Hämeenlinna – koe nämä nähtävyydet kolmen linnan kaupungissa!

Hämeen linna
Hämeenlinnan maisemia hallitsee tietysti Hämeen linna, Suomen ainoa tiililinna. Kuva: Antti Helin

Hämeenlinna on erinomainen matkakohde useammankin päivän ajaksi. Kaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa: linnojakin on peräti kolmin kappalein. Ai mitkä muka? Ensimmäinen on helppo. Se on tietysti keskiaikainen Hämeen linna, yksi Suomen näyttävimmistä linnoista. Vaan entä ne kaksi muuta?

Kaupungin toinen ”linna” on Hämeenlinnan entinen lääninvankila, jossa entisaikain rikolliset istuivat linnatuomiotaan aivan keskiaikaisen linnan vieressä. Nykyisen se toimii kiehtovana vankilamuseona.

Kolmas linna on Vanajanlinna, komea kartano, joka rakennettiin 1920-luvulla varakkaan tohtori Rosenlewin metsästysmajaksi. Sotien aikaan siitä oltiin tekemässä presidentin kesäasuntoakin. Nykyisin Vanajanlinnassa voi yöpyä hienossa hotellissa ja pelata golfia Suomen parhaalla golfkentällä.

Hämeenlinnan muihin huippunähtävyyksiin kuuluu Aulangon näkötorni, jolta avautuvat ihanat järvimaisemat innoittivat Sibeliusta säveltämään Finlandian.

Lisää elämyksiä on luvassa aivan Hämeenlinnan kupeessa: Parolan panssarimuseo on hauska kohde lasten kanssa, ja historian ystävät lumoutuvat taatusti häikäisevän upeasta Pyhän Ristin kirkosta Hattulassa. Keskiaikainen kirkko on koristeltu kauttaaltaan Suomessa harvinaisilla seinämaalauksilla.

Kaupungin sijaintikin on aivan upea mutkittelevan Vanajaveden rannalla.

Hämeenlinna on huippuluokan matkakohde

Hämeenlinnan vankilamuseo
Hämeenlinnan kiehtovin nähtävyys on vankilamuseo. Tältä näytti erään vangin selli ennen vankilan sulkemista. Kuva: Antti Helin

Hämeenlinna on yksi Suomen historiallisimmista kaupungeista. Se sai kaupunginarvon Pietari Brahelta jo vuonna 1639, ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina.

Vanajaveden rantoja asutettu kuitenkin paljon pitempään. Muinaisesta asutuksesta muistuttaa Hämeen vesireittien varrella olevien linnavuorten ketju. Hämeen linnaakin alettiin rakentaa jo 1200-luvun lopulla.

Komeasta historiastaan ja kauniista maisemistaan huolimatta Hämeenlinna on jostain syystä pysynyt hieman pimennossa Suomen matkailukartalla. Ehkä syynä on sijainti niin lähellä Helsinkiä, ettei Hämeenlinnaa oikein tule edes ajateltua matkakohteena. Se on siinä ”matkan varrella”.

Asiaan sietäisi tulla muutos, sillä yllä mainittujen nähtävyyksien lisäksi Hämeenlinnassa ja lähiseuduilla on paljon muutakin kiehtovaa nähtävää ja koettavaa.

Ja kun mukaan lasketaan parikin kiehtovaa hotellia golfkenttineen, on Hämeenlinna loistava viikonloppukohde.

Hämeenlinnan viehättävä keskusta

Hämeenlinnan keskusta on mukavan kompakti. Rautatieasemalta kävelee keskustaan vartissa, yli Vanajaveden ylittävän sillan. Sillan kupeessa, rautatieaseman puolella, on kaupungin kulttuurikeskittymä: Hämeenlinnan teatteri, taidemuseo ja nykyisin kulttuurikäytössä oleva Verkatehdas.

Sillan päästä alkaa kapeahko Raatihuoneenkatu, jossa on sekaisin uutta sekä vanhaa ja kaunista rakennusta. Illalla kannattaa käydä kadun varrella sijaitsevassa olutravintola Birgerissä (Raatihuoneenkatu 5), jonka noin sadan oluen valikoimassa riittää maisteltavaa.

Raatihuoneenkatu johtaa Hämeenlinnan kirkolle, jonka kulmalla on erityisen hauskan näköinen jugendrakennus. Rakennuksessa toimii Hämeenlinnan museon päätoimipiste Skogster, jonka näyttely Ooh, Hämeenlinna! johdattaa kaupungin historiaan hauskojen skuuppien kautta.

Museon vieressä, Kirkkorinteen puolella, on kaupungin kuuluisin ravintola, koristeellisessa 1900-luvun alun puutalossa sijaitseva Piparkakkutalo (Kirkkorinne 2).  Maista ainakin Jannen ahvenia!

Kirkon toisella puolen on Hämeenlinnan tori ja siitä korttelin parin säteellä kaikki keskustan nähtävyydet kuten Sibeliuksen synnyintalo.

Torin laidalla on klassisen kaunis kahvila Café Laurell (Sibeliuksenkatu 7). Myynnissä on oman nimikkoleipomon tuotteita, joilla hämeenlannalaiset ovat herkutelleet jo vuodesta 1947.

Eteläkadulla on säilynyt rivissä monta nättiä puutaloa. Yhdessä niistä toimii Hämeenlinnan sydämellisin majapaikka, Matin ja Maijan majatalo. Vanhaa puutalojen Hämeenlinnan tunnelmaa löytää myös Saaristenkadulta.

Sibeliuksen synnyinkoti

Sibeliuksen synnyinkoti Hämeenlinnassa. Kuva: Visit Finland

Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1865, tosin Jean-nimen hän otti käyttöön vasta paljon myöhemmin Loviisassa käydessään. Ristimänimeltään hän oli Johan Christian Julius Sibelius.

Vaatimaton puutalo on säilynyt, vaikka Hallituskatu sen ympärillä on muuten moderni. Heti talon vieressä on kauppakeskus Linna. Talossa toimii pieni museo (Hallituskatu 11).

Linnakatu, Hämeenlinnan lyseo ja Palanderin museo

Keskustan kaikkein idyllisintä aluetta on Hämeenlinnan lyseon seutu Linna- ja Lukiokadun kulmilla. Täällä on helppo kuvitella, miltä kaupunki on näyttänyt Sibeliuksen nuoruusvuosina.

Komea, uusrenessanssityylinen lyseo tosin valmistui vasta vuonna 1888, kun Sibelius oli jo koulunsa käynyt. Vaan mitäpä siitä, nykyisessäkin rakennuksessa on käynyt opintietään usea muusikko, niin Vexi Salmi, Irwin Goodman kuin Jyrki 69:kin.

Lyseon kulmalla on Palanderin museo (Linnankatu 16). Kotimuseo esittelee porvariston elämää 1920-luvun Suomessa. Luvassa on useitakin kiehtovia anekdootteja, kuten se, että kunnon porvariskodissa piti olla kaksi sisäänkäyntiä: toinen nuorukaisille ja toinen naimattomille neidoille.

1860-luvulla rakennettu talo on saanut nimensä pitkäaikaiselta asukkaaltaan, lehtori Palanderilta, joka asui talossa 20 vuotta vuodesta 1884 vuoteen 1904.

Täältä kannattaa ehdottomasti kävellä Hämeen linnalle. Matkaa on vain puolisen kilometriä, ja vanhojen talojen sekä Eino Leinon puiston reunustama reitti on sen verran kaunis, että sen soisi jatkuvan pitempäänkin.

Hämeen linna – Hämeenlinnan komea maamerkki

Hämeen linna
Hämeen linnan Kuninkaansali on nimetty sankarikuningas Kustaa II Adolfin vierailun mukaan. Linna on sisältä varsin karu, mutta silti ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Kuva: Antti Helin

Punatiilinen Hämeen linna näyttää ylväältä Vanajaveden rannalla, mutta kovinkaan kunniakas ei linnan historia ole: Hämeen linna vaihtoi useammankin kerran omistajaa taistelutta.

Linnan historia ulottuu 1200-luvun lopulle, kun ruotsalaiset saapuivat Hämeeseen ja linnan rakentaminen aloitettiin. Linnaa rakennettiin ja muokattiin satojen vuosien ajan, aina kulloisenkin linnoitustyylin mukaan.

1300- ja 1400-luvut olivat Hämeen linnassa enimmäkseen uneliasta aikaa, mutta 1500-luvulla alkoi tapahtua.

Åke Yrjänänpoika Tottista tuli Hämeen linnan käskynhaltija vuonna 1508, ja hänestä kasvoi Suomen vaikutusvaltaisin käskynhaltija. Linnassa alettiin pitää samanlaista hovielämää kuin Turun ja Viipurin linnoissa, ja Yrjänänpoika Tott otti linnassa vastaan jopa Ruotsin valtionhoitaja Svante Niilonpojan.

Yrjänänpojan onni ei kestänyt loputtomiin. Vuonna 1520 Tanskan kuninkaan Kristian II:n joukot ottivat linnan haltuunsa ja teloittivat Yrjänänpoika Tottin. Muutamaa vuotta myöhemmin ruotsalaiset saivat taisteluitta linnan takaisin valtaansa.

Seuraavan kerran linna pääsi historiankirjoihin vuonna 1614, kun Hämeen linnassa vieraili Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Adolf. Siitä pitäen linnan suurta salia on kutsuttu Kuninkaansaliksi.

Kuninkaan vierailusta huolimatta linnan merkitys alkoi vähetä ja Hämeen linna joutui hiljalleen rappiolle. Vuonna 1659 se vielä paloi pahoin. Suuren Pohjan aikaan linna oli jo niin huonossa kunnossa, että ruotsalaisjoukot perääntyivät linnasta lähestyvien venäläisjoukkojen tieltä.

Uudemman kerran venäläiset miehittivät linnan taistelutta Hattujen sodassa vuonna 1741.

Modernina aikana linna on toiminut vankilana. Nykyään Hämeen linna on mukava, joskaan ei ikimuistoinen vierailukohde. Sen näyttelyt ovat vaatimattomat, mutta linnassa on kiva kierrellä tunnelmia henkimässä.

Etenkin lapset tykkäävät, kun linnassa voi heittäytyä ritarileikkeihin ja seikkailla pitkin sokkelomaisia käytäviä omaan tahtiin tarvitsematta pysähtyä näyttelytekstejä lukemaan.

Vankilamuseo – Hämeenlinnan paras nähtävyys

Hämeen linnaa huomattavasti kiehtovampi nähtävyys on linnan vieressä jykevässä punatiilirakennuksessa sijaitseva Vankilamuseo. Sisältä museo näyttää jopa sarjakuvamaisen vankilamaiselta – juuri sellaiselta, miltä vankilat näyttävät elokuvissa.

Sellit ovat kolmessa kerroksessa avoimen keskuskäytävän varrella. Useampi selli on jätetty samaan sisustukseen, joka selleissä oli, kun vankila lakkautettiin. Sisustukset ostettiin entisiltä vangeilta.

Erityisesti mieleen jää vajaan viiden vuoden tuomiota henkirikoksesta tuomittu 20-vuotias nuorukainen, jonka selli in koristeltu hevoskortein ja muovikukin. Ei vaikuttanut kovalta murhamieheltä.

Vankilamuseossa näkee myös vanginvartijoiden huoneet, vankilan saunan ja pesutilat sekä karut eristyssellit, käytännössä koko vankilan. Vankikoppien seinissä on säilynyt vankien kirjoituksia.

Alakerran maakerroksessa on myös mainio näyttely suomen vankeinhoidon historiasta.

Hämeenlinnan vankila rakennettiin vuonna 1871 Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi ja suljettiin 1990-luvun alussa.

Hämeenlinnan taidemuseo

Hämeenlinnan taidemuseossa on teoksia Suomen kultakauden taiteilijoilta kuten Hugo Simbergiltä. Gallen-Kallelalta on kuuluisa Kalevala-aiheinen taulu Väinämöisen lähtö, ja Edelfeltiltä Larin Paraske.

Osa Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmasta kuului ennen sotia Viipurin taidemuseoon, josta ne evakuoitiin. Taidemuseon kokoelmia on kartuttanut myös sanoittajalegenda Vexi Salmi omalla taidekokoelmallaan.

Aulanko – upeita maisemia, klassikkohotelli ja golfhistoriaa

Näitä Aulangon maisemia Sibelius mietti Finlandiaa säveltäessään.
Näitä Aulangon maisemia Sibelius mietti Finlandiaa säveltäessään. Kuva: Antti Helin

Hämeenlinnan kuuluisin luonnonnähtävyys on Aulanko. Metsäisen Aulangon vuoren laella seisoo 33 metriä korkea graniittinen, vuonna 1906 rakennettu jugendhenkinen näköalatorni, jossa kannattaa ehdottomasti käydä maisemia ihailemassa.

Täällä Sibeliuskin viihtyi katsomassa järvimaisemia, kuinka Aulangonjärvi mutkittelee metsän uumenissa. Sibelius on kertonut ajatelleensa juuri näitä maisemia säveltäessään Finlandiaa. Aulanko onkin Sibelius-fanien pakollinen kohde.

Myös elokuvaohjaaja Alfred Hitchcockin kerrotaan käyneen Aulangonvuorella.

Aulangolla, vajaan 10 minuutin ajomatkan päässä keskustasta, sijaitsee Suomen klassikkohotelleihin kuuluva Scandic Aulanko. Kauniin funkkishotellin historiassa riittää tarinoita, kuten kauniin elokuvanäyttelijättären arvoituksellinen kuolema. Uudempaa perua on kylpyläosasto.

Hotellin vieressä sijaitseva Aulango Golf Hugo on Suomen vanhin alkuperäisen asunsa säilyttänyt golfkenttä. Ikää kentällä on jo peräti 70 vuotta.

Hämeenlinnan paras golfkenttä on sen sijaan Vanajanlinnan mailla sijaitseva Linna Golf, joka on useasti valittu myös koko Suomen parhaaksi.

Vanajanlinna ja Suomen paras golfkenttä

Hotelli Vanajanlinna on linnamainen kartano, jonka tohtori Wilhelm Rosenlev rakennutti 1920-luvulla mahtipontiseksi metsästysmajakseen. Sotien jälkeen Vanajanlinnassa toimi pitkän aikaa salaperäinen, Neuvostoliiton rahoittama Sirola-opisto.

Nykyisin Vanajanlinna on upea hotelli, jonka fine dining -ravintola panostaa Hämeestä tulevaan lähiruokaan ja paikallisiin makuihin.

Vanajanlinnan golfkenttä, Linna Golf, on rankattu kerta toisensa jälkeen Suomen parhaaksi golfkentäksi.

Kantolan muraali ja tapahtumapuisto

Muutama vuosi sitten Hämeenlinna sai Pohjoismaiden suurimman katutaideteoksen, kun australialainen Guido van Helten kutsuttiin osana paikallista taidefestivaalia koristelemaan Kantolan keksitehtaan vanhat viljamakasiinit.

Äitiä ja tytärtä kuvaavalla maalauksella on korkeutta 56 metriä. Teoksellaan taiteilija halusi tuoda herkkyyttää teollisuusympäristöön. Teoksen maalaaminen näyttää varsin hurjalta yllä olevalla videolla.

Vieressä on Kantolan tapahtumapuisto, jossa järjestetään rockkonsertteja. Esiintyjinä ovat olleet niin AC/DC, Iron Maiden, Guns N’ Roses kuin Metallicakin.

Parolan Panssarimuseo

Parolan Panssarimuseo
Parolan Panssarimuseon tankkeja rivissä. Kuva: Antti Helin

Panssarimuseossa esitellään, yllätys yllätys, panssarivaunuja. Vaikuttavin osa kokoelmasta on toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolta kaapattua. Osaan panssarivaunuista saa kavuta sisälle.

Pohjimmiltaan Parolan Panssarimuseo on aika vanhanaikainen: panssarivaunuja on vieri vieressä rivi toisensa jälkeen. Näytteillä on myös komea panssarijuna.

Muuta multimediaa ei ole kuin yksi pienoismalli kuvaamassa panssarisotaa Talvisota-elokuvan pohjalta. Käytännössä museon tosiasiallinen funktio tuntuu olevan esitellä sotasaalista.

Vaikuttavin osa näyttelyä ovat koivuhalko ja molotovin cocktail, jotka ovat esillä panssarintorjuntahuoneessa. Kun on ensin katsonut pelottavia vaunuja, on helppo ymmärtää, millaista kanttia on Suomen sotasankareilta vaadittu käymään niin vaatimattoman näköisin asein panssarivaunujen kimppuun.

Niin, ja tietenkin lapset pääsevät kiipeilemään monen vaunun päälle käymään sisälläkin. Tosin kannattaa huomioida, että panssarivaunujen päällä kiipeilystä ei tarvitse maksaa, vaan sitä pääsee harrastamaan pihalla ennen lipunmyyntiä olevissa tankeissa. Samalla voi säästää pääsylipuissa.

Panssarimuseo sijaitsee 10 kilometriä keskustasta pohjoiseen matkalla Tampereen suuntaan.

Hattulan Pyhän ristin kirkko

Panssarimuseon lähistöllä sijaitseva Hattulan Pyhän ristin kirkko on Suomen upeimpia keskiaikaisia kirkkoja ja yksi Suomen rakennustaiteen ihmeistä. Kirkko on koristeltu kauttaaltaan kiehtovilla maalauksilla.

Hämeenlinnan linnavuoret

Hämeenlinnan läheltä löytyy kaksikin kuuluisaa muinaislinnaa: Rapolan linnavuori ja Hakoisten linnavuori. Molemmista kerrotaan lisää sivulla Hämeen nähtävyydet.

Matka Hämeenlinnaan

Helsingin ja Tampereen välissä sijaitsevaan Hämeenlinnaan on helppo matkustaa. Molempiin naapurikaupunkeihin on alle sata kilometriä ja senkin voi ajaa pitkin moottoritietä. Turkuunkin ajaa alle kahden tunnin.

Myös junalla on helppo saapua, sijaitseehan Hämeenlinna vilkkaan Helsinki-Tampere-radan varrella.

Hämeenlinnan rauhtatieasema on keskustasta nähden Linnansalmen toisella puolen. Asemalta kävelee keskustaan vajaassa vartissa. Melkein rautatieaseman vieressä on hotelli Original Sokos Hotel Vaakuna.

Katso tarjoukset Hämeenlinnan hotelleihin.

Hämeenlinnan alueelta löytyy myös kymmeniä vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Hämeenlinnan vuokramökkeihin.

Hämeenlinna kokemuksia

Mitä itse pidät Hämeenlinnasta matkakohteena? Kerro alla löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi ja auta lukijoitamme vinkeilläsi.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös vuokra-auton. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi