Tammisaaren vanhankaupungin kauniilla puutalokujilla on helppo antautua entisaikain kiireettömän tunnelman vietäväksi – hyvässä ja pahassa. Täällä voi kulkea taiteilija Helene Schjerfbeckin jalanjäljillä sekä ihmetellä entisaikojen rankaisumenetelmiä, jotka perustuivat julkiseen häpäisyyn.
Suomen kauneimpiin puutalokaupunkeihin lukeutuva Tammisaaren vanhakaupunki on pääosin rakennettu vuoden 1821 palon jälkeen, mutta keskustassa on säilynyt taloja myös 1700-luvun puolelta. Katuverkko juontaa 1500-luvulle, mikä selittää monen kujan kapeuden. Tunnelma on puutarhamainen; siellä täällä on kauniita pihamaita.
Vaikka Tammisaari on meren äärellä, tunnettiin se laivanvarustamisen sijaan käsityöläistään. Vanhan kaupungin katujen nimet viittaavatkin niiden varrella asuneiden ammatteihin: on Hatuntekijänkatua, Sepänkatua, Nahkurinkatua ja Suutarinkujaa. Ja ne ovat kaikki toinen toistaan nätimpiä.
Tammisaari vai Raasepori?
Tammisaaren nimi voi herättää sekaannusta. Virallisesti kaupungin nimi on ollut jo toistakymmentä vuotta Raasepori, aina siitä asti, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistettiin. Paikallisille Tammisaari on puolestaan Ekenäs, onhan enemmistö asukkaista ruotsinkielisiä.
Raippatori – aloita Tammisaaren-matkasi häpeällisesti
Jos saapuu autolla, Tammisaareen tutustumisen voi aloittaa vaikka Raippatorilta, joka toimii parkkipaikkana.
Torilla on yksi Tammisaaren kiehtovimmista nähtävyyksistä, vanhanmallinen häpeäpaalu, johon rötöstelijät kahlittiin ennenvanhaan kaupunkilaisten pilkattavaksi. Häpeäpaaluja käytettiin Suomessa rangaistuksena aina 1880-luvulle asti.
Liekö missään muualla Suomessa enää vastaavaa nähtävillä julkisella paikalla? Aikoinaan torilla oli myös puuhevonen, jossa juoppouteen syyllistyneet joutuivat istumaan.
Raatihuoneentori ja kävelykatu Kuninkaankatu
Raippatorilta idyllinen ja kapea Sepänkatu johtaa Raatihuoneentorille, joka on vähän sekalainen kokoelma uutta ja vanhaa. Oikeastaan ainoa tyylirikko Tammisaaren vanhassa kaupungissa.
Jos Raatihuoneentori ei olekaan erityisen idyllinen, on sen todella keskeinen paikka – huomaat, että aina enemmin tai myöhemmin vanhassakaupungissa kierrellessä päädyt sille takaisin.
Raatihuoneen vierestä alkaa myös kauppojen ja putiikkien reunustama Kuninkaankatu, tuttavallisesti Kungsen, joka oli Suomen ensimmäinen kävelykatu. Se johtaa Tammisaaren uudempaan keskustaan.
Café Schjerfbeck ja Tammisaaren Schjerfbeck-kierrokset
Suurin syy pysähtyä Raatihuoneentorilla on viihtyisä Café Schjerfbeck, joka kunnioittaa nimellään ja osin sisustuksellaankin Tammisaaren kuuluisinta asukasta.
Kahvilasta alkavat elämykselliset Schjerfbeck-kierrokset, joita vetää Schjerfbeckiä näyttelevä Anne Ingman. Reilun tunnin mittaisia ja 15 euroa maksavia opastuksia on kesäisin useamman kerran viikossa.
Helene Schjerfbeck (1862–1946) vietti Tammisaaressa kesät 1918–1920 ja muutti kaupunkiin vakituisesti vuonna 1925. Taiteilijaa houkutteli etenkin kaupungin merellisyys. Lopulta hän muutti Tammisaaresta pois vuonna 1941, koska pelkäsi Neuvostoliiton hyökkäystä.
Vaikka Schjerfbeck oli jo 56-vuotias kaupunkiin ensimmäisen kerran muuttaessaan, Tammisaaressa vietetyt vuodet olivat hänen tuotteliaimpiaan – töitä syntyi peräti 300.
Schjerfbeck on maailmalla kaikkein arvostetuin suomalainen taiteilija, ainakin sen perusteella, että ainakin viisi kalleimmalla myytyä suomalaista teosta ovat hänen käsialaansa.
Bio Forum – Suomen hellyttävin elokuvateatteri
Raatihuoneentorin laidalta alkavalla Helene Schjerfbeckin kadulla on puutalojen joukossa hellyttävä Bio Forum. Se toimii edelleen kivitalossa, joka suunniteltiin sata vuotta sitten varta vasten elokuvateatteriksi.
Katu johtaa merenrantaan. Kulje oikealle, niin päädyt Kalatorille, jonka laidalla Schjerfbeck asusteli tovin.
Kalatori ja Schjerfbeckin talo
Schjerfbeckin ensimmäinen koti Tammisaaressa oli Raareporintien ja Pitkäkadun kulmassa, mutta se on valitettavasti purettu. Paikalla on pieni muistomerkki puistikossa.
Kalatorilla on sen sijaan säilynyt keltainen puutalo, jossa Schjerfbeck asui jonkin aikaa vuokralaisena.
Kalatorilta lähtee uskomattoman kapea Saunakatu, joka johtaa Tammisaaren parhaaseen kahvilaan.
Café Gamla Stan – Tammisaaren paras kahvila
Tammisaaren viehättävin ruokapaikka on omenapuiden katveessa sijaitseva Café Gamla Stan. Tarjolla on suolaisia piiraita ja herkullisia itse tehtyjä kakkuja.
Täältä pääsee Puusepänkatua pitkin Iso Kirkkokadulle, joka johtaa Raaseporin viehättävälle kirkolle ja sieltä takaisin Raatihuoneentorille.
Iso Kirkkokatu on leveä, kuten jo nimikin lupaa, tosin vain Tammisaaren mittapuulla. Kaikkialla muualla se olisi hellyttävän kapea vanhanajan katu.
Tammisaaren kirkko ja Villa Matkasto
Keskustan maisemaa hallitsee Tammisaaren harmaakivikirkon komea torni. Jos kirkko rakennettiinkin jo 1600-luvun jälkipuoliskolla, on sen ulkoasu pitkälti 1800-luvulta. Kirkko kun paloi vuonna 1821, ja sen kunnostamisesta vastasi uusklassismiin ihanteita noudattanut Charles Bassi.
Torinossa syntynyt Bassi oli sankariarkkitehti Carl Ludvig Engelin aikalainen ja tämän edeltäjä Suomen pääarkkiehtina, mutta jäi lopulta saksalaisen varjoon.
Melkein kirkon kupeessa, pikkuruisella sivukujalla, on Villa Matkasto. Matkabloggaaja Päivi Kaarina Laajasen pitämä pieni majatalo-kahvila toimii vuonna 1810 valmistuneessa vanhassa leivintuvassa.
Tammisaaren museokeskus EKTA ja Laivurinpuisto
Nyt kun Tammisaaren ihania kujia on jo kierrelty kerrakseen, malttaa jo astua sisään museoon. Tammisaaren museokeskus EKTA sijaitsee Museokadulla, joka alkaa Raatihuoneentorin kulmasta Helene Schjerfbeckin kadun vierestä.
Myseossa on pysyvä näyttely Schjerfbeckin elämästä Tammisaaressa.
Museon vieressä on Skepparträdgårdenin eli Laivurinpuisto, jossa taiteilija tapasi katsella ihmisiä, joita hän niin kovin rakasti maalata. Hän kutsui puistoa peräti ateljeekseen.
Puistossa on Schjerfbeckiä kunnioittava monumentti The Finnish Untuned Bell, kahden teräspilarin väliin ripustettu kirkonkello, jota voi soittaa.
Knipan uimaranta ja Tammisaaren satama
Tammisaaressa on tietysti myös hiekkaranta, tai tarkkaan ottaen useampikin. Uimarannoista pisin on Knipa, joka sijaitsee Raippatorin vieressä.
Aivan Knipan kupeessa ovat leikkipuisto Lejonparken sekä Tammisaaren huvivenesatama, jossa on useita ravintoloita, kuten vaikkapa Maarianhaminasta jo pieneksi ketjuksi kasvanut Pub Niska.
Sataman ravintoloista klassisin on aallonmurtajan päässä seisova paviljonkimainen Knipan. Ainakin paikallisen tarinan mukaan se rakennettiin aikoinaan paikoilleen meren ylle, paalujen päälle, kun kaupungin ravintolakiintiö oli jo täytetty eikä rakennuslupaa muualle herunut.
Knipan ja venesataman vieressä, aivan vanhankaupungin reunalla, on myös Tammisaaren kaupunginhotelli, joka on tosin tavannut olla auki vain kesäisin.
Tammisaaren ”linna” – kaupungin hauskin rakennus
Tammisaaren satamasta kannattaa pyörähtää vielä läheiselle Linnankadulle katsomaan Tammisaaren hauskimman näköistä rakennusta. Linnankadun ja Linnanrinteen kulmassa on pinkki puutalo, joka on torneineen kuin pienoislinna.
Alvar Aalto ja Tammisaari
Tammisaaresta löytyy myös arvokasta modernia rakennusperintöä. Alvar Aalto suunnitteli ystävälleen, kirjailija ja purjehtija Göran Schildtille, talon Tammisaareen.
Schildt on kertonut Aallon vitsailleen ennen rakennusprojektiin ryhtymistä: ”Vietät aivan liikaa aikaa ulkomailla. Rakennan sinulle talon, joka saa sinut pysymään Suomessa.”
Villa Skeppet -taloa voi ihailla vain ulkopuolelta, sillä se ei ole avoinna yleisölle. Talo sijaitsee Snäcksundsvägenin varrella, Laivurinpuiston takana.
Alvar Aallon luomia sisätiloja pääsee katsomaan hänen suunnittelemassaan Tammisaaren Säästöpankin talossa (Asematie 6). Alakerrassa on pankkisali ja yläkerrassa ravintola Piazza. Valtaosa kalustuksesta on Aallon suunnittelemia.
Tammisaaren lähellä – Raaseporin linna
Nimensä nykyinen Raaseporin kaupunki on saanut Raaseporin linnasta, jonka vaikuttaville raunoille on Tammisaaresta 17 kilometriä. Sen polkaisee vaikkapa polkupyörällä.
Jussarön maaginen magneettisaari ja Tammisaaren kansallispuisto
Tammisaaresta voi kesäisin tehdä retken yhdelle Suomen kiehtovimmista saarista, Jussarölle. Avomerellä sijaitsevalla saarella on autioitunut kaivoskylä ja saariston ikimetsää. Aikamoinen yhdistelmä.
Jussarön aavekaupunki, saaristomme ainoa, muistuttaa Jussarön kaivoksesta, josta louhittiin rautamalmia 1960-luvulle saakka. Kaivostoiminnan päätyttyä saari oli pitkään puolustusvoimien käytössä ja siellä harjoiteltiin kaupunkisotaa. Nyt jäljellä ovat autioituneet rakennukset.
Kaivoksesta muistuttaa myös Jussarön Iron Beach, ranta, jonka tumma ”hiekka” on kaivoksen ylijäämäainesta.
Mukaan kannattaa ottaa kompassi. Ei siksi, että sitä tarvitsisi suunnistukseen – tai että siitä olisi edes apua – vaan jotta voi katsella, kuinka kompassi sekoaa.
Saaren korkea malmipitoisuus tekee kompasseista hyödyttömiä, ja se aiheutti aikoinaan paljon haaksirikkoja. Alueella on ainakin 10 vanhaa laivanhylkyä. Osalla käy sukeltajia.
Kesällä mukaan voi ottaa myös snorklausvälineet. Näkyvyys on parhaimmillaan 12 metriä, mikä on Suomen oloissa paljon. Snorklaamista voi kokeilla vaikkapa Iron Beachia reunustavan rantakallion luona.
Saaren nähtävyytenä on myös vanha majakka. Kesäisin voi yöpyä kaivoksen vanhaan konttoriin kunnostetussa retkeilymajassa Kontoret. Ruokapuolesta vastaa Cafe Ön.
Jussarön ikimetsästä saa puolestaan pitkälti kiittää sitä, että Tammisaaren edustalla oleva saaristo on julistettu kansallispuistoksi. Tammisaaren kansallispuiston neuvontapiste ja saaristomuseo toimii Rödjan tilalla Älgön saarella sisäsaaristossa.
Tammisaaren majoitus
Tammisaari on monelle vain päiväretken kohde, mutta viehättävä puutalokaupunki sopii mainiosti myös viikonlopun pikaloman kohteeksi. Monella tapaa Tammisaari on kauniimpikin kuin paljon kuuluisampi naapurikaupunki Hanko.
Tammisaaren tasokkain majapaikka on hiljattain remontoitu rantahotelli Hotel Sea Front.
Tammisaaressa on myös vuokrattavia huoneistoja hyvällä paikalla keskellä viihtyisää vanhaakaupunkia.
Katso tarjoukset Tammisaaren majoitukseen.
Matka Tammisaareen
Tammisaareen pääsee junalla. Rautatieseman vieressä on myös linja-autoasema. Asemalta on 10 minuutin kävely Raatihuoneentorille ensin pitkin Torikatua, sitten Asematietä ja kopulta Kuninkaankatua.
Helsingistä ja Turusta on molemmista noin puolentoista tunnin ajomatka. Parkkipaikkoja löytää Raippatorin lisäksi esimerkiksi satamasta ja Kalatorilta.
Raaseporista voi jatkaa matkaa Hankoon, jonne on puolen tunnin ajomatka.
Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!
