Hämeenlinna – kolmen linnan kaupunki

Hämeenlinna
Hämeenlinnan keskustassa on säilynyt paljon kauniita ja vanhoja rakennuksia. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Hämeenlinna on erinomainen matkakohde useammankin päivän ajaksi. Kaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa: linnojakin on peräti kolmin kappalein. Ai mitkä muka? Ensimmäinen on helppo. Se on tietysti keskiaikainen Hämeen linna, yksi Suomen näyttävimmistä linnoista. Vaan entä ne kaksi muuta?

Kaupungin toinen ”linna” on Hämeenlinnan entinen lääninvankila, jossa entisaikain rikolliset istuivat linnatuomiotaan aivan keskiaikaisen linnan vieressä. Nykyisen se toimii kiehtovana vankilamuseona.

Kolmas linna on Vanajanlinna, komea kartano, joka rakennettiin 1920-luvulla varakkaan tohtori Rosenlewin metsästysmajaksi. Sotien aikaan siitä oltiin tekemässä presidentin kesäasuntoakin. Nykyisin Vanajanlinnassa voi yöpyä hienossa hotellissa ja pelata golfia Suomen parhaalla golfkentällä.

Hämeenlinnassa on monta muutakin upeaa nähtävyyttä, joista kerrotaan lisää alla. Kaupungin sijaintikin on aivan upea mutkittelevan Vanajaveden rannalla.

Ja silti Hämeenlinna on jostain syystä pysynyt hieman pimennossa Suomen matkailukartalla. Ehkä syynä on sijainti niin lähellä Helsinkiä, ettei Hämeenlinnaa oikein tule edes ajateltua matkakohteena. Se on siinä ”matkan varrella”.

Asiaan sietäisi tulla muutos. Keskeisen sijaintinsa ansiosta Hämeenlinna on kätevä staycation-kohde niin Helsingistä, Turusta kuin Tampereeltakin.

Hämeenlinnan viehättävä keskusta

Ihastuttava, eikö vain? Tämä Hämeenlinnan vanha talo sopisi vaikka jonkin elokuvan kuvauspaikaksi. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Hämeenlinnan keskusta on mukavan kompakti. Nähtävyydet ovat pääosin kävelyetäisyydellä toisistaan, myös keskiaikainen Hämeen linna.

On uusia ja vanhoja taloja. Siellä täällä on kauniita kulmauksia, mutta menneiden vuosikymmenien uudistusvimmassa on myös jyrätty paljon. Vanhasta puukeskustasta muistuttaa vain jäljelle jäänyt Sibeliuksen synnyintalo. Ajatella, jos vanha puukaupunki olisi säilytetty. Silloin Hämeenlinna olisi ilman muuta Suomen huippunähtävyyksiä.

Hämeenlinnassa onkin vaikea päättää ollako surullinen kaikesta siitä, mitä on tuhottu vai iloinen siitä, kuinka paljon vanhaa kaupunkikuvaa on säilynyt. Kallistun kuitenkin jälkimmäisen kannalle. Onhan tämä monella tapaa mitä ihastuttavin pikkukaupunki!

Kauniita puutaloja on pitkä rivi esimerkiksi Eteläkadulla, jolla sijaitseekin sopivasti Hämeenlinnan sydämellisin majapaikka, Matin ja Maijan majatalo. Vanhaa puutalojen Hämeenlinnan tunnelmaa löytää myös Saaristenkadulta ja Sibeliuspuiston kulmalta.

Hämeenlinnan tori ja kirkko kuin antiikin Pantheon

Louis Jean Desprez piirsi Hämeenlinnan kirkon muistuttamaan Rooman Pantheonia. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Keskustan sydämessä on tori, jolla katseen vangitsee Hämeenlinnan uusklassinen kirkko, kustavilaisen klassismin tyylipuhdas edustaja. Sehän näyttää aivan joltain antiikin temppeliltä!

Ilman kellotapuliaan se olisi kuin Suomen versio Rooman Pantheonista. Ja kas, paljastuu, että kirkon rakennuttanut kuningas Kustaa III oli Pantheonin suuri ihailija. Vielä kun kirkon kupolikatossa olisi samanlainen ikkuna, oculus, kuin esikuvassaan. Vaan ei ole. Talvella se olisikin aika erikoista, jos lumi sataisi kinokseksi sisään.

Vuonna 1799 valmistuneen kirkon piirsi ranskalainen taidemaalari-arkkitehti Louis Jean Desprez, jolla ei ole muita merkittäviä töitä Suomessa. Alun perin kirkossa istuttiinkin amfiteatterin muodossa, mutta myöhemmissä uudistuksissa penkit aseteltiin tavalliseen muotoon. Kirkon pyöreään muotoon lisättiin ristisakarat ja taakse rakennettiin vielä kellotorni.

Uudistuksia johti kukas muu kuin suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin vakiokasvo, ahkera mutta tavattoman tylsä Josef Stenbäck. Jos kirkko jonain päivänä palautettaisiin aivan alkuperäiseen asuunsa, niin olisin ensimmäinen, joka saapuisi sitä ihailemaan. Ei tarvitsisi enää käydä Roomassa.

Antiikin ajan tunnelmaa vahvistavat kirkon reunoilla olevat, Armas ”Haikon kartano” Lindgrenin suunnittelemat, pylväskäytävät, jotka ovat ravintolakäytössä. Tunnelmallisia paikkoja kahville tai oluelle.

Skogster – Hämeenlinnan museo toimii erikoisessa jugendtalossa

Hämeenlinna
Komeassa Skogsterin talossa sijaitsee Hämeenlinnan kaupunginmuseo. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kirkon takana on sangen erikoisen ja hauskan näköinen jugendrakennus. Rakennuksessa toimii Hämeenlinnan museon päätoimipiste Skogster. Mukavan pieni perusnäyttely Ooh, Hämeenlinna! johdattaa kaupungin historiaan hauskojen skuuppien kautta.

Talon seinässä lukee suurin kirjaimin Agust Skogster. Mihin lienee U-kirjain kadonnut. August Skogster rakennutti nimikkotalonsa tavarataloksi, Suomen ensimmäiseksi Helsingin ulkopuolella.

Mikseivät ihmiset enää ikuista nimiään suurilla kirjaimilla talojensa julkisivuun?

Piparkakkutalo – Hämeenlinnan paras ravintola

Hämeenlinna ravintola Piparkakkutalo
Piparkakkutalossa sijaitsee Hämeenlinnan paras ravintola. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Museon vieressä on toinen nätti rakennus. Sen August Skogster rakennutti omaksi kodikseen. Lyhyt työmatka.

Koristeellisessa 1900-luvun alun puutalossa toimii Hämeenlinnan kuuluisin – ja parhaana pidetty – ravintola Piparkakkutalo. Maista ainakin Jannen ahvenia!

Jos taas olutta tekee mieli, kannattaa jatkaa hieman pitemmälle Raatihuoneenkatua alamäkeen, niin vastaan tulee olutravintola Birger (Raatihuoneenkatu 5). Sadan oluen valikoimassa riittää maisteltavaa.

Café Laurell – maista Sibeliusleivosta

Hämeenlinna Sibelius
Sibelius syntyi Hämeenlinnassa ja näkyy kaupungissa edelleen monessa paikassa. Tämä kuva on Sibeliuksen synnyintalon seinältä. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Suoraan kirkkoa vastapäätä, torin toisella laidalla, on Hämeenlinnan klassikkokahvila Café Laurell (Sibeliuksenkatu 7). Myynnissä on oman nimikkoleipomon tuotteita, joilla hämeenlinnalaiset ovat herkutelleet jo vuodesta 1947.

Hieman uudempaa tuotekehittelyä edustaa Sibeliusleivos. Sellaisen hotkaistuaan voikin suunnistaa kulman taakse Hallituskadulle Sibeliuksen synnyinkotiin.

Sibeliuksen synnyinkoti

Sibelius koti Hämeenlinna
Jaahas. Millainenkohan muusikko Sibeliuksesta olisi kehittynyt, jos hänen kotinsa vieressä olisi jo niihin aikoihin ollut karaokebaari? Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa joulukuussa 1865. Ristimänimeltään hän oli tosin Johan Christian Julius Sibelius, ja Jean-nimen hän otti käyttöön vasta paljon myöhemmin, kun hän löysi Loviisassa käydessään setävainaansa, merikapteeni Johan ”Jean” Sibeliuksen, ranskankielisiä käyntikortteja.

Kotonaan Sibeliusta ei erityisemmin kannustettu muusikon uralle – sitä ei pidetty kunnon ammattina, jolla voisi elättää itsensä. Perheessä oltiin jopa huolestuneita Sibeliuksen innostuksesta musiikkiin, sillä se kiinnosti häntä koulutehtäviä enemmän.

Sibelius koti
Sibeliuksen synnyinkodissa. Sibelius oppi soittamaan pianoa jo nuorena, tosin enemmän improvisaatiopohjalta kuin nuotteja lukien. 15-vuotiaana hän innostui viulunsoitosta. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Puutalo seisoo kovin yksinäisenä Hallituskadulla, joka on muuten perin moderni. Aivan vieressä on pieni kauppakeskus – ja karaokebaari. Talo on kuin aikakapseli aivan oudossa ympäristössä.

Sisällä on pieni museo, joka ei vie erityisen lähelle Sibeliuksen elämää, sillä koti ei ole säilynyt alkuperäisessä asussaan. Parhaimmillaan Sibeliuksen tosifaneille.

Sibelius koti Hämeenlinna
Tällaisessa kehdossa taisi Sibeliuskin vauvana nukkua. Suurin osa Sibeliuksen synnyinkodin huonekaluista ei ole alkuperäisiä, vaan aikakauden mukaisia. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Kovin pitkään Sibelius ei talossa edes asunut eikä hän myöhemmällä iällään siitä juuri mitään muistanutkaan. Sibeliuksen isä, lääkäri Christian Gustaf, kuoli pojan ollessa vain kaksivuotias, ja perhe joutui muuttamaan isoäidin hoiviin.

Sittemmin perhe muutti tiuhaan Hämeenlinnassa, jossa tuleva säveltäjä kävi koulunsa. Pisimpään Sibelius asui nykyisen Sibeliuskatu 15 kohdalla, Sibeliuspuiston laidalla. Paikalla on nykyisin yksi kaupungin rumimmista rakennuksista.

Sibeliuksen aikaan Hämeenlinna oli varsin pieni, vajaan 4000 asukkaan kaupunki.

Soiva Sibeliuksenpuisto ja Hämeenlinnan lyseo

Patsaan Nuori Sibelius on veistänyt Kain Tapper. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Sibeliuksenpuistossa odottaa iloinen yllätys. Kun istahtaa puistonpenkeille, osa niistä alkaa soittaa Sibeliuksen sävellyksiä. Mainiota! Puisto on muutenkin erinomainen kohde vaikka piknikin pitoon.

Puistoa seisoskelee kukapas muukaan kuin Jean Sibelius itse, täysissä nuoruutensa voimissaan. Vuonna 1964 paljastetun patsaan on veistänyt Suomen maineikkaimpiin moderneihin kuvanveistäjiin kuuluva Kain Tapper.

Puiston toisessa päässä on Hämeenlinnan lyseo. Komea, uusrenessanssityylinen koulurakennus valmistui tosin vasta 1888, kolme vuotta sen jälkeen, kun Sibelius oli muuttanut Helsinkiin opiskelemaan lakia.

Vaan mitäpä siitä, nykyisessäkin rakennuksessa on käynyt opintietään usea muusikko, niin Vexi Salmi, Irwin Goodman kuin Jyrki 69:kin.

Palanderin talo ja Hämeenlinnan kauneimmat kulmat

Hämeenlinna lyseo seisoo Sibeliuksenpuiston päässä. Kulman takana on museona toimiva Palanderin talo. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Lyseon kulmalta alkavat Hämeenlinnan kauneimmat korttelit. Linna- ja Lukiokadulla on helppo kuvitella, miltä kaupunki näytti Sibeliuksen nuoruusvuosina.

Lyseon vieressä on Palanderin talo (Linnankatu 16), joka on saanut nimensä pitkäaikaiselta asukkaaltaan, lehtori Palanderilta. Lyseon lehtori asui talossa 20 vuotta vuodesta 1884 vuoteen 1904.

Kotimuseo esittelee porvariston elämää 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Luvassa on useitakin kiehtovia anekdootteja, kuten se, että kunnon porvariskodissa piti olla kaksi sisäänkäyntiä: toinen nuorukaisille ja toinen naimattomille neidoille.

Ja kuinka jääkaappi oli ennen kirjaimellisesti jääkaappi. Se pidettiin ympäri vuoden kylmänä kellarissa säilytettävillä jäillä.

Täältä kannattaa ehdottomasti kävellä Hämeen linnalle. Matkaa on vain puolisen kilometriä, ja vanhojen talojen sekä Eino Leinon puiston reunustama reitti on sen verran kaunis, että sen soisi jatkuvan pidempäänkin.

Hämeen linna – Hämeenlinnan komea maamerkki

Hämeen linna Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan kuuluisin nähtävyys on tietysti Hämeen linna, Suomen ainoa tiililinna. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Punatiilinen Hämeen linna näyttää ylväältä Vanajaveden rannalla, mutta kovinkaan kunniakas ei linnan historia ole: Hämeen linna vaihtoi useammankin kerran omistajaa taistelutta.

Linnan historia ulottuu 1200-luvun lopulle, kun ruotsalaiset saapuivat Hämeeseen ja linnan rakentaminen aloitettiin. Linnaa muokattiin satojen vuosien ajan, aina kulloisenkin linnoitustyylin mukaan.

1300- ja 1400-luvut olivat linnassa enimmäkseen uneliasta aikaa, mutta 1500-luvulla alkoi tapahtua.

Hämeen linna
Hämeen linnan Kuninkaansali on nimetty sankarikuningas Kustaa II Adolfin vierailun mukaan. Linna on sisältä varsin karu, mutta silti ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Åke Yrjänänpoika Tottista tuli Hämeen linnan käskynhaltija vuonna 1508, ja hänestä kasvoi Suomen vaikutusvaltaisin käskynhaltija. Linnassa alettiin pitää samanlaista hovielämää kuin Viipurin ja Turun linnassa, ja Yrjänänpoika Tott otti linnassa vastaan jopa Ruotsin valtionhoitaja Svante Niilonpojan.

Yrjänänpojan onni ei kestänyt loputtomiin. Vuonna 1520 Tanskan kuninkaan Kristian II:n joukot ottivat linnan haltuunsa ja teloittivat Yrjänänpoika Tottin. Muutamaa vuotta myöhemmin ruotsalaiset saivat taisteluitta linnan takaisin valtaansa.

Seuraavan kerran linna pääsi historiankirjoihin vuonna 1614, kun Hämeen linnassa vieraili Ruotsin sankarikuningas Kustaa II Adolf. Siitä pitäen linnan suurta salia on kutsuttu Kuninkaansaliksi.

Kuninkaan vierailusta huolimatta linnan merkitys alkoi vähetä ja Hämeen linna joutui hiljalleen rappiolle. Vuonna 1659 se vielä paloi pahoin. Suuren Pohjan aikaan linna oli jo niin huonossa kunnossa, että ruotsalaisjoukot perääntyivät linnasta lähestyvien venäläisjoukkojen tieltä.

Uudemman kerran venäläiset miehittivät linnan taistelutta Hattujen sodassa vuonna 1741.

Modernina aikana linna on toiminut vankilana. Nykyään Hämeen linna on mukava, joskaan ei ikimuistoinen vierailukohde. Sen näyttelyt ovat vaatimattomat, mutta linnassa on kiva kierrellä tunnelmia henkimässä.

Etenkin lapset tykkäävät, kun linnassa voi heittäytyä ritarileikkeihin ja seikkailla pitkin sokkelomaisia käytäviä omaan tahtiin tarvitsematta pysähtyä näyttelytekstejä lukemaan.

Vankilamuseo – Hämeenlinnan paras nähtävyys

Hämeenlinnan vankilamuseo
Hämeenlinnan kiehtovin nähtävyys on vankilamuseo. Tältä näytti erään vangin selli ennen vankilan sulkemista. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Hämeen linnaa kiehtovampi nähtävyys on Vankilamuseo, joka sijaitsee linnan vieressä jykevässä punatiilirakennuksessa. Sisältä museo näyttää jopa sarjakuvamaisen vankilamaiselta – juuri sellaiselta, miltä vankilat näyttävät elokuvissa.

Sellit ovat kolmessa kerroksessa avoimen keskuskäytävän varrella. Useampi selli on jätetty samaan sisustukseen, joka selleissä oli, kun vankila lakkautettiin. Sisustukset ostettiin entisiltä vangeilta.

Erityisesti mieleen jää vajaan viiden vuoden tuomiota henkirikoksesta tuomittu 20-vuotias nuorukainen, jonka selli in koristeltu hevoskortein ja muovikukin. Ei vaikuttanut kovalta murhamieheltä.

Vankilamuseossa näkee myös vanginvartijoiden huoneet, vankilan saunan ja pesutilat sekä karut eristyssellit, käytännössä koko vankilan. Vankikoppien seinissä on säilynyt vankien kirjoituksia.

Alakerran maakerroksessa on myös mainio näyttely suomen vankeinhoidon historiasta.

Hämeenlinnan vankila rakennettiin vuonna 1871 Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi ja suljettiin 1990-luvun alussa. Täällä ovat istuneet tuomiotaan myös puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi sekä kuuluisa murhamies Matti Haapoja.

Hämeenlinnan taidemuseo ja Väinämöisen lähtö

Keskustasta rautatieasemalle vievän sillan kupeessa on kaupungin kulttuurikeskittymä: Hämeenlinnan teatteri, taidemuseo ja nykyisin kulttuurikäytössä oleva Verkatehdas.

Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmiin kuuluu useita Suomen taiteen kultakauden merkkitöitä, kuuluisimpana kaikista Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö.

Teos perustuu Kalevalan viimeiseen runoon, jossa Väinämöinen määrää pienen poikalapsen surmattavaksi mutta tämä alkaakin puhua ja syyttää tietäjää rikoksista. Häpäisty Väinämöinen nousee veneeseen ja lähtee Kalevalan mailta.

Runo – ja maalaus – kuvastavat suomalaisen muinaisuskon väistymistä kristinuskon tieltä.

Osa Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmasta kuului ennen sotia Viipurin taidemuseoon, josta ne evakuoitiin. Taidemuseon kokoelmia on kartuttanut myös sanoittajalegenda Vexi Salmi omalla taidekokoelmallaan.

Mättö-Grilli – maista hämeenlinnalaista hotsia

Koska olen aikamoinen Suomi-grillien fani, niin tämäkin on ehdottomasti mainittava. Hämeenlinnalla on aivan oma grilliherkkunsa! Hotsi valmistuu lihattomasta keitinpiirakasta, jonka väliin laitetaan 1–3 annosta halkaistua Suomimakkara (Sinisen lenkin perinteinen versio).

Tuhtiudestaan ja makoisuudestaan huolimata Hotsi on pysynyt aika lailla paikallisena salaisuutena, vaikka sen historia juontaa peräti 1950-luvulle.

Klassisin paikka hotsin syömiseen lienee Ravari Grilli, mutta Instagram-aikana voiton vie kyllä tyylikkäästi maalattu Mättö-Grilli. Eikä kyllä nimikään paikkaa pahenna. Molemmat grillit sijaitsevat hieman keskustan ulkopuolella.

Hotsia pääsee maistelemaan myös Marin Grillissä Hämeenlinnan teatterin kulmalla. Sopivasti vieressä on myös Vanajaveden sairaala, jos sattuisi sydänkohtaus iskemään.

Aulanko – upeita maisemia, klassikkohotelli ja golfhistoriaa

Näitä Aulangon maisemia Sibelius mietti Finlandiaa säveltäessään.
Näitä Aulangon maisemia Sibelius mietti Finlandiaa säveltäessään. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Hämeenlinnan kuuluisin luonnonnähtävyys on Aulanko. Metsäisen Aulangon vuoren laella seisoo 33 metriä korkea graniittinen, vuonna 1906 rakennettu jugendhenkinen näköalatorni, jossa kannattaa ehdottomasti käydä maisemia ihailemassa.

Täällä Sibeliuskin viihtyi katsomassa järvimaisemia, kuinka Aulangonjärvi mutkittelee metsän uumenissa. Sibelius on kertonut ajatelleensa juuri näitä maisemia säveltäessään Finlandiaa. Aulanko onkin Sibelius-fanien pakollinen kohde.

Myös elokuvaohjaaja Alfred Hitchcockin kerrotaan käyneen Aulangonvuorella.

Aulangolla, vajaan 10 minuutin ajomatkan päässä keskustasta, sijaitsee Suomen klassikkohotelleihin kuuluva Scandic Aulanko. Kauniin joskin jo varsin vanhahtavan funkkishotellin historiassa riittää tarinoita, kuten kauniin elokuvanäyttelijättären arvoituksellinen kuolema. Uudempaa perua on vaatimaton kylpyläosasto.

Hotellin vieressä sijaitseva Aulango Golf Hugo on Suomen vanhin alkuperäisen asunsa säilyttänyt golfkenttä. Ikää kentällä on jo peräti 70 vuotta.

Hämeenlinnan paras golfkenttä on sen sijaan Vanajanlinnan mailla sijaitseva Linna Golf, joka on useasti valittu myös koko Suomen parhaaksi.

Vanajanlinna ja Suomen paras golfkenttä

Hotelli Vanajanlinna on linnamainen kartano, jonka tohtori Wilhelm Rosenlev rakennutti 1920-luvulla mahtipontiseksi metsästysmajakseen. Sotien jälkeen Vanajanlinnassa toimi pitkän aikaa salaperäinen, Neuvostoliiton rahoittama Sirola-opisto.

Nykyisin Vanajanlinna on upea hotelli, jonka fine dining -ravintola panostaa Hämeestä tulevaan lähiruokaan ja paikallisiin makuihin.

Vanajanlinnan golfkenttä, Linna Golf, on rankattu kerta toisensa jälkeen Suomen parhaaksi golfkentäksi.

Kantolan muraali – Suomen suurin katutaideteos

Kantolan muraali on Pohjoismaiden suurin katutaideteos. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Muutama vuosi sitten Hämeenlinna sai Pohjoismaiden suurimman katutaideteoksen, kun australialainen Guido van Helten kutsuttiin osana paikallista taidefestivaalia koristelemaan Kantolan keksitehtaan vanhat viljamakasiinit.

Äitiä ja tytärtä kuvaavalla maalauksella on korkeutta 56 metriä. Teoksellaan taiteilija halusi tuoda herkkyyttää teollisuusympäristöön.

Vieressä on Kantolan tapahtumapuisto, jossa järjestetään rockkonsertteja. Esiintyjinä ovat olleet niin AC/DC, Iron Maiden, Guns N’ Roses kuin Metallicakin.

Parolan Panssarimuseo

Parolan Panssarimuseo
Parolan Panssarimuseon tankkeja rivissä. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Panssarimuseossa esitellään, yllätys yllätys, panssarivaunuja. Vaikuttavin osa kokoelmasta on toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolta kaapattua. Osaan panssarivaunuista saa kavuta sisälle.

Pohjimmiltaan Parolan Panssarimuseo on aika vanhanaikainen: panssarivaunuja on vieri vieressä rivi toisensa jälkeen. Näytteillä on myös komea panssarijuna.

Muuta multimediaa ei ole kuin yksi pienoismalli kuvaamassa panssarisotaa Talvisota-elokuvan pohjalta. Käytännössä museon tosiasiallinen funktio tuntuu olevan esitellä sotasaalista.

Vaikuttavin osa näyttelyä ovat koivuhalko ja molotovin cocktail, jotka ovat esillä panssarintorjuntahuoneessa. Kun on ensin katsonut pelottavia vaunuja, on helppo ymmärtää, millaista kanttia on Suomen sotasankareilta vaadittu käymään niin vaatimattoman näköisin asein panssarivaunujen kimppuun.

Niin, ja tietenkin lapset pääsevät kiipeilemään monen vaunun päälle käymään sisälläkin. Tosin kannattaa huomioida, että panssarivaunujen päällä kiipeilystä ei tarvitse maksaa, vaan sitä pääsee harrastamaan pihalla ennen lipunmyyntiä olevissa tankeissa. Samalla voi säästää pääsylipuissa.

Panssarimuseo sijaitsee 10 kilometriä keskustasta pohjoiseen matkalla Tampereen suuntaan.

Hattulan Pyhän Ristin Kirkko ja Suomen kiehtovimmat seinämaalaukset

Hämeenlinnan nähtävyydet
Hattulan Pyhän ristin kirkko on koristeltu pirullisella taiteella. Kuva: Antti Helin / Kerran elämässä

Panssarimuseon lähistöllä sijaitseva Hattulan Pyhän Ristin Kirkko on Suomen upeimpia kirkkoja. Poikkeukselliseksi keskiaikaisen Pyhän Ristin Kirkon tekevät sen sisätiloissa säilyneet fantastiset, 1500-luvun alun seinämaalaukset, joissa pirut kirjaimellisesti tanssivat seinillä.

Rönnvikin viinitila

Hämeenlinnan ja Tampereen puolivälissä, Makukyläksi kutsutussa Laitikkalassa, odottaa erinomainen kesäretken kohde. Rönnvikin viinitila sai keväällä 2021 uuden ravintoloitsijan, joka käyttää annoksissaan paikallisia raaka-aineita kuten Rönnvikin omaa kanaa ja naapuritilan juustoja. Voissa paistetut pinaattiletut ovat uskottamattoman herkullisia!

Ruokien kyytipojaksi nautitaan tietysti Rönnvikin tilan omia juomia, kuten raparperista tai viherherukasta valmistettuja viinejä ja Olutpajan mallasjuomia, joita voi ostaa myös mukaan. Ryhmille on tarjolla viinipruuvinkeja, joissa tilan viinejä maistellaan joko navetan parvelle kunnostetussa taidegalleriassa tai ”metsäviinibaarissa”.

Hämeenlinnan linnavuoret

Hämeenlinnan läheltä löytyy kaksikin kuuluisaa muinaislinnaa: Rapolan linnavuori ja Hakoisten linnavuori. Molemmista kerrotaan lisää sivulla Hämeen nähtävyydet.

Naurava kulkuri – edullinen hotelli Hämeenlinnassa

Edellä mainittujen majapaikkojen lisäksi maininnan arvoinen on 10 minuutin kävelymatkan päässä keskustasta sijaitseva edullinen hostelli Naurava kulkuri. Rento meininki ja huoneita pääosin jaetulla kylpyhuoneella. Ilmainen pysäköinti.

Matka Hämeenlinnaan

Helsingin ja Tampereen välissä sijaitsevaan Hämeenlinnaan on helppo matkustaa. Molempiin naapurikaupunkeihin on alle sata kilometriä ja senkin voi ajaa pitkin moottoritietä. Turkuunkin ajaa alle kahden tunnin.

Hämeenlinnan linja-autoasema on aivan keskustassa. Rautatieasemaltakin kävelee keskustaan vartissa, yli Vanajaveden ylittävän sillan. Junia kulkee yhtenään, sijaitseehan Hämeenlinna vilkkaan Helsinki-Tampere-radan varrella.

Jos saapuu junalla ja haluaa jättää laukut saman tien säilöön, melkein rautatieaseman vieressä on hotelli Original Sokos Hotel Vaakuna.

Myös autolla on helppo saapua: keskustassa on hyvin parkkipaikkoja, keskustan reunoilla vieläpä ilmaisia.

Katso tarjoukset Hämeenlinnan hotelleihin. Hämeenlinnan alueelta löytyy myös kymmeniä vuokrattavia loma-asuntoja ja mökkejä. Katso tarjoukset Hämeenlinnan vuokramökkeihin.

Hämeenlinna kokemuksia

Mitä itse pidät Hämeenlinnasta matkakohteena? Kerro alla löytyvässä kommenttiosuudessa omia kokemuksiasi ja auta lukijoitamme vinkeilläsi.

 

Varaa hotelli tai huoneisto yhteistyökumppanimme kautta. Voit varata myös nähtävyyksien pääsyliput ja opastetut kierrokset. Me saamme pienen provision, mutta sinä et maksa penniäkään ylimääräistä. Kiitos, että tuet Kerran elämässä -sivuston toimintaa!

KOMMENTOI

Kirjoita kommentti!
Kirjoita nimesi