Raaseporin linna – täällä jos missä asuisi Suomen Dracula

Raaseporin linna
Raaseporin linna seisoo jykevällä kalliolla. Kuva: Antti Helin

Raaseporin linna on Suomen linnojen suuri yllättäjä. Oikeastaan vasta hiljan moni on tajunnut, että myös Uudellamaalla, reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä on ihan oikea linna ja vielä näin komea.

Näin vaikka linna on esiintynyt niin Teräsbetonin (Orjatar) kuin Anna Abreunkin (Stereo) musiikkivideoissa.

Raaseporin linna on upea konstailemattomassa karuudessaan. Linna on jykevä ja jäyhä kuin Roopen rahasäiliö. Tätä linnaa ei ole rakennettu yläluokan prinsessaleikkejä varten vaan sotimiseen.

Jos Suomessa kuvattaisiin Dracula-elokuva, se kuvattaisiin täällä. Ehkä vähän samaan tapaan kuin Neuvostoliitossa tehtiin surkuhupainen versio Taru sormusten herrasta.

Linnan sijaintikin on hieno. Se jököttää valtavalla pyöreällä kivellä. Sileä kallio on tuonut hyvän lisän puolustukseen; se näyttää mahdottomalta kiivetä.

Aiemmin linnaa ympäröi meri, mutta sittemmin se on jäänyt syvällä sisämaahan. Merenlahdesta muistuttaa vain vaivainen Raaseporinjoki. Keskiajasta maa on kohonnut alueella kaksi metriä ja rannikko on jäänyt kahden kilometrin päähän.

Nyt linna lepää peltojen keskellä. Jos oikein etsii, maassa voi edelleen nähdä heinikon seassa törröttäviä vanhoja puupölkkyjä. Niillä estettiin aikoinaan laivojen pääsy lähelle linnaa. Aikoinaan niitä oli paikoillaan liki 20 000.

Sisällä Raaseporin linnanraunioilla

Sisältä Raaseporin linna on yhtä konstailematon kuin ulkoa. Sitä ei ole muutettu museoksi opastauluineen. Raunioista ei kerrota oikeastaan mitään. Kannattaakin osallistua opastetulle kierrokselle, jos sellainen on tarjolla.

Ja silti rauniot ovat vaikuttavat. Juuri tällaiseen rauniolinnaan on helppo kuvitella puolalaisen Andrzej Sapkowskin luoma fantasiahahmo Noituri jahtaamaan hirviöitä.

Samalla alkaa väkisinkin miettiä, miksi linna on juuri täällä, vaikka lähistöllä ei ole kunnon kaupunkia toisin kuin Turussa ja Hämeenlinnassa.

Raaseporin linnan perusti Ruotsin rikkain mies

Linna näyttää siltä, että siellä olisi hyvinkin voinut asua lähiseutuja mielivallallaan terrorisoinut ilkeä linnanherra. Ja niin on melkein ollutkin.

Raaseporin linnan rakennutti 1360–1370-luvuilla ruotsalainen Bo Joninpoika Grip. Toisin kuin muut aatelistoverinsa, joiden mielestä rahan haaliminen oli halveksittavaa puuhaa, Bo Joninpoika rakasti mammonaa.

Aikalaistensa mukaan hän harrasti tarvittaessa kovia otteita kuten kiristämistä ja pakottamista, jos hyvä tilipäivä oli niistä kiinni.

Ja niin kuin kovimmat bisnesmiehet, myös Grip osasi käyttää kriisejä hyväkseen. Kun rutto pyyhkäisi yli Ruotsinmaan ja tappoi kolmanneksen väestöstä, Bo Joninpoika oli haukkana ostamassa maata.

Bo Joninpoika Gripistä tuli yksi Ruotsin historian rikkaimmista miehistä, kuninkaan yksityinen pankkiiri ja lainoittaja. Vaurautensa huipulla hän omisti Suomen ja kolmanneksen koko Ruotsista.

Raaseporin linnan Bo Joninpoika rakennutti puolustamaan hänen – ja Ruotsin – etuja menestyvää hansakaupunkia Rääveliä eli Tallinnaa vastaan.

Bo Joninpoika Grip ei tosin itse asunut Raaseporissa. Linnoja hänellä oli enemmän kuin kädessä sormia: Turun, Hämeen ja Viipurin linnat sekä useita Ruotsissa. Linnoista tärkein oli hänen kotilinnansa Gripsholm Tukholman lähellä.

Kun Bo Joninpoika Grip lopulta kuoli vuonna 1386, hänen poikansa oli vielä alaikäinen. Bo Joninpoika ei halunnut rikkauksiensa joutuvan vaimonsa tai Ruotsin kuninkaan haltuun, joten hän testamenttasi suurimman osan omaisuudestaan kirkolle. Omaisuus oli niin mahtava, ettei sen jaosta selvitty ilman sisällissotaa.

Raaseporin oli myös merirosvojen hallussa

Raaseporin linna joutui useammankin kerran historiansa varrella tositoimiin, kun ruotsalaiset ja tanskalaiset ottivat useaan otteeseen yhteen sen hallinnasta.

Kun muuan metallinetsijä kaivoi linnan edustalle jokunen vuosi sitten 284 kuoppaa, hän löysi kymmeniä keskiaikaisia ammuksia. Mies tuomittiin ehdolliseen vankeuteen rakennussuojelurikoksesta. Tarkkaa tietoa ei ole, millaisia kaikenlaisia muinaismuistoja hänen takiaan katosi.

Linna on ollut myös vitaaliveljesten hallussa. Veljeskunnan jäsenet olivat Ruotsin kungas Albrekt Mecklenburgilaisen valtuuttamia kaappareita, eräänlaisia merirosvoja, jotka ryöstelivät kaikkien muiden paitsi ruotsalaisten laivoja. Veljeskunnan motto kuului: ”Jumalan ystäviä ja kaikkia vihollisia.”

Veljeskunnan pääpaikka oli Gotlannissa, mutta merirosvoja riitti myös Suomen saaristoon.

1460-luvulla linnassa piti hoviaan Ruotsista syrjäytetty kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde. Hän oli sikäli aikamoinen velikunta, että verrattain pitkän elämänsä aikana hän ehti olla Ruotsin kuningas peräti kolmasti. Raaseporin linnan ohella hän ehti asustaa myös Turun ja Viipurin linnassa.

Raaseporin linnan loppu

Linnan kohtaloksi eivät kuiitenkaan koituneet taistelut, vaan olutkellarin romahdus. Olut oli keskiajalla tärkein janojuoma, sillä vesi tapasi olla niin saastunutta, ettei sitä voinut turvallisesti nauttia.

Eikä olutta juotu mitään pieniä määriä, vaan linnanasukkaan päiväannos oli neljä ja puoli litraa. Työläiset saivat nykyisen keskioluen vahvuista juomaa, linnanvouti sitäkin tuhdimpaa olutta.

Olutvaraston mentyä linna muuttui asuinkelvottomaksi ja hylättiin 1500-luvulla. Se oli kyllä muutenkin menettänyt ison osan poliittisesta ja sotilaallisesta merkityksestään.

Vierailu Raaseporin linnassa

Raaseporin linna on kesäisin avoinna vierailijoille. Pääsymaksu on edullinen, alle 10 euroa aikuisilta. Myös Museokortti käy.

Linnan lähellä on paljon muutakin nähtävää ja koettavaa kuten Fiskarsin ruukki, puutalojen Tammisaari ja Suomen eteläisin kaupunki, riipaisevan kaunis Hanko.

Linnan lähistöllä on kaksikin kaunista majapaikkaa. Entisaikain teollisuusestetiikkaa henkivä Bilnäsin ruukki sekä Inkoossa sijaitseva modernin huipputyylikäs merimaisemahotelli The Barö.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös mökin Suomesta. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi