Seili – saari kuin suoraan kauhuelokuvasta

Kuvittele sähkö rätisemään Selin mielisairaalan vanhoihin sähkökatkaisimiin. Kuva: foam, Flickr CC

Seilin saarella herää kysymys: miksi ihmeessä Seilistä ei ole vielä tehty Suurta suomalaista kauhuelokuvaa?

Saaren historia on synkkä. Seiliin alettiin laivata spitaalisia 1600-luvun lopulla, eikä heillä ollut paluuta saarelta. Spitaaliset toivat mukanaan omat hautalankkunsa.

Vuonna 1845 Sakari Topelius kirjoitti Seilistä osuvasti: ”Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.”

Lause jäi elämään suomen kieleen. Siitä saisi myös hyvän kyltin Seilin satamaan.

Seilin spitaaliset

Seili saari
Seilin kirkko on palvellut onnettomia: spitaalisia ja mielisairaita. Kuva: Kristian Bäckström, Wikimedia

Oli vuosi 1619, kun Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Adolf kuuli, että Suomessa levisi spitaali synnin seurauksena. Kuninkaan määräyksestä Seilin saarelle Turun saaristoon perustettiin leprahoitola. Saaren sijainti oli sopivan syrjäinen ja maaperä pehmeää, jotta kuolleiden hautaaminen oli helppoa.

Spitaalia pidettiin jumalan rangaistuksena ja erityisen vaarallisena siksi, ettei sen mukana levinnyt kansaan ainoastaan kehoa tuhoava sairaus vaan myös moraalin rappio.

Jos spitaalisten elämä oli saarella muutenkin rankkaa, eivät hoitomuodot tuoneet helpotusta. Spitaalisia hoidettiin Seilillä rukouksin, Kupittaan terveyslähteen vedellä ja jäillä täytetyllä metallihatulla.

Hoitomuotoihin kuului myös viina. Seilillä oltiinkin kaiketi aika seilissä, vaikka saaren suomalainen nimi jonkin johdettu ruotsinkielisestä nimestä Själö, joka tarkoittaa hyljesaarta.

150 vuoden aikana Seilille lähetettiin kaikkiaan 663 spitaalista tai sellaiseksi epäiltyä. Saarelle kerrotaan tuomitun myös sellaisia huonokäytöksisiä vaimoja, jotka kärsivät pahaksi onnekseen ihottumasta.

Viimeinen spitaalinen kuoli saarella 1785. Mutta pahamaineista saarta ei hylätty: siitä tehtiin mielisairaala.

Seilin mielisairaala

Seilin vuonna 1852 valmistunut mielisairaala eli houruinhuone on tyylipuhdas klassismin edustaja. Kuva: foam, Flickr CC

Seilin mielisairaalaan, eli ajan terminologian mukaan houruinhuoneeseen, lähetettiin ”parantumattomasti sairaita”. Hoitomuodot olivat pitkälti samat kuin spitaalisilla. Harva parani ja pääsi palaamaan saarelta.

Potilaita oli kerralla 30–50, mikä teki Seilistä Suomen suurimman mielisairaalan vuoteen 1889 asti, jolloin miespuoliset potilaat siirrettiin Käkisalmen vastavalmistuneeseen sairaalaan. Naiset jäivät eristyksiin saarelle.

Vuodelta 1945 on säilynyt koskettava kirje, jonka saarella hoidossa ollut neito yritti lähettää siskolleen. Potilaan väitetään jääneen kehityksessä 10-vuotiaan tasolle, mutta kirjeen hienostunut sanankäyttö kertoo kaikkea muuta: ”Paikka, missä olen, on kyllä luonnon puolesta kaunis. Mutta jos on kysymys sairaalasta, niin tämä on vain sairaalan nimen taakse naamioitu pesäke, jossa meidän potilaiden sekä sielun että ruumiin voimat pyritään täällä maailman selän takana tuhoamaan. Tämä on kaikkea inhimillisyyttä vailla oleva laitos.”

Kirje jatkuu kuvailulla siitä, kuinka potilaita hakataan ja potkiaan raa’asti. Kirjettä ei koskaan toimitettu perille.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin Seili toimi naisten mielisairaalana aina vuoteen 1962 asti.

Seilin synkän historian viimeinen luku kirjoitettiin vuonna 1985, kun lääketieteen professori Pekka Halonen ehdotti, että Seilille voitaisiin siirtää HIV-potilaita.

Seili matkakohteena

Seilin luonto on suojeltu. Kuva: foam, Flickr CC

Nykyisin Seili on suojeltu luontokohde, ja saarella saa kävellä vain merkityillä poluilla. Seilin synkkään historiaan tutustuu parhaiten opastetulle retkelle, jotka lähtevät kesäisin Nauvon huvivenesatamasta, Saariston rengastien varrelta.

Seilin mielisairaala toimii nykyisin Turun yliopiston tutkimusasemana. Vierailijatkin voivat käydä lounaalla tutkimuskeskuksen ruokalassa. Muistona mielisairaalan ajoista nähtävänä on myös yksinkertainen potilashuone, jossa erään hoitajan kerrotaan tehneen itsemurhan.

Spitaalisten ajoista muistuttaa Seilin kirkko ja sen edustalla oleva hautausmaa. Spitaaliset asuivat pääosin saaren itäpuolella puutaloissa, joista on jäljellä enää kivijalkoja.

Seilin hautuumaan vaatimattomat, nimillä merkityt puuristit tuovat saarella kuolleiden spitaalisten kohtalon iholle. Kirkon pihaa koristaa myös suuri puuristi, joka pystytettiin vuonna 1982 spitaalisten muistoksi.

Majoitus Seilissä

Päivisin Seili on jopa idyllisen kaunis. Hyytäviin tunnelmiin päästäkseen on jäätävä yöksi. Seilissä majoittuminen on sikälikin harvinaislaatuinen elämys, että Seilissä pääsee nukkumaan sankariarkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan taloon. Engelin vuonna 1826 suunnittelema kaksikerroksinen Fyyri toimi hospitaalin taloudenhoitajan virka-asuntona.

Emme muuten tiedä mitään muuta matkakohdetta, jossa voisi yöpyä empire-maestro Engelin piirtämässä talossa.

visitseili.fi

Lue lisää Saaristomerestä.

 

Varaa tarjousmatka yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös äkkilähdön. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

Booking.com

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi