatkolle kerätään parhaillaan adressia ja kuntalaisaloitetta, joille onkin jo kertynyt tuhansia allekirjoituksia.
Verkkosaaressa ei ole enää samaa urbaania skeneä kuin alkuperäisessä paikassa, Sompasaaren kärjessä. Nyt näkymä on Vanhankaupunginlahdelle, jossa keskikesän yönä aurinko vain dippaa hetkeksi lahden pohjoispäädyn taakse. Pimeään vuodenaikaan on mahdollista nähdä revontulia kaupungin maantieteellisessä keskustassa.
Viimeistä vuotta nykyiselläkin paikallaan toimiva kolmen saunan kylä on pukeutumis- ja peseytymistilojen puutteesta huolimatta ollut jo vuosia ehkä tärkein epävirallinen turistikohde Helsingissä ja yksi kansainvälisimmistä paikoista koko maassa. Vaikka paikan päälle pääseminen vaatii tavallista enemmän omatoimisuutta, sen tietävät niin taksi- kuin pizzakuskit.
Puhutaan että kaupunki olisi luvannut uuden paikan. Rantojen joutomaat taitavat kuitenkin käydä Helsingissä vähiin. Saunan luonteesta johtuen sitä olisi vaikea kuvitella risteilyalusten naapuriin.
Sekasaunoissa – joista keskimmäinen ”Kappeli” on huovutehattuisia löylynheittäjiä varten – ei edelleenkään ole uimapukupakkoa tai -kieltoa. Lietteinen Vanhankaupunginlahti ei ole tosin houkuttelevin uimapaikka, mutta tiedossa ei ole sairastumisiakaan. Heikoin lenkki saunomiskokemuksessa on polttopuu, mikä on sitä mitä on saatavilla. Usein vanhoja eurolavoja.
Kannattaa käydä nyt kun vielä ehtii. Saunat on alkukesästä (2023) remontoitu, kiukaat uusittu ja uimapaikalla taidolla nikkaroidut portaat. Alkuaikojen satunnainen örvellys on selvästikin vähentynyt. Covid-rajoitusten päätyttyä sauna toimii taas 24/7 vuoden ympäri, satunnaisia remontointi- tai siivoustaukoja lukuun ottamatta. Saunominen on edelleen ilmaista, mutta lahjoituksia (esim. Mobile Pay) ja työpanoksia otetaan mielellään vastaan.
Sompasaunaan voi edelleen tuoda omat saunajuomat, jotka muutenkin hintavissa maksullisissa saunoissa saattavat lisätä tuntuvasti kuluja. Kunhan ei tuo lasipulloja lauteille.
Pikku Leikosaaren sauna – bonussauna veneilijöille ja melojille
Itä-Helsingistä Vuosaaren selästä nousee Kallahdenniemen ja Itä-Villingin välissä Pikku Leikosaari (Lilla Lekholmen). Koska saareen ei ole julkista liikennettä, se on lähinnä veneilijöiden ja melojien suosiossa. Kylminä talvina siellä on käyty hiihtämälläkin – ja luistelemalla.
Rannoiltaan kallioista, vain 1,1 hehtaarin kokoista saarta hoitaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys (UUVI). Suosituksi retkipaikaksi saaren on tehnyt siellä jo pitkään toiminut sauna. Saunomaan tullaan jopa suoraan Viron puolelta asti. Muita palveluita ovat muutama tulentekopaikka ja siisti puusee. Saaren keskiosissa on vähän männikköä, jonka keskelle saa pystyyn muutaman teltan.
Uimalaiturin vieressä kalliossa on veneenkiinnitysrenkaita, ja vedessä -poijuja, mutta maihinnousupaikka kajakeille on saaren pohjoisrannalla.
Pienestä kiukaasta irtoavat yllättävän kipakat löylyt. Polttopuita ja niiden pilkkomiseen tarkoitettuja työkaluja löytyy yleensä saarelta. Sadevesitynnyrissä on useimmin löylyvettä. Merivettä ei kannata kiukaalle heittää sen tulevaisuutta ajatellen.
Erillisiä pesu- ja pukeutumistiloja ei saunan yhteydessä luonnollisestikaan ole. Vaatenaulakko on oven vieressä ja sen vasemmalla puolella, seinässä olevasta laatikosta löytyy varauskirja sekä vieraskirja, johon vierailijoiden toivotaan kirjaavan terveisensä. Kesäisinä viikonloppuina sauna on yleensä buukattu melko täyteen, mutta sopu sijaa antaa. Yksin tuntuu pääsevän helposti saunomaan pikku seurueiden mukana. Pukeutumisetikettiä ei ole kirjattu mihinkään ylös, mutta uimapuvun käyttö vaikuttaa olevan tavallista.
Sauna ja uimalaituri on pidetty hyvässä kunnossa ja laadukkaat halkopinot peitetty pressuilla. Pääskyset tykkäävät rakentaa pesänsä saunan kattorakenteisiin, joten alkukesästä vipinää riittää.
Muuten vastaavanlainen, mutta jykevistä hirsistä rakennettu sauna löytyy myös kauempaa Sipoonselältä Vantaan kaupungin ylläpitämästä Tallholmenista, Kaunissaaren vierestä.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
