Seili – saari kuin suoraan kauhuelokuvasta

Kuvittele sähkö rätisemään Selin mielisairaalan vanhoihin sähkökatkaisimiin. Kuva: foam, Flickr CC

Seilin saarella herää kysymys: miksi ihmeessä Seilistä ei ole vielä tehty Suurta suomalaista kauhuelokuvaa?

Saaren historia on synkkä. Seiliin alettiin laivata spitaalisia 1600-luvun lopulla, eikä heillä ollut paluuta saarelta. Spitaaliset toivat mukanaan omat hautalankkunsa.

Vuonna 1845 Sakari Topelius kirjoitti Seilistä osuvasti: ”Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.”

Lause jäi elämään suomen kieleen. Siitä saisi myös hyvän kyltin Seilin satamaan.

Seilin spitaaliset

Seili saari
Seilin kirkko on palvellut onnettomia: spitaalisia ja mielisairaita. Kuva: Kristian Bäckström, Wikimedia

Oli vuosi 1619, kun Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Adolf kuuli, että Suomessa levisi spitaali. Tautia pidettiin erityisen vaarallisena. Ei niinkään siksi, että tauti tuhosi kehon hitaasti ja kammottavasti, vaan koska spitaalin uskottiin leviävän synnin seurauksena.

Spitaali oli Jumalan rangaistus siitä, että kansan oli vallannut moraalin rappio.

Kuninkaan määräyksestä Turun saaristoon perustettiin leprahoitola. Kohteeksi valittiin Seili. Saaren sijainti oli sopivan syrjäinen ja maaperä pehmeää. Siihen oli helppo haudata kuolleet.

Jos spitaalisten elämä oli saarella muutenkin rankkaa, eivät hoitomuodot tuoneet helpotusta. Spitaalisia hoidettiin Seilillä rukouksin, Kupittaan terveyslähteen vedellä ja metallihatulla, joka oli täytetty jäillä.

Hoitomuotoihin kuului myös viina. Seilillä oltiinkin kaiketi aika seilissä. Saaren suomalainen nimi on tosin johdettu ruotsinkielisestä nimestä Själö, joka tarkoittaa sielujen saarta.

150 vuoden aikana Seilille lähetettiin kaikkiaan 663 spitaalista tai sellaiseksi epäiltyä. Saarelle kerrotaan tuomitun myös sellaisia huonokäytöksisiä vaimoja, jotka kärsivät pahaksi onnekseen ihottumasta.

Viimeinen spitaalinen kuoli saarella 1785. Mutta pahamaineista saarta ei hylätty: siitä tehtiin mielisairaala.

Seilin mielisairaala

Seilin vuonna 1852 valmistunut mielisairaala eli houruinhuone on tyylipuhdas klassismin edustaja. Kuva: foam, Flickr CC

Seilin mielisairaalaan, eli ajan terminologian mukaan houruinhuoneeseen, lähetettiin ”parantumattomasti sairaita”. Hoitomuodot olivat pitkälti samat kuin spitaalisilla. Harva parani ja palasi saarelta.

Potilaita oli kerralla 30–50, mikä teki Seilistä Suomen suurimman mielisairaalan vuoteen 1889 asti, jolloin miespuoliset potilaat siirrettiin Käkisalmen vastavalmistuneeseen sairaalaan. Naiset jäivät eristyksiin saarelle.

Vuodelta 1945 on säilynyt koskettava kirje, jonka saarella hoidossa ollut neito yritti lähettää siskolleen. Potilaan väitetään jääneen kehityksessä kymmenvuotiaan tasolle. Kirjeen hienostunut sanankäyttö kertoo kaikkea muuta: ”Paikka, missä olen, on kyllä luonnon puolesta kaunis. Mutta jos on kysymys sairaalasta, niin tämä on vain sairaalan nimen taakse naamioitu pesäke, jossa meidän potilaiden sekä sielun että ruumiin voimat pyritään täällä maailman selän takana tuhoamaan. Tämä on kaikkea inhimillisyyttä vailla oleva laitos.”

Kirje jatkuu kuvailulla siitä, kuinka potilaita hakataan ja potkiaan raa’asti. Kirjettä ei koskaan toimitettu perille.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin Seili toimi naisten mielisairaalana aina vuoteen 1962 asti. Seilin synkän historian viimeinen luku kirjoitettiin vuonna 1985, kun lääketieteen professori Pekka Halonen ehdotti, että Seilille voitaisiin siirtää HIV-potilaita.

Seili matkakohteena

Seilin luonto on suojeltu. Kuva: foam, Flickr CC

Nykyisin Seili on suojeltu luontokohde, ja saarella saa kävellä vain merkityillä poluilla.

Seilin mielisairaala toimii Turun yliopiston tutkimusasemana, jonka ruokalassa vierailijatkin voivat käydä lounaalla. Muistona mielisairaalan ajoista nähtävänä on myös yksinkertainen potilashuone, jossa erään hoitajan kerrotaan tehneen itsemurhan.

Spitaalisten ajoista muistuttaa Seilin kirkko ja sen edustalla oleva hautausmaa. Spitaaliset asuivat pääosin saaren itäpuolella puutaloissa, joista on jäljellä enää kivijalkoja.

Seilin hautuumaan vaatimattomat, nimillä merkityt puuristit tuovat saarella kuolleiden spitaalisten kohtalon iholle. Kirkon pihaa koristaa myös suuri puuristi, joka pystytettiin vuonna 1982 spitaalisten muistoksi.

Majoitus Seilissä

Päivisin Seili on jopa idyllisen kaunis. Hyytäviin tunnelmiin päästäkseen on jäätävä yöksi. Seilissä majoittuminen on sikälikin harvinaislaatuinen elämys, että Seilissä pääsee nukkumaan sankariarkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan taloon.

Engelin vuonna 1826 suunnittelema kaksikerroksinen Fyyri toimi hospitaalin taloudenhoitajan virka-asuntona.

Emme muuten tiedä mitään muuta matkakohdetta, jossa voisi yöpyä empire-maestro Engelin piirtämässä talossa.

Näin Seilille pääsee

Seiliin kulkee kesäisin laivoja Nauvon huvivenesatamasta Saariston rengastien varrelta ja Hangan laiturista noin tunnin ajomakan päässä Naantalista.

visitseili.fi

Lue lisää Saaristomerestä

Booking.com

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi